Trendi

Itsetunnon kohottaminen on turhaa, sanoo psykologi Anne Haikola – ”Siitä hyötyvät lähinnä self help -kirjailijat ja valmentajat”

Itsetunnon kohottaminen on turhaa, sanoo psykologi Anne Haikola – ”Siitä hyötyvät lähinnä self help -kirjailijat ja valmentajat”
Hoetko sinäkin haluavasi paremman itsetunnon? Se ei kannata, eikä oikeastaan ole edes mahdollista, sanoo psykologi Anne Haikola. Avainsana on itsemyötätunto.
Teksti |
Kuvat |
Julkaistu: 12.8.2022

Rakasta itseäsi! Vasta kun rakastaa itseään, voi rakastaa muita!

Millainen olo lauseista tulee – inspiroitunut vai sittenkin ahdistunut? Hyvää itsetuntoa tarjotaan ihmeratkaisuksi vähän kaikkeen. Sen ajatellaan johtavan esimerkiksi menestyneempään uraan, toimivampiin ihmissuhteisiin ja parempaan mielenterveyteen.

Oikeasti hyvä itsetunto ei ole niin tärkeää kuin meille uskotellaan, ajattelee psykologi Anne Haikola. Kun hän kirjoitti aiheesta Instagramissa, itsetuntopuheen kritiikki tuntui monelle raikkaalta. Reaktio osoitti, kuinka yksipuolisen ylistävää keskustelu itsetunnosta usein on.

”Siitä on tehty glorifioitu tuote. Ihmismieli janoaa yksinkertaisia ratkaisuja, jotka selvittävät kaikki ongelmat. Samoin on markkinoitu esimerkiksi joogaa ja meditaatiota.”

Esimerkiksi yritysjohtajat ja somevaikuttajat saattavat kertoa, kuinka hyvä itsetunto heillä on ja miten he ovat sen saaneet. Vinkkilistauksissa kehotetaan epävarmaa ihmistä hokemaan peilin edessä, kuinka upea tyyppi hän on.

”Arvostamme käyttäytymistä, joka viestii siitä, että ihminen arvostaa itseään. Harva haluaa myöntää julkisesti, että hänellä on matala itsetunto.”

Hyvä itsetunto ei vaikuta pärjäämiseen uralla

Itsetunto määritellään usein juuri itsensä arvostamisen kautta. Käsite on kuitenkin vaikeaselkoinen, eikä tutkijoilla ole siitä yksimielisyyttä.

Kaksi ihmistä voi käsittää hyvän itsetunnon eri tavalla. Osa liittää siihen lempeyden itseä kohtaan. Haikolan mukaan tutkimuksissa tätä piirrettä ei yhdistetä itsetuntoon.

Tutkimusten mukaan hyvä itsetunto ei saa aikaan elämässä menestymistä. Se ei vaikuta esimerkiksi pärjäämiseen opinnoissa tai uralla.

”Se ei myöskään takaa parempia ihmissuhteita tai ole yhteydessä korkeampaan älykkyyteen. Matala itsetunto ja masennus liitetään myös yhteen, mutta tutkimusten perusteella yhteys on heikko.”

Ihminen ei merkittävästi hyödy itsetunnon kohottamisesta. Kohottaminen ei oikeastaan edes ole mahdollista.

”Siitä hyötyvät ensisijaisesti tahot, jotka kauppaavat palveluitaan ja tuotteitaan itsetunnon nostamiseksi, kuten valmennusyritykset ja self help -kirjailijat.”

Itsensä rakastamisesta tulee taas yksi vaatimus lisää.

”Eräässä tutkimuksessa tutkittavat arvostivat enemmän itsetunnon buustausta kuin ystävän tapaamista. On surullista, jos haluaa vetäytyä mieluummin koppiin kiillottamaan itseään kuin viettää aikaa läheistensä kanssa.”

Ratkaisu on itsemyötätunnossa

Mitä jää, jos lakkaa tavoittelemasta hyvää itsetuntoa? Haikola kannustaa kääntymään itsemyötätunnon puoleen. Silloin pyrkii kohtelemaan itseään samalla lempeydellä kuin kohtelisi ystäväänsä.

”Itsetunnossa painottuu se, arvostanko itseäni ja arvostavatko muut minua. Itsemyötätunnossa taas voi tarjota itselleen ystävällisyyttä riippumatta siitä, arvostaako itseään tai kohtaako arvostusta muilta.”

Kaikenlaisiin tunteisiin voi koettaa suhtautua ymmärtävästi – silloinkin, kun ei tunnu siltä, että rakastaa itseään.

”Itsemyötätunto auttaa ymmärtämään, että on yhtä kärsivä olento kuin muut. Korkean itsetunnon tavoittelu voi saada tuntemaan, että on toisista erillinen, mutta itsemyötätunto voi yhdistää muihin.”

Taitoa voi harjoitella esimerkiksi silloin, kun kohtaa vaikeuksia. Jos tuntee mokanneensa töissä, voi pysähtyä rauhassa ajatustensa ja tunteidensa äärelle.

”Voi ajatella, että minulla on paha olla, mutta se on ok – kaikista tuntuu joskus tältä, mutta tämä menee ohi. Tein parhaani, mutta kaikki ei aina mene niin kuin haluan.”

Itsemyötätunnon harjoittamisella on niitä vaikutuksia, joita moni liittää virheellisesti hyvään itsetuntoon.

”Se on tutkitusti yhteydessä tyytyväisyyteen, aikaansaamiseen ja myönteisiin mielenterveysvaikutuksiin.”

Haikola on kiinnostunut itsemyötätunnosta vuosi vuodelta enemmän. Hän on arjessa huomannut, että se toimii.

”Se kohentaa elämänlaatua paremmin kuin itsensä piiskaaminen. Kun pyrkii olemaan itselleen kiltti, hahmottaa paremmin rajojaan ja pystyy säätelemään esimerkiksi työntekoa.”

Psykologi Anne Haikola muistuttaa, ettei itsetunnolla ole aina ollut samanlaista asemaa kuin nyt.

”Korkean itsetunnon tavoittelu on aika tuore ilmiö. Aiemmin esimerkiksi kirkko opetti ihmisille vaatimattomuutta ja nöyryyttä, ja itseen keskittyminen nähtiin syntinä.”

Kommentoi +