
Ihana juuri näin -juttusarjassa esitellään naisia, jotka tekevät somesta aidompaa.
"Musiikki on aina ollut tärkeä osa minua, ja tunsin jo nuorena syntyneeni sitä varten. Kun minusta tuli kuuluisa, aloin kuitenkin kyseenalaistaa identiteettiäni. Mietin, onko minun tarkoitukseni olla tähti vai muusikko vai mikä oikein olen.
Tähteys voi olla harhapolku, joka johtaa valheelliseen identiteettiin. Kun on paljon esillä julkisuudessa, saattaa alkaa muuttaa itseään muiden odotusten kaltaiseksi. Silloin voi tulla itsensä karikatyyriksi.
Aloin tietoisesti välttää karikatyyriksi muuttumista jo urani alkuvaiheessa, koska en tunnistanut itseäni julkisuuskuvastani. Se oli syntynyt ensivaikutelmasta, joka minusta tuli 18-vuotiaana laulajan uraa aloittaessani. Minua pidettiin vahvana, vähän kylmänä, kovana ja hieman tätimäisenä.
Minusta tuntui, että minun haluttiin esittävän tuota roolia. En kuitenkaan pystynyt siihen, sillä nuo piirteet olivat vain pieni osa minua ja oikeasti olin paljon enemmän. Siitä alkoi identiteetin etsiminen.
Taustani on klassisessa musiikissa. Minulle opetettiin jo nuorena, että tekniikka ja ohjeiden noudattaminen on tärkeämpää kuin sisältä tuleva luovuus. Selloa piti soittaa oikein ja istua oikeassa asennossa. Ajatusmaailma seurasi minua esiintymislavalle.
Olen tiedostanut vahvasti, miltä näytän siellä ja miltä pitäisi näyttää. Siitä on tullut ulkonäköpaineita.
Myös julkisuus on aiheuttanut minulle paineita ollessani siellä usein. Olen ollut itseni pahin ja ankarin kriitikko. Jos jatkuvasti arvioi itseään ulkoapäin, siihen ei tule loppua. Aina jokin on väärin.
Minua on auttanut kehon kuulostelu. Kehoni on voimakas, pystyvä ja kestävä. Se sopii työhöni ja palautuu hyvin. Äänihuuleni ovat vahvat ja ääneni tottelee minua. Kasvoni voi meikata monenlaisiksi ja hiukseni pysyvät päässä, vaikka niitä kähertäisi ja kuumentaisi. Minulla on oikein kelpo keho.
Olen alkanut puhua itselleni lempeästi ja opetellut olemaan paras ystäväni.
Kun ikää tulee, haasteetkin lisääntyvät. Yritän hyväksyä ikääntymisen merkit ja tukea elimistöäni rakkaudellisesti.
Kuoleman miettiminen on auttanut minua. Me kaikki menemme sitä kohti. Jos sitä ei hyväksy, alkaa taistella ikääntymisen merkkejä vastaan. Se ei ole hyvä tie.
Nyt olen tämän ikäinen ja nautin siitä. En katso menneeseen enkä mieti, millainen joskus olin. Niin mieleni pysyy rauhallisena.
Meditaatio on auttanut minua tunnistamaan, mistä innostun ja mitä rakastan: musiikkia, oman taiteen luomista, liikuntaa, metsää ja yhteyttä läheisiini.
Kun elämässäni on tärkeitä asioita, pääsen lähemmäs ydintäni. Pikkuhiljaa olen löytänyt rauhan."
Laura Voutilainen
on 45-vuotias muusikko, jolla on kaksi aikuista poikaa.