Kun Meri luopui parikymppisenä ehkäisypillereistä, hänelle avautui uusi maailma: ”Tuntui kuin sumuharso olisi vedetty silmiltä”
Joogaopettaja ja kuvittaja Meri Mort lumoutui Kuusta jo lapsena. Hän uskoo, että feminiinisen kuuenergian voima on juuri sitä, mitä maailmassa nyt eniten tarvittaisiin.
Etkö sinäkään saa nukuttua, keitetäänkö teetä, äiti tapasi kysyä nuorelta Meri Mortilta, kun hän kohtasi tyttärensä täydenkuun aikaan joensuulaisen omakotitalon keittiössä.
Ulkona metsänraja piirtyi tummana taivasta vasten, kantohanki kimalsi hopeisena ja kaiken yläpuolella loisti maaginen taivaankappale, josta ei meinannut saada silmiään irti.
Meri tunnustaa olleensa kuuhullu aina, niin luonnollista sen valossa kulkeminen on ollut. Oudompaa olisi ollut, jos Kuu ei olisi keikkunut taivaalla ja värittänyt rämäpäisen tytön seikkailuja.
Kun Meri reilu parikymppisenä jätti pois ehkäisypillerit, suhde Kuuhun syveni entisestään. Kuin se olisi koskettanut jotain muinaista osaa itsessä, jonka olemassaolon Meri oli aina tunnistanut, mutta liian usein unohtanut tai hiljentänyt.
”Olin syönyt pillereitä teini-iästä asti, eivätkä ne oikein koskaan sopineet minulle. Kun jätin ne pois, maku- ja hajuaistini palautuivat, ja tuntui kuin sumuharso olisi vedetty silmiltä.”
Meristä ei ole sattumaa, että Kuun kierto ja naisen kuukautiskierto ovat keskimäärin 29 vuorokautta. Tosin nykynaisella kierto on usein lyhyempi, koska häiritseviä tekijöitä, kuten stressiä ja kemikaalikuormitusta, on niin paljon.
Merille itselleen pillereistä luopuminen avasi oven uuteen ulottuvuuteen, jossa oma rytmi alkoi noudattaa Kuun kosmista rytmiä.
Antautuminen syklisyydelle, feminiinisen energian erilaisille vaiheille ei silti käynyt Meriltäkään silmänräpäyksessä. Itämaisia taistelulajeja ja dynaamista joogaa harjoittaneen naisen kehonkuva kiertyi pienirintaisuuden ja pienen rasvaprosentin ympärille.
Se muuttui, kun hän löysi itsensä eräältä retriitiltä keskeltä viidakkoa.
Meneillään oli tanssiseremonia, jossa pehmeävatsaiset, kauniit, upeat ja kivuttoman oloiset naiset tanssivat villisti ja vapaina, omasta mehukkuudestaan ylpeinä. Palmujen terälehtien läpi siivilöityvä täysikuu katsoi lempeänä ja sallivana myös Meriä.
”Siellä villinä tanssiessani koin uudenlaisen vapauden tunteen ja tiesin, etten enää palaisi takaisin samanlaiseen elämään”, Meri kertoo.
”En halunnut enää turruttaa itseäni kovuudella. Aloin luottamaan johonkin itseäni suurempaan naiseuden voimaan, joka oli pehmeämpi ja hyväksyvämpi.”
”Äidiksi tulo on ollut alkukantaisinta, mitä olen koskaan kokenut.”
Kokonaisvaltaisemman naiseuden löytymisessä auttoi myös rokkari Pete Leppänen. Hänen tapaamisensa oli niin voimallinen kokemus, että suunniteltu villi sinkkukesä ystävättärien kanssa sai jäädä, kun pariskunta löi hynttyyt yhteen juhannuksena.
Yhteinen elämänkatsomus, metallimusiikki, jooga ja lupaus siitä, että he riittäisivät toisilleen, vaikka lapsia ei koskaan tulisi, vakuutti Merin.
Sitten tuli se Meksikon-loma. Pariskunta istui laskevaa aurinkoa ihastellen ja rantatuoleilla cocktaileja siemaillen. Näky paikallisista lapsista hyppimässä rantaan murtuvien aaltojen yli herätti toiveen.
