Kuukautiskierto voi oikutella jopa 5–7 vuotta ennen menopaussia, kertoo Riina Katainen, joka toimii yksityislääkärinä Turun seudulla ja etävaihdevuosiklinikalla.

Menopaussista on kyse, kun menkat ovat olleet poissa yli vuoden. Vaihdevuosilla tarkoitetaan menopaussia ympäröivää ajanjaksoa, jolloin useimmilla on vaihdevuosioireita.

Seuraavassa vaiheessa kuukautiskierto pitenee, jolloin voi tulla kuumia aaltoja ja hikoilua sekä muita vaihdevuosioireita. Kierto pitenee, koska munasolut eivät enää kypsy ja irtoa säännöllisesti joka kuukausi. Kaikille muutoksia ei tule, vaan menopaussi voi alkaa myös säännöllisestä kierrosta. Normaalin kierron pituus on 24–35 päivää.

Yleensä menopaussi tapahtuu 45:n ja 55:n ikävuoden välillä, keskimäärin 51-vuotiaana. Ajankohdan perinnöllisyydestä ei ole vakuuttavaa näyttöä, mutta ennenaikainen munasarjojen toiminnan hiipuminen voi periytyä.

Tupakointi aikaistaa menopaussia 1–2 vuodella. Lisäksi se pahentaa kuumia aaltoja ja unettomuutta. Munasarjojen poisto sekä säde- tai solun- salpaajahoidot voivat varhentaa vaihdevuosioireiden alkamista.

Nukutko huonosti ja saatko hikoilu­puuskia sekä kuumia aaltoja? Myös mielialan vaihtelut, keskittymisvaikeudet, päänsärky sekä lihas- ja nivelkolotukset lasketaan vaihdevuosioireisiin, joiden syynä on estrogeenituotannon hiipuminen. Sen seurauksena myös emättimen limakalvo ohenee, mikä voi aiheuttaa kuivuutta, kirvelyä ja seksikipuja.

Vaihdevuosioireet alkavat usein jo ennen kuukautisvuotojen loppumista, ja vaikeimmilta ne tuntuvat yleensä vuoden sisällä menopaussista. Joka kolmanneksen mielestä ne heikentävät elämänlaatua.

Tehokkaimmin oireita lievittää estrogeenihoito, johon yhdistetään usein keltarauhas- hormoni. Hoidossa käytetään tabletteja, laastareita, geeliä tai suihkutettavaa estrogeeni- aerosolia. Estrogeenin hyvä puoli on se, että se suojaa sydän- ja verisuonisairauksilta sekä vähentää diabeteksen ja paksusuolensyövän riskiä. Rintasyövän riski on puolestaan pieni.

Estrogeenin lisäksi säännöllinen liikunta, terveellinen ruokavalio ja sopivasti sosiaalinen elämä kohottavat elämänlaatua ja mielialaa.

Tiputteleeko? Jos välivuotoja tulee ovulaation aikana, ei huolta. Muussa tapauksessa mene gynekologille, koska syynä voi olla esimerkiksi emätin­tulehdus, klamydia, myooma tai polyyppi.

Jos vaihdevuosien aikana arkeasi hankaloittaa se, että kuukautisesi poukkoilevat etkä voi ennakoida niiden alkamista, käy lääkärissä. Kuukautiskiertoasi voidaan tasapainottaa reseptillä saatavilla keltarauhashormonivalmisteilla.

PMS- ja vaihdevuosioireiden erottamiseen on yksi nyrkkisääntö: PMS alkaa jo päiviä ennen menkkoja ja loppuu vuodon alkaessa, vaihdevuosioireet jatkuvat vielä muutamia vuotopäiviä.

Jos hormonikierukka tai muu käyttämäsi ehkäisy vie kuukautiset, et voi tietää menopaussin ajankohtaa. Kataisen mukaan asialla ei ole merkitystä: jos et kärsi hankalista oireista, menopaussi ei vaadi käyntiä gynekologilla tai muitakaan toimenpiteitä.

Jos taas menkat loppuvat nuorena ja oireet ovat epämääräisiä, käy lääkärissä. Syynä voi joskus olla kilpirauhasen vajaatoiminta, keliakia tai munasarjojen monirakkulaoireyhtymä.

Myös stressi, laihdutus tai liika treeni voivat viedä menkat. Kuukautisvuoto ei ole terveydelle tarpeen, mutta hormoniepätasapaino voi aiheuttaa uniongelmia, hikoilua, limakalvojen kuivumista ja mielialamuutoksia – samoja oireita kuin vaihdevuodet. Hormoniepätasapaino voi altistaa myös osteoporoosille.

Vaihdevuosissa vuoto voi muuttua runsaaksi ja pitkäkestoiseksi, mikä altistaa raudanpuuteanemialle ja pitää hoitaa. Hormonikierukka voi niukentaa tai lopettaa vuodon. Myös e-pillerit, keltarauhastabletit, tulehdus­kipulääke ja traneksaamihappo voivat auttaa.

Gynekologi varmistaa, ettei taustalla ole kohdun hyvänlaatuinen kasvain myooma tai limakalvomuutos polyyppi. Niitä on puolella 40–50-vuotiaista, ja ne voidaan yleensä poistaa tähystyksessä. Häiriöitä voi aiheuttaa myös kohdun limakalvon liikakasvu. Hoitona ovat keltarauhashormonit tai kohdunpoisto.

Asiantuntija naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Riina Katainen, Turun Perhelääkärit, Turun Gynekologikeskus, Pihlajalinna ja BetterMeno-etävaihdevuosiklinikka.

Juttu on julkaistu Kauneus ja Terveys -lehdessä 1/2023.