Vaikka flunssa laantui viikkoja sitten, yskä vain jatkuu. Miksi köhä jää päälle?

– Pitkittyneen yskän taustalla on usein astma, joka on keuhkoputkien tulehduksellinen sairaus. Yskä on yksi mahdollisista ensioireista, keuhkosairauksien erikoislääkäri Anne Lätti Kuopion yliopistollisesta sairaalasta sanoo.

Astman oireita ovat myös limaneritys, hengenahdistus ja hengityksen vinkuminen. Sairaus todetaan yleensä laboratoriossa ja kotona tehtävin puhallustestein.

Yskä voi johtua myös kroonisesta nuhasta tai refluksitaudista. Siinä ruokatorveen ja nieluun pääsevät happamat mahaeritteet aiheuttavat ärsytysoireita. Pitkittyneen yskän taustalla voi olla myös vakava keuhkosairaus, kuten keuhko­kuume, tuberkuloosi tai keuhkosyöpä.

Huono sisäilmakin saa köhimään, samoin tupakointi ja pakokaasuille, eläinpölylle tai hajusteille altistuminen.

– Tupakoinnin lopettamisen jälkeen yskä voi aluksi yltyä, mutta sitä ei pidä säikähtää. Oire laantuu ajan mittaan.

Kun yskä on kestänyt yli kahdeksan viikkoa, puhutaan kroonisesta yskästä.

– Siitä kärsii jopa kymmenen prosenttia maailman väestöstä. Joskus ihmiset yskivät vuosia, jopa vuosikymmeniä.

Kroonisten oireiden syy kannattaa selvittää lääkärissä. Yleensä tutkiminen vie aikaa, sillä lääkärin on selvitettävä muut sairaudet, elintavat ja se, millaisissa tilanteista yskää esiintyy ja millaista se on luonteeltaan.

Thorax-kuva eli rintakehän röntgenkuvaus on aiheellinen, kun köhä on kestänyt yli kolme viikkoa. Keuhkoissa näkyvä arpikudos ei välttämättä anna aihetta huoleen, vaan se voi olla aiemmin sairastetun tulehduksen jälkitila. Jatkotutkimusten tarve arvioidaan tapauskohtaisesti.

Hoitoon vaikuttaa diagnoosi. Mikäli tutkimuksissa todetaan astma, sitä aletaan hoitaa astmalääkkeillä.

Kroonista nuhaa hoidetaan allergialääkkeillä ja nenäsuihkeilla.

– Refluksitaudista johtuva yskä ei poistu vain haponsalpaajilla. Ensijaisesti tarvitaan elintapamuutoksia. Mahan tulisi olla tyhjä nukkumaan mennessä ja sängynpäädyn koholla, jotta närästys ei nouse ruokatorveen. Mahdollinen ylipaino kannattaisi laihduttaa pois.

Joskus yskä on sukuvika. Lätin viime kesänä julkaistu väitöstutkimus paljasti, että perintötekijät vaikuttavat vaivaan.

– Yskä puhkeaa ja pitkittyy todennäköisemmin, jos sitä esiintyy lähisukulaisilla.

Oli syy mikä hyvänsä, yskää ei selätetä hetkessä. Vasta kahden kuukauden hoitokokeilun jälkeen nähdään, onko lääkkeistä apua eli hoidetaanko oikeaa syytä.

– Joskus yskä johtuu useasta tekijästä, esimerkiksi sekä astmasta että kroonisesta nuhasta. Silloin pitää hoitaa molempia.

Aina syy ei selviä.

– Monesti kyse on siitä, että yskärefleksi on herkistynyt ja ihmistä yskittää ilman syytä. Jotkut saavat apua fysio- tai puhe­terapiassa äänenkäyttö- ja hengitystekniikan treenaamisesta.

Kotihoitoon ei suositella yskänlääkkeitä. Niiden hyödystä ei ole riittävästi näyttöä.

– Yskällä on myös tarpeellisia tehtäviä. Se on elimistön keino päästä eroon hengitysteitä ärsyttävistä asioista, kuten keuhkoputkissa olevasta limasta.

Jos yskä liittyy flunssaan, liikuntaharrastuksista on syytä pitää taukoa, kunnes tauti on parantunut. Pitkittynyttä yskää poteva voi liikkua voinnin mukaan. Astmaa sairastavalle liikunta on osa taudin omahoitoa.

– Terveen ihmisen ei tarvitse kantaa huolta keuhkojensa kunnosta, jos ilma kulkee hyvin eikä rasituksen sietokyvyssä tapahdu ­muutoksia.