Intuitiivinen tieto pienestä tyttärestä kosketti Meriä ja yhdessä sovittiin, että hän saisi tulla. Samalla päätettiin tyttären nimi, lyötiin kättä päälle ja jatkettiin lomaa. Puolen vuoden kuluttua Meri lähti taiteilijaresidenssiin Kolille kuukaudeksi.
”Pidin siellä ihania naistenpiirejä ja kuljin yksinäni yöttömässä yössä kansallispuistossa. Hektisen kevään jälkeen kierrokseni laskivat ja sain todella elää omassa rytmissäni. Se tuntui eheyttävältä”, Meri muistelee.
”Se oli uskoakseni yksi tärkeä syy siihen, että tulin raskaaksi seuraavasta kierrosta.”
Ovulaatio osui uuteen kuuhun. Päivä oli 13. perjantai, jota jo antiikin aikoina juhlittiin jumalattaren päivänä.
”Olimme sopineet, että yrittäisimmae kaksi vuotta, jonka jälkeen voisimme harkita esimerkiksi adoptiota. Tuntui siunaukselta ja järkytykseltäkin, että raskaus alkoi niin nopeasti.”
Kun Merin ja Peten tytär sitten syntyi, hän saapui maailmaan suunnitellulla sektiolla.
”Vatsasynnytys, kuten sektiota nimitän, oli elämäni hurjin kokemus. Samalla hetkellä synnyin itse äidiksi.”
”Tyttärellemme tuli sairaalahoidossa keuhkoihin reikä ja alku oli kaikin puolin stressaava, mutta lopulta kaikki asiat järjestyivät ja pääsimme muutamassa päivässä kotiin”, Meri kertoo pyörremyrskymäisestä kokemuksesta.
Tytär ei suostunut ottamaan suuhunsa sen enempää tuttia kuin pulloakaan, joten Meri sai äkkiä huomata, että entisenlainen vapaus tulla ja mennä oli enää muisto vain.
”Oli antauduttava elämän virtaan. Äidiksi tulo synnytyksineen ja imetyksineen on ollut villeintä ja alkukantaisinta, mitä olen koskaan kokenut. Ihaninta oli, että vaikka itselläni ei ollut laisinkaan kokemusta vauvojen hoitamisesta, jokin minussa silti tiesi, mitä pitää tehdä.”
Sitten Meri herkistyy. Kun kuukautiset imetyksen jälkeen taas alkoivat, tunne oli niin huojentava, että se liikuttaa edelleen.
”Olin terve, ja kohtuni toimi kuten sen kuuluukin. Tunsin suurta kiitollisuutta ja helpotusta.”
”Jos yhtään pystyy suunnittelemaan elämäänsä, tehtäviä ja tapahtumia kannattaa rytmittää oman kiertonsa mukaisesti.”
Kuukautisissa voi Merin tietämyksen mukaan nähdä kaksi sykliä: valkoisen ja punaisen kuun syklin. Valkoisessa syklissä ovulaatio osuu täyden kuun aikaan, kuukautiset uuden kuun aikaan. Punaisessa syklissä kuukautiset osuvat täydenkuun aikaan.
Valkoisessa rytmissä elävät Merin mukaan tyypillisesti nuoret ja hedelmälliset, punaisessa syklissä elävien uskotaan kiinnostuvan enemmän henkisestä kasvusta ja noituudestakin.
Mitä nainen tästä kaikesta seuraamisesta sitten hyötyy? Merin mukaan kyse on ennen kaikkea hyvinvoinnista, itsetuntemuksesta ja oman vireystilan huomioimisesta tai hyödyntämisestä.
”Jokaisen sykli vaihtuu koko ajan, mutta silti sitä on jännittävä seurata. Pääasia, että on tietoinen omista kehollisista kierroistaan. Jos yhtään pystyy suunnittelemaan elämäänsä, tehtäviä ja tapahtumia kannattaa rytmittää oman kiertonsa mukaisesti”, Meri kertoo.
