Profiili ja asetukset
Näytä Profiili
Nimesi ja kuvasi näkyvät muille osallistuessasi tapahtumiin ja keskusteluihin.
Omat jutut
Omat tapahtumat
Tili
Hallinnoi tiliä
Kirjaudu ulos
Puutuvat raajat

Pitääkö huolestua, jos kädet puutuvat? Erikoislääkäri kertoo, milloin on syytä mennä lääkäriin

Outoja tuntemuksia käsissä ja jaloissa? Puutuvat raajat tai kylmyyden tunne? Syy on usein harmiton ja elimistön normaali tapa turvata tärkeitä elimiä. Jos puutuvat raajat ja oireet ovat jatkuvia tai raajoissa on värimuutoksia, ne kannattaa käydä näyttämässä lääkärille. Pitkittyessään puutuvat raajat voivat kuitenkin kertoa piilevästä ongelmasta.

Kuvat iStock
Asiantuntijana ylilääkäri ja yleislääketieteen erikoislääkäri Kajsa Järvinen Pihlajalinnasta
12.2.2026 Voi hyvin

Mistä kylmät raajat kertovat?

Kun kädet jäätyvät tai varpaita paleltaa, syyllinen on ääreisverenkierto – tai pikemminkin sen heikkous.

”Kun ääreisverenkierto heikkenee, verisuonet käsissä, jaloissa, nenässä ja korvissa supistuvat. Silloin raajat kylmenevät”, ylilääkäri Kajsa Järvinen Pihlajalinnasta sanoo.

Normaalitilanteessa sydän pumppaa lämmintä, hapekasta verta verisuonistoa pitkin kaikkialle elimistöön. Jos lämmöstä tai verestä on pulaa, elimistö alkaa kuitenkin priorisoida: silloin kaikki kehon osat eivät ole enää ole samanarvoisia.

”Elimistö pyrkii aina ensimmäisenä turvaamaan verenkierron aivoihin ja niiden jälkeen sydämeen ja muihin sisäelimiin. Ääreisverenkierto supistuu, jotta verta riittää tärkeille elimille.”

Sormet, varpaat tai korvannipukat eivät ole elimistön arvojärjestyksessä kovin korkealla sijalla, kun on kyse selviytymisestä. Niistä voidaan hätätilassa vaikkapa luopua, joten siksi niiden verenkiertoa ei tarvitse turvata samoin kuin sydämen ja aivojen.

Miksi kädet palelevat stressissä?

Verenkiertoa säätelee autonominen eli tahdosta riippumaton hermosto. Siihen kuuluvat sympaattinen ja parasympaattinen hermosto. Aivoissa on keskus, joka aistii verenkierron tilaa ja vaikuttaa ääreisverenkiertoon.

”Kun elimistössä on stressi- tai kriisitilanne, sympaattinen hermosto aktivoituu. Se supistaa ääreisverisuonia ja nostaa sydämen sykettä.”

Tarkoitus on turvata tärkeiden elimien toiminta. Siksi sormet ja varpaat voivat palella tavallista enemmän, kun olet stressaantunut.

Kun stressi laukeaa, ohjat ottaa jälleen parasympaattinen hermosto. Se vastaa rauhoittumisesta.

”Silloin sormet ja varpaat lämpiävät ja syke laskee.”

”Raajojen palelu on melko yleistä. Mitä vanhempi on, sitä tavallisempaa se on. Naiset ovat myös alttiimpia sille kuin miehet.”

Miksi toisten kädet ja jalat ovat aina kylmät?

Aina syy ääreisverenkierron heikkenemiseen ei tietenkään ole stressi. Ilmeinen selitys paleleville varpaille on kylmä ilma tai liian kevyt pukeutuminen. Jotkut ovat sille herkempiä kuin toiset.

”Raajojen palelu on melko yleistä. Mitä vanhempi on, sitä tavallisempaa se on. Naiset ovat myös alttiimpia sille kuin miehet.”

Kyse on siis usein sukupuolesta: kun nainen haluaa käyttää villasukkia, mies tuntee ne liian kuumiksi.

”Tiedetään, että estrogeenin puute lisää raajojen kylmettymistä. Vaihdevuosi-ikäisillä naisilla oire lisääntyy.”

Joskus kyse voi olla Raynadin oireyhtymästä eli valkosormisuudesta. Siinä ääreisverisuonet supistuvat liikaa kylmästä tai stressistä ja voivat sinertyä. Näin voi käydä myös vain osalle sormista.

”Se on yleensä vaaratonta, mutta kiusallista. Vaivaan ei ole parantavaa hoitoa, mutta oireita voidaan helpottaa lääkityksellä.”

Voiko varpaiden kylmyys johtua raudanpuutteesta?

Kun hemoglobiini on naisilla alle 117 ja miehillä alle 134 grammaa litrassa, puhutaan anemiasta.

”Merkittävä anemia vaikuttaa verenkiertoon ja voi saada raajat kylmenemään.”

Raajojen palelu voi johtua myös alhaisesta ferritiinistä eli varastoraudasta. Se voi olla pohjalukemissa, vaikka hemoglobiini olisi vielä normaali.

”Merkittävästi alentunut ferritiini voi aiheuttaa raajojen palelua.”

Mikäli varpaiden palelun selitykseksi paljastuu raudanpuute, sen syy kannattaa aina selvittää. Raudanpuute kertoo yleensä siitä, että syystä tai toisesta menettää verta.

Hedelmällisessä iässä olevilla naisilla syynä ovat useimmiten kuukautiset, mutta kyse voi olla muustakin.

Mitä sairauksia kylmyyden taustalla voi piillä?

Kilpirauhasen vajaatoiminnassa sydämen syke laskee ja verenpainekin voi madaltua. Silloin veri kiertää hitaammin.

