Kaukana ovat ajat, jolloin jo 65-vuotiasta pidettiin vanhuksena. Vanhuudella ei ole enää virallista ikärajaa. Kun suomalainen jää eläkkeelle, edessä voi olla vielä kymmeniäkin hyviä vuosia.

Naiset elävät keskimäärin 84-vuotiaiksi, miehet 78-vuotiaiksi. Tulevaisuudessa yhä useampi elää yli satavuotiaaksi. Silti nuoruutta ihannoivassa yhteiskunnassa vanhuudessa nähdään herkästi vain sairautta, kipeitä menetyksiä ja yksinäisyyttä.

Kielteiset mielikuvat ovat osin totta. Terveys voi olla heikko, ja iäkkäät kitkuttavat köyhyysrajan alapuolella muita ikäryhmiä enemmän. Uutiskuvien yksinäiset vanhukset ja hoitolaitosten kriisit ovat silti vain osa totuutta.

Vanhuuteen liittyy myös paljon hyvää. Ehtoovaihe voi olla osalle ihmisistä jopa elämän parasta aikaa. Miksi toinen sairastuu ja toinen porskuttaa kuin nuori? Siihen on monta syytä – joista osaan voi onneksi itsekin vaikuttaa. Annetaan asiantuntijoiden kertoa.

Lue 87-vuotiaiden Anelman ja Kirstin ajatuksia elämästä

Kun geriatrian emeritusprofessori Jaakko Valvanne täytti kymmenen vuotta sitten 60 vuotta, hän havahtui. Hän liikkui tuskin ollenkaan. Kaularangasta löytyi kulumaa. Myös hänen aiempi alkoholin käyttönsä kauhistutti. Millainen olisi hänen terveydentilansa jäljellä olevina vuosina?

– Oli pakko aktivoitua. Aloitin liikunnan ja vähensin istumista. Kävelen nyt päivittäin 25 minuuttia ja teen ennen nukkumaanmenoa 10 minuutin niskajumpan. Teen saman rutiinin joka ikinen päivä, myös viikonloppuisin, hän kertoo.

Valvanne kuuluu sotien jälkeen syntyneisiin suuriin ikäluokkiin, jotka ovat nyt seitsenkymppisiä. Yksi on yhä työelämässä, toisella voi jo olla jatkuvaa hoivaa vaativa muistisairaus. Ikäihmisistä ei voi enää puhua yhtenäisenä ryhmänä, koska samanikäisilläkin on keskenään hyvin erilaiset tilanteet.

– Terve 90-vuotias voi elää aktiivisempaa elämää kuin 70-vuotias, jolla on sairauksia, sanoo psykologi, psykoterapeutti ja vanhustyön asiantuntija Marja Saarenheimo.

Sairauksien määräkään ei yksin kerro hyvinvoinnista.

– Ihminen voi oppia kompensoimaan iän tuomia rajoituksia ja löytää uusia tapoja toteuttaa itseään.

– Edessä oleviin elinvuosiin vaikuttaa, kuinka paljon ihminen syö, juo, nauraa ja liikkuu, Jaakko Valvanne kiteyttää.

Lisätietoa ravinnosta: Syö hyvin, elät pidempään – 5 keinoa lisätä elinvuosia

Geenit ratkaisevat pitkästä iästä kolmanneksen. Muita selittäviä tekijöitä ovat elinympäristö, elintavat, sosiaaliset suhteet – ja puhdas sattuma.

– Elintavat vaikuttavat merkittävästi ikäihmisten terveyteen. Riskitekijät kasautuvat elimistöön vuosien mittaan. Siksi terveyserot ovat suurimmillaan eläkeiässä, Valvanne sanoo.

Geriatrian professorina hän tuntee iäkkäiden terveyspulmat. Liikunnan puute, kohonnut verenpaine, diabetes, lihavuus ja tupakointi lisäävät 70 vuotta täyttäneen kuolemanriskiä moninkertaisesti.

Jos 70 vuotta täyttäneellä ei ole yhtään näistä riski­tekijöistä, hän elää 50 prosentin varmuudella 90-vuotiaaksi. Jos hänellä on nämä kaikki, hänellä on vain neljän prosentin todennäköisyys elää yli 90-vuotiaaksi. Onneksi koskaan ei ole liian myöhäistä tehdä muutoksia.

– Jopa 85-vuotiaana voi muuttaa elintapojaan niin, että elämänlaatu paranee ja tulee lisää elinvuosia.80–90-vuotiaana on tärkeää, että syö riittävästi, erityisesti proteiinia ja rasvaa. Nälän ja janon tunne heikkenee ikääntyessä, joten vajaaravitsemus ja elimistön kuivuminen voivat yllättää. Kuivuminen voi johtaa tasapainon heikkenemiseen ja kaatumiseen.

Ylipaino ei ole vanhuksillekaan hyväksi, mutta laihduttaa ei enää kannata, koska se vie lihakset. Joka päivä on hyvä jumpata vähän, jotta lihakset pysyvät kunnossa ja arki rullaa.