Hänen mukaansa se auttaa jaksamaan ja hyödyntämään luonnollista energiaa.
”Tärkeää on, että isot päätökset eivät osu vuodon ajalle, koska silloin on syvän levon, ei ajatustyöskentelyn aika.”
Merin mukaan kuukautiskiertoa seuratessa voi ottaa huomioon, että nousevan eli kasvavan kuun vaiheessa kaikenlaisen uuden aloittaminen käy helpommin, energia voi olla dynaamista ja leikkisää.
Täydenkuun aikaan on taas hyvä hetki seikkailulle ja rakkaudellisuudelle, jolloin keräännytään yhteen ja juhlitaan.
”Vaikka pääni voi olla toisinaan pilvissä, jalkani ovat tukevasti Maan kamaralla.”
Kuunkierron ja kuukautiskierron vaiheet yhdistyvät Merin elämässä myös muihin sykleihin; on naisen elämän sykli ja on vuodenaikojen sykli. Hän tunnistaa siirtyneensä aikuisen naisen ja äidin täysikuisesta kesäenergiasta arkkityyppiseen kuningatarvaiheeseen.
Siihen kuuluvat myös vähitellen lähestyvät vaihdevuodet.
”En vielä tiedä, mitä ne tuovat mukanaan, mutta odotan innolla. Kun vuoto jää pois, voin ainakin keskittyä täysillä Kuun seuraamiseen! Tosin jännittäväksi tuon kaiken tekee varmasti myös se, että tyttäreen murrosikä osuu samoihin vuosiin”, Meri nauraa.
Nauru kertoo ikuisen pohjoiskarjalaisen tytön kepeydestä ja leikkisyydestä, vaikka Meri onkin Kuun suhteen tosissaan.
Hän tietää kyllä, milloin kuukalenterin mukaan kannattaa leikata hiukset tai mille päiville ei missään nimessä kannata ottaa viisaudenhampaan poistoa, mutta arki vie usein mennessään ja elämä soljuu omalla painollaan.
Arjessa elämän pyhyys mitataan, Meri sanoo.
”Vaikka pääni voi olla toisinaan pilvissä, jalkani ovat samanaikaisesti tukevasti Maan kamaralla.”
Merille henkisyys ei ole sfääreissä liihottelua eikä poissulje arjen realismia. Joogan ja erilaisten naistenpiirien ohjaajana Meri kokee myös vastuuta siitä, että osaa olla turvallisesti läsnä, maadoittuneena muiden kannatteluun.
Hän seuraa tarkasti yhteiskunnallista keskustelua. Hän ei haaveille esimerkiksi omavaraistaloudesta kaukana kaikesta, vaan viihtyy Helsingin palvelujen ja kulttuurielämysten lähettyvillä.
Meri ajattelee, että suorituskeskeinen, maskuliiniseen tekemiseen perustuva yhteiskunta on tullut tiensä päähän. Hän toivoo, että kuuhun liitetyt asiat, kuten feminiininen luovuus ja yhteenkuulumisen voima saisivat enemmän tilaa yhteiskunnassa.
”Toivon, että asiat olisivat vihdoin muuttumassa tasa-arvoisempaan suuntaan. Kaipuu feminiinisen kuuenergian voimaan on näkynyt jo pitkään, jos ajatellaan esimerkiksi hyvinvointialaa.”
”Naistenpiirien määrä on moninkertaistunut, joogasaleja ja hyvinvointiyrityksiä perustetaan ja pyöritetään menestyksekkäästi. Usein yrittäjät ovat nuorehkoja naisia, jotka eivät halua enää elää vain patriarkaatin ehdoilla.”
Vaikuttaako kuunkierto oikeasti uneen?
Kuunkierron vaikutuksista ihmisen terveyteen on vain vähän tietoa ja sekin ristiriitaista, THL:n tutkimusprofessori Timo Partonen kertoo.
Kuun vaikutusta on katsottu lähinnä jälkikäteen terveydenhuollon tilastoista, jotka koskevat esimerkiksi ensihoitoon hakeutumisia, tietystä syystä päivystyspoliklinikalle hakeutumisia, sairaalahoidon aloittamisia tai kuolemiin liittyviä ajankohtia.
