Lastentarhanopettaja Meerillä, 50, ei ole koskaan ollut normaalia parisuhdetta. Lasten isän itsemurha vuosia sitten jätti syvät jäljet. Muutkin parisuhteet ovat olleet ”yhtä draamaa”. Parikymppiset pojat muuttavat pian omilleen, eikä Meeri ole aiemmin asunut yksin. Hän ei tiedä, mitä elämältään jatkossa haluaisi. Tämä on ensimmäinen terapiakerta.
Tiedosta, missä olet elämässä
Meeri uskoo, ettei kykene ehjään parisuhteeseen. Töissä taas on tapahtunut hyviä asioita.
Taina Risto: Kertoisitko tilanteestasi?
Meeri: Olen lastentarhanopettaja ja työskentelin eskarilaisten ryhmässä, kunnes väsyin jatkuvaan kaaokseen ja meteliin. Olin välillä pitkillä sairauslomilla masennuksen vuoksi.
Taina: Mutta nyt olet taas töissä?
Meeri: Minut sijoitettiin töissä pienten puolelle ja yllättäen olen viihtynyt, koska siellä on rauhallisempaa. Olen myös opiskellut toisen tutkinnon, joka liittyy teatteriharrastukseeni. Nyt työskentelen kuudentena päivänä viikossa siihen liittyvässä työssä. Ajankäytöllisesti se on rankkaa, mutta pidän molemmista töistä. Ja lisärahalle on käyttöä.
Taina: Hyvä. Entä parisuhdetoiveet?
Meeri: Jään pian asumaan yksin, kun lapset itsenäistyvät, joten asialle pitäisi kai tehdä jotain. En vain tiedä, haluanko enää. Minulla epäiltiin joskus ADHD:ta tai epävakaata persoonallisuushäiriötä mutta ei diagnosoitu. Silti jäi epäily, pystynkö normaaliin parisuhteeseen.
Taina: Millaisia suhteita sinulla on ollut?
Meeri: Ei yhtään normaalia! Olen seurustellut 16-vuotiaasta asti, ja suhteet ovat aina vaihtuneet lennosta. On ollut pettämisiä ja laastarisuhteita. Lasten isän kanssa olin seitsemän vuotta, kunnes erosin hänen alkoholiongelmansa vuoksi. Puoli vuotta sen jälkeen hän tappoi itsensä. Nyt alkaa itkettää.
Taina: Sen ymmärtää. Itke vain.
Meeri: Alussa yritin löytää pojille isäpuolta, mutta eihän sitä baareista löytynyt. Sitten huomasin, että en halua lapsille toista kasvattajaa. Nyt uuteen ihmiseen tutustuminen ahdistaa.
Näe se, mihin voit vaikuttaa
Meeri kertoo taipumuksestaan takertua. Taina neuvoo pohtimaan, mitä hyvä arki on.
Taina: Kuulostaa siltä, että entisenkaltaiset ihmissuhteet eivät enää riitä sinulle?
Meeri: Ei riitäkään. Vauhdikkaita miehiä en enää halua, olen itse liian vauhdikas. Rauhalliset ovat jääneet ystäviksi. Ne eivät toimi pitkään.
Taina: Mistä se johtuu, jos mietit käytöstäsi?
Meeri: Minusta tulee seurustellessa omituinen, takerrun ja ripustaudun. Olen muutenkin sellainen jumittuja. Se näkyy kaikessa, ja nykyään eniten netin ja somen käytössäni.
Taina: Kännykkä on addiktoiva. Harva silti myöntää, että yksi syy on, että on liikaa aikaa.
Meeri: Saatan selata somea töiden jälkeen viidestä yhdeksään telkkarin ääressä. Avaan sen sängyssä heti aamulla, katson puhelinta lenkillä ja liikennevaloissakin kaivan sen esiin.
Taina: Se on orjuuttanut sinut aika tavalla. Oletko miettinyt perinteistä herätyskelloa?
