”Lapsuudenkodissani meikkaaminen oli lähes kielletty juttu. Perheeseeni kuuluvat kaksi veljeä ja vanhemmat, ja äitini oli luonnonlapsi, joka ei juurikaan meikannut vaan keskittyi ihonhoitoon. Ehkä meikkaamista katsottiin pahalla, koska vanhempani halusivat suojella minua.

Kun aloin meikata lukiossa, siitä tuli keino ilmaista itseä ja tutkia omaa naiseuttani ja naisellisuuttani. Suhde meikkaamiseen on vaihdellut sen jälkeen. Nykyisin on hyvin normaalia, että minulla on ammattilaisen tekemä meikki.

Meikkaan fiiliksen mukaan: en tarvitse meikkiä, mutta kun haluan ilmaista itseäni sen avulla, se tuntuu hyvältä.”

”Olin juuri yötä ystäväni luona, ja hän ihmetteli nauraen, kun minulla oli mukana Nivean peruskosteusvoide ja lasten mustikantuoksuinen Linna-sampoo. Luotan siis simppeleihin tuotteisiin. Teen kuitenkin paljon töitä kampaajien ja meikkaajien kanssa, ja saan heiltä hyviä suosituksia.”

”Perusmeikkini on tällainen: Laitan kulmani värillä ja vahalla. Joskus käytän vain hohdetta antavaa päivävoidetta, tai sitten laitan pohjustuksen, meikkivoiteen, varjostukset ja poskipunan. Laitan ripsiväriä, ja vähintään kosteutta ja kiiltoa antavaa huulirasvaa. Tykkään myös meikata huulet muhkeiksi huultenrajauskynällä ja kiillolla.

Hiuksiani laitan harvoin. Usein pidän niitä ponnarilla tai matalalla nutturalla, jotta ne pysyvät pois tieltä. Niitä tupeerataan ja muotoillaan kuvauksissa niin paljon, että yritän säästää niitä arkena.

Olen ylpeä tukastani. Käytän Garnierin sampoota, jossa ei ole parabeeneja ja silikoneja, sekä Nioxinin moussea, joka pitää latvat kunnossa. Sen lisäksi laitan hiuksiin suihkun jälkeen hiusöljyä.”

”Viime kesänä tunsin olevani kauneimmillani. En muista, milloin olisin ollut kuukausia niin tyytyväinen itseeni. Se johtui siitä, että olin onnellinen. Siitä huomaa, kuinka vähän ulkonäöllä on tekemistä kauneuden kanssa. Taustalla ei ole mitään yksittäistä selitystä, vaan kasvamista. Kävin henkisesti rankkoja aikoja läpi puolisen vuotta sitten, ja huomasin, että itsekriittisyys ulkonäöstä oli sidoksissa itsekriittisyyteen muilla elämän osa-alueilla. Ymmärsin puhuvani itselleni rumasti, ja aloin miettiä: miksen ole itseni puolella. Nyt osaan olla lempeämpi itselleni.

Toki tällä alalla ei voi välttyä ulkonäköpaineilta ja sen miettimiseltä, riitänkö. Musiikkiala on hyvin ulkonäkökeskeinen. Loppujen lopuksihan voi ajatella, päättääkö kukaan itse yhtään mistään, vai ovatko kauneuteen liittyvät ratkaisut tulleet ulkopuolelta. Onko se, että laitan huulipunaa, patriarkaatin painostusta? Lopulta ajattelen, että teen mitä itse haluan, ja jos jollain on sanomista, se on enemmän hänen ongelmansa.

Tavoitteeni on suhtautua ulkonäkööni neutraalisti, ja olen lähellä sitä. Ulkonäköä tärkeämpää on se, mihin kehoni pystyy: tuottamaan ääntä, tanssimaan, soittamaan kitaraa. Samalla nautin itseni ehostamisesta, ja siinäkään ei ole mitään pahaa. Kehon muodot muuttuvat menkkakierronkin mukaan, ja vihdoin ymmärrän sen. Sairaalloisen laihuuden ihannoinnista pitäisi päästä eroon.

Mutta minusta sitäkään ei pidä säikähtää, ettei aina pysty suhtautumaan kehoonsa neutraalisti. Tunteet saavat tulla ja mennä.”

Lue myös: Ulkonäkötutkija Erica Åberg: ”Ajattelemme, että jokainen saa tehdä kehollaan mitä vain – oikeasti ehtona on, ettei saa vanheta ja lihoa”

”Kasiluokan tupeeraukset olivat jotain aivan järkyttävää! Hiukset oli tupeerattu epätasaisesti pystyyn yhdestä, lättänäksi toisesta kohdasta.

Olen myös nauranut kaksin kerroin sitä, miten meikkasin, kun vasta aloitin meikkaamisen. Filosofiani oli, että kaiken piti olla tummaa ja vahvaa. Minulla oli aina punaiset huulet ja tumma silmämeikki – kaikkea paljon. En häivyttänyt luomiväriä, vaan vedin sen vain luomille parilla vedolla. Se näytti kamalalta. Nyt olen oppinut meikkaajilta mantran: häivytä, häivytä, häivytä.”

Lue myös: Punoittava tai läikikäs iho? Näin saat meikkipohjasta virheettömän mutta kuulaan

”Se ehdottomuus, jolla rakastan läheisiäni. Uskallan välittää ihmisistä paljon. Kauneus yhdistyy mielessäni ylipäätään siihen, miten ihminen kohtelee muita ja näkee muut ihmiset.”

Juttu on julkaistu Trendissä 9/2022.