Lisäksi on haravoitu erilaisia rikostilastoja, mutta selkeitä löydöksiä ei ole tehty.
”Paras tutkimus Kuuhun liittyen koskee unta ja nukkumista. Sen teki arvostettu kansainvälinen tutkijaryhmä Argentiinan pohjoisosissa erilaisissa asuinympäristöissä. Se osoitti, että kuukierron vaiheisiin liittyy unenmuutoksia”, Partonen kertoo.
”Aineiston perusteella tehtiin havainto myös siitä, että naisilla unen ja nukkumisen muutokset tulevat selkeämmin esiin kuin miehillä.”
Mitä enemmän Kuu valaisee, sitä aktiivisempina ihmiset pysyvät myöhempään iltaan. Tämä taas aiheuttaa sen, että uni jää vähäisemmäksi.
”Uni voi lyhentyä täydenkuun aikaan jo muutama päivä ennen sitä. Lyhenemä on keskimäärin 11–25 minuuttia vuorokaudessa riippuen siitä, millaisessa ympäristössä ihminen asuu”, Partonen selventää.
”Jos ympäristö oli kaupunkimainen, jossa myös keinovaloa on paljon, Kuun vaikutus on erilainen kuin täysin luonnonmukaisessa ympäristössä, jossa ei ole muuta valosaastetta.”
Tiede ei tunne käsitettä ”kuuhulluus”, vaikka se kulttuurissa ja arkikielessä tunnettu termi onkin. Partonen arvelee, että termi saattaa juontaa juurensa aikaan ennen keinovaloa, jolloin täydenkuun aikaan ulkona saattoi olla valoisaa ja osa ihmisistä hyödynsi sen tekemisiinsä.
Kuusta sekoaminen tieteellisessä mielessä saattaa liittyä unen määrään.
”Esimerkiksi kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavalla ihmisellä unen puute saattaa muuttaa mielialan nopeastikin ylikierroksille eli maaniseksi, jolloin todellisuudentaju saattaa hämärtyä.”
Enemmän kuin täysikuun valvottavasta vaikutuksesta Partonen olisi huolissaan keinovalon vaikutuksista uneen, koska elämme keinovalon keskellä ja erilaiset päätelaiteruudut pitävät otteessaan niin lapsia kuin aikuisia.
”Puhelinta ei kannattaisi ottaa ollenkaan makuuhuoneeseen, siitä on selkeää näyttöä. Vaikka puhelinta ei edes käyttäisi, ihmistä stressaa ajatus, että siellä on sisällöllisesti jotain mielenkiintoista käynnissä, josta jää itse paitsi.”
Laadukas ja riittävä uni on tunnetusti ensiarvoisen tärkeää. Unen aikana huolletaan hermosolujen välisiä liitoksia ja korjataan hermosoluihin tulleita toimintahäiriöitä ja rakenteellisia vaurioita. Nukkuessa aivot myös puhdistuvat haitallisista aineenvaihduntatuotteista ja immuunipuolustus vahvistuu.
”Lisäksi unen aikana syntyy ihan uusia hermosoluja etenkin muistin kannalta tärkeille alueille.”
Sen sijaan ei ole olemassa näyttöä siitä, millaista vaikutusta kuunkierrolla on naisen kuukautiskiertoon.
”Kyllähän tätäkin jostain pienestä aineistosta varmasti on jälkikäteen katsottu, mutta ei siitä voi johtopäätöksiä tehdä. Sellainen tutkimus pitäisi varta vasten suunnitella.”
Partonen ei kiellä, etteikö tällainen tutkimus saattaisi olla kiinnostava.
”Olisi kiinnostavaa saada selville mekanismi, miten kuunkierron vaiheet ehkä vaikuttavat ihmisen fysiologiaan. Saattaisi paljastua jotain mielenkiintoista siitä, miten sidoksissa ihminen edelleen on luontoon”, Partonen summaa.
Timo Partonen on lääketieteen tohtori ja psykiatrian dosentti.
Juttu on julkaistu Voi hyvin -lehdessä 4/2025.