Meeri: En, mutta uuteen aktiivisuusrannekkeeseeni saisi herätyksen. Mutta silti miettisin koko ajan, onko pojilta tullut viestejä.
Taina: Entä jos kertoisit heille, että et enää katso taukoamatta puhelinta ja laittaisit takaisin Whatsappiin hälytysäänet?
Meeri: Hälytysäänet kieltämättä vähentäisivät vilkuilua. Mutta silti illat ovat haasteeni.
Taina: Sinne sinun pitää selvästi kehittää miellyttävää tekemistä.
Meeri: Niin, mutta kun ei ole enää kiire kotiin tekemään ruokaa, kun pojat ovat melkein aina poissa. Se on pelottavaa.
Taina: Luulen, että kaikki nämä asiat liittyvät yhteen. Se mielekäs, oma arki, joka on ihan sinua itseäsi varten, on hukassa. On aika tehdä itselle hyviä asioita.
Meeri: Niin, ennen hain mielihyvää vaikeista seurustelusuhteista ja nyt somesta.
Taina: Jos arjessa on sisältöä, et tarvitse draamoja piristykseksi etkä tolkutonta somevirtaa. Luuletko, että olemme puhuneet oikeasta asiasta tänään?
Meeri: Olemme. Onpa helpottavaa, kun olen saanut palasteltua tätä. Minulle ei ollut tullut mieleenkään, mihin liika aika on minut ajanut. Olin juuttunut miettimään vain parisuhdeasiaa. Rupean suunnittelemaan arki-iltojani aivan eri tavalla, omista tarpeistani käsin.
Meerin nimi on muutettu yksityisyyden suojaamiseksi.
Haluatko lukea, mitä Meerin toisella terapiakerralla keskusteltiin? Pääset juttuun tästä:
Päästä irti kännykästä
1. Älä huijaa itseäsi
Pohdi, onko sinulla liikaa aikaa ja jos on, mihin muuhun voisit sen käyttää. Esimerkiksi väsymykseen auttaa puhelimen katselemista paremmin lepo tai virkistävä ulkoilu.
2. Pidä puhelin kaukana
Someriippuvuus on usein kännykkäriippuvuutta. Mieti tapoja, joilla voit vähentää sen käyttöä. Sijoita puhelin yöksi toiseen huoneeseen, ota viestien hälytysäänet takaisin käyttöön, jätä puhelin kotiin aina kun voit ja päätä esimerkiksi, että käyt somessa vain kerran päivässä tietokoneelta.
3. Listaa onnistumiset
Kirjoita ylös pienimmätkin hyvät asiat, joita teit tai koit, kun et ollut kännykällä: rauhallinen kävelylenkki, hyvä lehtiartikkeli, pidempi yöuni, parempi aamupala, silitetty paita. Sisäistät edut paremmin, kun kirjoitat ne ylös.
Taina Risto
on ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti. Lyhytterapia auttaa asiakasta löytämään vahvuutensa ja voimaan paremmin. Painopiste on nykyisyydessä ja tulevaisuuden toiveissa, ei menneisyydessä. Terapia kestää yleensä 1–10 käyntiä.
Haluaisitko mukaan Terapiassa-sarjaan? Kerro tarinasi lyhyesti ja ilmoittaudu täällä.
HyvinvointiVaativa persoonallisuushäiriö ja raivonpuuskat riepottelevat Elinaa – saako hän apua lyhytterapiasta? Osa 1/2: ”On ollut tosi ahdistavaa, kun en ole tiennyt raivareiden syytä”
IhmissuhteetHeidi hakee apua lyhytterapiasta, koska ei halua olla lapsilleen pelkkä raha-automaatti, osa 1/2: ”Rajojen asettaminen pelottaa minua”
HyvinvointiSukulaisen kiusaama Ritva hakee apua lyhytterapiasta, osa 1/2: ”Narsistinen käly erotti meidät muusta suvusta”
