Hoitoalalla työskentelevä Elina, 38, sai vaativan persoonallisuushäiriön diagnoosin vuosi sitten. Elinan rajuista vihanpuuskista kärsii koko perhe: puoliso ja 12-, 10- ja 7-vuotiaat lapset. Ensimmäisellä käynnillä Elina ymmärsi, että ikävät tilanteet ja oma reaktio ovat kaksi eri asiaa ja että omat tunteet kannattaa opetella hyväksymään.

Voit lukea ensimmäisen terapiakerran kulusta tästä: Vaativa persoonallisuushäiriö ja raivonpuuskat riepottelevat Elinaa – saako hän apua lyhytterapiasta? Osa 1/2: ”On ollut tosi ahdistavaa, kun en ole tiennyt raivareiden syytä”

Elina on saanut apua mielikuvaharjoitteista. Taina kysyy, miksi töihinpaluu jännittää Elinaa.

Taina Risto: Elina, miten on mennyt?

Elina: Olen ollut sairauslomalla pienen leikkauksen vuoksi ja on ollut aikaa pohtia. Vaikeissa tilanteissa olen miettinyt, miksi tunnen näin ja miten uudet ajatusmallit auttaisivat. Olen harjoitellut Puro-mielikuvaa (katso harjoitus täältä) eli heittänyt ongelman virtaan, antanut sen lipua ohi ja hyväksynyt, että uusiakin tulee, mutta se ei ole vakavaa.

Taina: Juuri toistoa uuden suhtautumis­tavan oppiminen vaatii. Toistoista tulee selviämisen kokemuksia, ja ne kannustavat vaikeissa paikoissa. Onko harjoittelusta ollut apua?

Elina: On. Kun alan miettiä tilannetta, se tavallaan pysähtyy ja on helpompi rauhoittua. Tosin olen ollut nyt ilman työpaineita. Jännittää, miten arki lähtee, kun palaan töihin.

Taina: Millainen tilanne työpaikallasi on?

Elina: Minulla on ollut pitkään määräaikainen sopimus, joka lisää stressiä. Kaikki epävarmuus on minun tyyppiselleni vaikeaa.

Taina: Mikä töissä huolestuttaa?

Elina: Oma roolini. Työkaverini palasi muutama kuukausi sitten vuorotteluvapaalta. Hän on ottanut oman paikkansa ja muuttanut asioita mieleisikseen. En sano mitään vaan nöyrryn. En halua riitoja, vaikka tämä on jyräämistä.

Taina: Et selvästi ole tyytyväinen myöskään omaan toimintatapaasi?

Elina: En olekaan. Sain ihan fyysisiä oireita, huimausta. Tykkään työstäni, mutta joudun salaamaan tunteitani. Osalle työkavereista työnantaja ei ole ollut reilu, mutta minulle hän on ollut ihana. Tämä soppa ei ole hyväksi hermoilleni.

Taina kannustaa Elinaa ottamaan paikkansa töissä. Konfliktien välttely ei ole ainoa keino.

Taina: Kuulostaa siltä, että sinulla on tapana kerätä painetta itsellesi epäedullisella tavalla. Et selvästi ole noissa tilanteissa itsesi kaveri. Tarkoitan, että et pidä itsesi puolia. Olet peitellyt työkavereilta hyviä puoliasi. Kuvailet tarkasti kollegoittesi taitoja, mutta entä sinä?

Elina: Niin, minähän olen ihan repaleina.

Taina: Kun aina jättää tilaa toisille, käykin helposti niin, että oma tontti pienenee. Onko kyse siitä, että räjähdykset, joita olet saanut kotona, ovat syöneet itsetuntoa ja olet päättänyt, että töissä pidän varmasti paketin kasassa, ettei tule konflikteja?

Elina: Voi olla. Pelkään, että joku pahoittaa mielensä. Se kuormittaa minua, niinpä yritän olla mieliksi. Minun on aina ollut vaikea nousta vastaan jotakuta, jolla on korkeampi asema. Pojan opettajalle onneksi uskalsin laittaa tiukan viestin vaikeasta asiasta.

Taina: Kerro lisää! Mikä siinä onnistui?

Elina: Viestini oli lyhyt ja ytimekäs, heitin faktat pöytään ja siitä tuli hyvä fiilis.

Taina: Millaista oppia voisit ottaa töihin?

Elina: Ainakin sen, että pitäisi uskaltaa sanoa asia suoraan ja myös perustella.

Taina: Niin. Tunnekuohua ei tosiaan tarvitse pelätä, jos hoitaa asiat sovitusti kaikessa rauhassa. Voisitteko suunnitella tulevia käytäntöjä työkaverisi kanssa, kun palaat sairauslomalta? Tehän ette ole vielä ehtineet sitä tekemään, vaikka kohta on jo puoli vuotta kulunut.

Elina: Se olisi hyvä!

Taina: Kerroit, että olet töissä juniori, viimeisenä palkattu, ja halunnut osoittaa taitosi. Mutta on myös tärkeää ottaa paikkansa, koska nythän sinä osaat, ja sen ovat muutkin huomanneet.

Elina: Tiedätkö, olen oivaltanut, että olen töissä eri ihminen kuin kotona. En pidä töissä puoliani ja ehkä ongelmani eivät olekaan kotona vaan töissä. Esimiehenikin on sanonut, että minun pitäisi luottaa itseeni enemmän.

Taina: On kaunista, että huomaat toisten vahvuuksia, mutta sinun pitää muistaa arvostaa myös omaa osaamistasi. Tapasi käyttäytyä töissä kerää painetta kattilaan ihan turhaan. Kuitenkin viestisi pojan opettajalle näytti, että osaat hoitaa asioita suoraan ja jämäkästi. Siirrä se sama taito työpaikalle, jotta painekattila ei taas ilmesty kuvioihin. Miten sinä nyt katsot näiden keskustelujen jälkeen tulevaa?

Elina: Olen saanut hyviä ja helppoja ajatusmalleja ja tajunnut, ettei minun tarvitse saada itsestäni mitään pois vaan enemmänkin hyödyntää piirteitäni hyvällä tavalla. Tuota painekattilaa varmasti pohdin vielä monta kertaa.

Elinan nimi on muutettu yksityisyyden suojaamiseksi.

Haluaisitko mukaan Terapiassa-sarjaan? Kerro tarinasi lyhyesti ja ilmoittaudu täällä.