Katri Frilander huusi koko ensimmäisen pariminuuttisen laskuvarjohyppynsä ajan. Ei kauhusta vaan innosta. ”Tämä on niin siistiä”, hän huudahti vielä kerran leijailtuaan kilometrin pituisen matkan päätteeksi nurmelle.
Jännityksestä tykkäävä Katri oli haaveillut ilmojen halki liitelystä nuoresta asti ja testannut kanttiaan muun muassa benji-hypyssä.
Laskuvarjohyppy antoi vapauden tunteen
14 vuotta sitten hän osallistui laskuvarjohypyn alkeiskurssille ja kuivaharjoitteli viiden päivän ajan varjon avaamista, varavarjon käyttämistä, laskeutumista ja koneesta hyppäämistä.
”Kun pääsin koneeseen, jännitin hirveästi, miten hyppy sujuu. Kun hyppymestari avasi oven ja kertoi ohjeet rauhallisesti, luotin itseeni 110-prosenttisesti. Ihastuin heti vapauden tunteeseen, jota saan kokea taivaalla. Siellä ovat vain minä, varjo ja sininen taivas.
Katri hyppää nykyisin 10–15 kertaa vuodessa. Kesällä lajin parissa menee nelisen viikonloppua.
Ennen hyppypäivää Katri tekee mielikuvaharjoituksia, joissa hän kertaa, miten koneesta poistutaan ja miten varavarjo toimii. Varavarjoa Katrin oli käytettävä silloin, kun sen kahva oli irti ja oli riski, että se avautuisi omia aikojaan ja menisi päävarjon kanssa solmuun.
”Se oli pelottavaa mutta myös rohkaisevaa. Sain itseluottamusta, kun osasin tiukan paikan tullen toimia.”
Hypyn aikana ei saa hätiköidä
Jos Katri hyppää kavereiden kanssa, lähtökorkeus on 3–4 kilometrissä. Silloin he ehtivät tehdä kuvioita, esimerkiksi ottaa toisiaan käsistä kiinni.
Yksin hypätessään Katri rentoutuu varjon varassa leijaillen. Haastavinta lajissa on laskeutuminen. Jotta maahantulo on turvallinen, on osattava jarruttaa riittävän aikaisin. Kerran hän tuli maahan liian kovalla vauhdilla.
”Alas tullessani kuulin selässäni rusahduksen, ilmat menivät pihalle ja itku tuli. Selkääni tuli murtuma, mutta muuten selvisin säikähdyksellä. Joskus olen miettinyt, että olisihan sitä voinut valita laskuvarjohyppäämistä helpommankin harrastuksen, kuten keilaamisen.”
Laji vaatii Katrin mukaan korvien väliä ja kärsivällisyyttä. Ilmassa ei saa hätiköidä. Vaikka ikä on lisännyt Katri itsesuojeluvaistoa, se ei ole hillinnyt hyppyhaluja.
”En kiipeä katolle, koska sieltä voi pudota, mutta laskuvarjolla hyppään, koska luotan, että varjo aukeaa aina.”
Katri Frilander, 39
Työ: perhetyöntekijä lastensuojelun perhetyössä
Asuu: Pirkanmaalla
Perhe: puoliso ja koira
3 syytä harrastaa laskuvarjohyppäämistä
- Se sopii kaikenikäisille. 15-vuotias saa hypätä vanhempien luvalla eikä yläikärajaa ole terveyden salliessa. Erityisiä fyysisiä ominaisuuksia ei vaadita.
- Sitä voi tehdä monella tyylillä. Laskuvarjohypyssä on monta alalajia, kuten varjolla yhdessä lentäminen, kuviohyppääminen vapaapudotuksessa, tarkkuushyppääminen, liitopuvulla hyppääminen ja freestyle, jossa tehdään liikkeitä ja liikesarjoja.
- Se antaa voittajakokemuksia. Kokenutkin hyppääjä tuntee kutkutusta mahanpohjassa, itsensä ylittämisen tunteita ja mielihyvää maahan tullessaan.
Lähde: hyppymestari ja alkeiskurssiohjaaja Salla Kalsi, Jyväskylän laskuvarjokerho
Näin helpotat korkeanpaikankammoa
- Hyväksy, että korkeanpaikankammosta ei välttämättä pääse kokonaan eroon. Korkeanpaikankammoa voi silti lievittää ja sen kanssa voi oppia elämään.
- Selvitä, mitä pelkäät. Mitä ajattelet, kun seisot korkealla kalliolla tai näköalatornissa? Usein taustalla on epärealistisen ajatuksen aikaansaama kauhuskenaario, kuten että astut kalliolta alas tai tornin kaide pettää. Kysy itseltäsi, miten todennäköistä on, että näin tapahtuu.
- Tee mielikuvaharjoituksia. Ajattele, että seisot korkealla eikä mitään pahaa tapahdu tai hyppäät lentokoneesta, avaat varjon oikeaoppisesti ja leijailet turvallisesti maahan.
- Muista, että moni korkeanpaikankammosta kärsivä harrastaa lajia. Kilometrien korkeudessa korkeutta ei enää hahmota. Laskuvarjohypyssä keskitytään turvalliseen suoritukseen, ei siihen, miten korkealla ollaan.
Lähde: hyppymestari ja alkeiskurssiohjaaja Salla Kalsi, Jyväskylän laskuvarjokerho
Laita piknik pystyyn oman hyppyvuorosi jälkeen
Innostuitko?
Suomessa toimivat laskuvarjokerhot on listattu osoitteessa ilmailuliitto.fi.
Alkeis-, perus- ja jatkokoulutuksen jälkeen on koehyppy. Sen jälkeen saa itsenäisen hyppääjän lisenssin.
Juttu on julkaistu Kauneus ja Terveys -lehdessä 10/2022.
