OLISI IHANA lukea enemmän kirjoja. Lähteä luontoretkille, tehdä kasvojoogaa, käydä taas ratsastamassa.

Jotenkin mystisesti tuo kaikki vain jää tekemättä. Ärsyttää: miksi ihmeessä vapaa-ajalla ei tule tehtyä kivoja juttuja, joita ihan oikeasti haluaisi tehdä?

Kivat asiat voivat jäädä tekemättä monesta syystä, kertoo psykologi Hanna-Maria Rask.

Aina niihin ei yksinkertaisesti ole energiaa. Joskus taas aika holahtaa asioihin, jotka eivät aidosti kumpua omasta halusta. Moni saattaa esimerkiksi toteuttaa muiden toiveita tai olettaa, että tietyssä iässä tai roolissa pitäisi tehdä tietynlaisia juttuja.

”Yksi yleinen haaste on, että tavoite on liian epämääräinen. ’Haluaisin lukea enemmän’ ei ehkä konkretisoidu tekemiseksi. ’Haluan lukea puoli tuntia ennen nukkumaanmenoa’ auttaisi paremmin ohjaamaan tekemistä”, Rask sanoo.

AIVOT TYKKÄÄVÄT PIKAVOITOISTA. Niillä Rask tarkoittaa asioita, jotka tarjoavat nopeammin ja helpommin palkintoja kuin se asia, jonka tekemistä jo suunnitteli. On inhimillistä, että jäät tuijottamaan Frendejä, vaikka haluaisit kokea jotain uutta ja inspiroivaa. Tutun ohjelman katsominen on helppoa, ihanaa ja palkitsevaa.

”Tekemistä valitessa tuttu asia tuntuu hyvältä, mutta pitkällä tähtäimellä se ei johda sinne, minne haluaisit.”

Asuinpaikka voi rajoittaa tekemisiä; joka kylässä ei voi lähteä galleriakierrokselle. Joskus totuus tosin voi olla se, että gallerian puuttuminen on tekosyy – ehkä taiteen harrastaminen onnistuisi, jos miettisi vaihtoehtoja?

Saattaa myös olla, että joissain tilanteissa tai joidenkin ihmisten seurassa et tee sitä, mitä haluaisit. Ehkä suunnittelit lähteväsi ajoissa kotiin kaveriporukan illanvietosta, jotta olisit seuraavana päivänä virkeä – mutta jäät, koska muut vitsailevat sinun olevan rasittavan tervehenkinen.

Silloin kannattaa pysähtyä: miksi valitsit näin?

Lue myös: Harrastukset voivat auttaa alanvaihdossa

TÖISSÄ EHKÄ OLET JO hyvä pomo itsellesi: priorisoit, suunnittelet ja asetat tavoitteita. Ehkä itseään kannattaisi johtaa vapaa-ajallakin, jotta se olisi palkitsevampaa?

”Pähkinänkuoressa itsensä johtaminen on sitä, että osaat ohjata käyttäytymistäsi siten, että se vie kohti niitä asioita, joita pidät tärkeinä tai merkityksellisinä”, Rask sanoo.

Vapaa-ajalla se voi tapahtua vaikka näin:

Aivan aluksi pohdi, mikä sinusta on oikeasti kivaa. Päivitä tätä välillä: se, mikä on kivaa, voi muuttua esimerkiksi elämäntilanteen myötä.

”Kiteytä itsellesi se, mitä haluat tehdä. Kun se on tehty, pystyt paremmin pysäyttämään itsesi valinnan hetkellä.”

Toiseksi kartoita, mitä yleensä teet vapaa-ajallasi. Viekö se kohti sitä, mitä haluat vai poispäin siitä? Kysy itseltäsi, millä perusteella priorisoit asioita. Tekemisiä voivat ohjata omat toiveet, mutta myös läheisen toiveet, energiataso tai taloudellinen tilanne. Mieti, miltä vastaus kuulostaa omaan korvaasi.

Pohdi sitten, minkä perusteella haluaisit tehdä arjessasi valintoja. Se voi olla vaikkapa halu oppia uutta, levätä tai kokea uusia asioita. Takana voivat olla arvosi tai muuten itsellesi tärkeät asiat.

”Kirjoita tuo peruste vaikka lappuun ja pidä se näkyvällä paikalla. Se on johtotähti, joka ohjaa valintojasi.”

Kysy vielä itseltäsi, mitä tarvitset, jotta aloitat haluamasi asian tekemisen. Se voi olla esimerkiksi tietoa, tukea, energiaa – tai sitä, että annat itsellesi luvan tehdä kaikkea kivaa.

JOKO KALENTEROIT tiistaihin kävelyä meren rannalla ja torstaihin neulomistreffejä?

Se toimii joillekin ja usein silloin, kun tekeminen liittyy toisiin ihmisiin tai asioita pitää järjestää etukäteen. Mutta kalenterin käyttö ei saa johtaa siihen, että kivasta asiasta tulee yksi pakollinen suoritus kaiken muun rinnalle.

Hanna-Maria Rask kertoo, että itsensä johtaminen vapaa-ajalla menee yli, jos kivan asian tekeminen ei tunnu mielekkäältä, se tuottaa enemmän stressiä kuin iloa tai vapaa-aika on niin suunniteltua, että ei ole mahdollista kuunnella omia tuntemuksia tai vaihtaa suunnitelmia.

’Käyn metsässä kahdesti viikossa’ voi olla hyvä ja konkreettinen tavoite, mutta joskus vapaammin muotoiltu ’luonto on osa arkeani ja saan siitä energiaa’ on parempi.

”Jokainen päättää elämäntilanteensa mukaan, onko vapaalla tarpeen johtaa itseään tavoitteellisesti, käyttääkö tavoitteita suuntaviivana vai hellittääkö niistä kokonaan. Jos töissä on paljon tavoitteita, vapaa-ajan voi antaa mennä virran mukana. Se on yhtä lailla itsensä johtamista.”

Juttu on julkaistu Trendissä 5/23.