”Siitä seuraa stressitilanne elimistössä.”

Kilpirauhasen vajaatoiminta voi saada muutenkin palelemaan herkemmin.

Matala verenpaine voi selittää kylmät kädet ja jalat. Verenpainetta ei kuitenkaan kannata yrittää nostaa, sillä kohonnut verenpaine rasittaa verensuonia ja altistaa sydän- ja verisuonitaudeille.

Verenpaineen hoitoon käytetyt beetasalpaajat voivat myös supistaa verisuonia ja heikentää raajojen verenkiertoa. Jos raajoissa on turvotusta, sekin voi vaikuttaa.

Miksi käsi puutuu keskellä yötä?

Oletko joskus herännyt yöllä siihen, että käsi tai jalka on puutunut ja pistelee? Niin voi käydä, jos on nukkunut raajan päällä ja verenkierto on sen tähden heikentynyt. Yleensä se ei kuitenkaan ole vaarallista.

”Terve ihminen herää siihen, ja puutuminen menee useimmiten nopeasti ohi.”

Haitallisempi tilanteesta voi tulla, jos ei jostain syystä herää puutumiseen pikaisesti. Näin voi käydä esimerkiksi voimakkaassa humalassa.

”Silloin puutuminen voi kestää pidempään ja siitä voi seurata motorisia ongelmia. Yleensä nekin menevät kuitenkin ohi.”

”Jos tunnottomuus on täydellistä, yhtäkkistä ja toispuoleista, kyse voi olla aivoverenkiertohäiriöstä. Silloin on syytä soittaa hätänumeroon.”

Onko raajojen puutuminen vaarallista?

Puutuminen on hieman huolestuttavampi oire kuin raajan palelu, mutta ei välttämättä kerro mistään vaarallisesta.

Tunnottomuus on vakavampi asia kuin pistelyn tunne.

”Jos tunnottomuus on täydellistä, yhtäkkistä ja toispuoleista, kyse voi olla aivoverenkiertohäiriöstä. Silloin on syytä soittaa hätänumeroon.”

Verenkiertoon vaikuttaa myös kolesteroli. Jos se on koholla, verisuoniin voi syntyä ahtaumia ja tukoksia. Kohonnut verenpaine heikentää sekin verisuonten toimintaa.

”Tästä voi seurata äkillisiä verenkiertohäiriöitä tai verenkierron heikkenemistä pikkuhiljaa.”

Puutumisen taustalla voikin olla verisuonitauteja. Niitä aiheuttaa myös diabetes. Se lisää verisuonten kalkkeutumisen ja tukosten riskiä.

”Diabetes voi vaurioittaa ääreishermoja ja aiheuttaa siksi tuntopuutoksia ja -häiriöitä raajoissa.”

B12-vitamiinin puute voi sekin aiheuttaa hermovaurioita. Sen ensimmäinen oire voi olla jalkojen puutuminen. Vitamiinin imeytyminen heikkenee usein ikääntyessä.

Miksi niskajumi voi saada kädet puutumaan?

Puutuminen voi johtua myös jumeista.

”Tilapäinen puutuminen, jossa tunto ei ole ihan normaali, on melko yleistä. Silloin selitys voi olla, että jokin painaa hermoa.”

Jos on tehnyt töitä huonossa ergonomisessa asennossa ja niska on mennyt jumiin, se voi saada sormenpäät puutumaan.

Puutumisen taustalla saattaa olla myös hermopinne. Se aiheuttaa voimakasta, toispuoleista kipua.

”Se on enemmän sähköiskumaista kipua kuin jomotusta.”

Milloin on syytä suunnata lääkäriin?

Jos puutuminen on uutta ja voimakasta, on aina tärkeää selvittää sen syy. Hälytysmerkkejä ovat myös toispuoleisuus, hyvin kylmä raaja, voimakas särky ja värimuutokset.

”Jos raaja sinertää tai on pahimmassa tapauksessa sinertävän musta, on jo todella kiire hakeutua lääkäriin.”

Lievä tunnottomuus, joka ei mene ohi, on sekin syy käväistä lääkärissä.

Näin saat raajat vetreiksi ja lämpimiksi

  1. Nouse ylös. Jos istuu pitkään, verenkierto heikkenee. Muutama päkiöille nousu ja hartioiden pyöritys voi jo saada veren virtaamaan.
  2. Lähde lenkille. Kun liikkuu säännöllisesti ja tarpeeksi, verenkierto paranee.
  3. Tumppaa tupakka. Tupakka ja nikotiini heikentävät ääreisverenkiertoa.
  4. Syö terveellisesti. Verisuonet pysyvät paremmassa kunnossa, kun lautasella on runsaasti kasviksia, marjoja, hedelmiä, täysjyväviljaa ja omega-3-rasvahappoja sisältäviä ruokia.
  5. Pue sopivan kokoiset kengät. Liian pienet kengät voivat puristaa jalkaa ja heikentää sen verenkiertoa.
  6. Kokeile hierontaa ja lämmintä kylpyä. Ne voivat parantaa verenkiertoa tilapäisesti.

Kajsa Järvinen

on ylilääkäri ja yleislääketieteen erikoislääkäri Pihlajalinnassa.

Juttu on julkaistu Voi hyvin -lehdessä 1/2026.

Kommentit

Ei kommentteja vielä

Katso myös nämä

Uusimmat

Tilaa uutiskirjeitämme!

Oletko kiinnostunut kauneudesta, hyvinvoinnista, tyylistä, koskettavista tarinoista ja ajankohtaisista ilmiöistä? Tilaa uutiskirjeitämme tästä.

terve
KäyttöehdotTietosuojaselosteEvästekäytännöt