Lue muistista: Muisti pätkii - pitääkö huolestua?

Vanhuus on tutkitusti onnellista aikaa. Kun keski-iän paineet väistyvät, onnellisuuskäyrä kääntyy nousuun. Eläkeajan ensivuodet ovat valtaosalle onnen huipentuma. Vielä 80–90-vuotiaatkin näyttäisivät elävän oikein hyvää elämää.

– Siitäkin huolimatta, että takana voi olla sodan kauheuksia ja lapsen kuolemaa, Valvanne korostaa.

Ihmisen psyyke on ihmeellinen. Vaikka terveyden ja aseman suhteen olisi saanut vähän huonommat kortit, ne eivät vielä kerro kaikkea. Parhaiten näyttäisivät voivan he, jotka näkevät vanhenemisessakin enemmän mahdollisuuksia kuin rajoitteita. Hyvä vanhuus voikin osittain olla asennekysymys.

– Kuusikymppisenä ei kannata manata, että tästä se alamäki alkaa. Tällaisesta kielteisestä kehikosta on vaikea päästä pois. Ikäviäkin asioita tapahtuu, mutta katse kannattaa kohdistaa mahdollisuuksiin, Marja Saarenheimo sanoo.

Vaikka kukaan ei onnistu elämään ilman surua ja alavireisyyttä, ikäviin asioihin ei tarvitse jumittua. Optimistit elävät pessimistejä pidempään.

– Katteeton optimismi voi olla mielenterveyden kannalta jopa hyvä ominaisuus. Tässäkin iässä on tärkeää unelmoida ja asettaa tavoitteita.

– Haaveet ja suunnitelmat pitävät yllä uteliaisuutta ja mielenkiintoa elämää kohtaan. Jos näköpiirissä ei ole mitään, mitä odottaa, alakulo voi helposti vallata mielen.

Jaakko Valvanne myöntää, että välillä tuntuu masentavalta huomata ikääntyminen. Rantakivillä hyppely ei ole enää ketterää. Lastenlapset voittavat juoksukilpailussa.

– Muutoksiin kannattaa suhtautua pilke silmäkulmassa. Olen nyt vaari-ihminen. Hän kannustaa miettimään, missä on edelleen hyvä.

– Olen edelleen hyvä työssäni. Kun puhun luento­salissa, minua kuunnellaan.

Poimi vinkit! Pidä kiitollisuuspäiväkirjaa ja kirjoita kirjeitä - Näin lisäät kiitollisuutta elämääsi

Myytti vanhuuden hapertamasta päästä elää tiukassa. Tosiasiassa ihmisen tiedonkäsittelytaidot, eli mieleen painaminen ja sieltä palauttaminen, hidastuvat vanhetessa vain lievästi.

– Dramaattiset muutokset muistissa ja päättelyssä kertovat sairaudesta, kuten masennuksesta, muistisairaudesta tai kuulo-ongelmista. Höpertyminen ei automaattisesti liity vanhuuteen, Marja Saarenheimo painottaa.

Hän vertaa aivoja tietokoneeseen.

– Nuoren kovalevyllä tavaraa on vielä vähän. Siksi prosessori poimii tiedon sieltä nopeasti. Vanhalla kovalevy on täynnä tietoa ja viisautta, siksi kone toimii hitaammin. Kumpaa lopulta arvostamme enemmän? Hitaasta prosessorista on hyötyä ainakin tunteiden säätelyssä. Vanhetessaan ihmisestä tulee usein aiempaa tyynempi. Tämä johtuu siitä, että aivot eivät enää reagoi ulkoisiin ärsykkeisiin niin nopeasti. Äkkipikaiset reaktiot ja tölväisyt saattavat jäädä. Konfliktit voivat vähentyä ja ihmissuhteet parantua.

– Ihmisten kanssa on ehkä vanhana helpompi olla, Saarenheimo sanoo.

Hyvät ihmissuhteet ovat elintärkeitä: läsnäoloa ja hyväksytyksi tulemista tarvitaan joka iässä. Pitkään jatkunut yksinäisyys aiheuttaa stressireaktion, joka voi johtaa vakaviin sairauksiin sekä tärvellä elämänlaatua. Jatkuvasta yksinäisyydestä kärsii viitisen prosenttia iäkkäistä. Kun Vanhustyön keskusliitto alkoi järjestää yksinäisille vanhuksille viikoittaisia tapaamisia, vanhusten mieli­ala koheni, muisti parani, lääkärikäynnit vähenivät ja kuolleisuuskin putosi 60 prosenttia.

– Ihmiset eivät malttaneet kuolla, kun oli seuraa, ­Valvanne heittää.

Moni kuvittelee, että kun tulee vanhaksi, kiinnostus seksiin lopahtaa. Tämäkin on myytti. Jos seksuaalinen halu hiipuu iän myötä, syynä ovat usein sairaus, lääkkeet ja asenteet.

Ihminen on seksuaalinen koko elämänsä ajan. On tutkittu, että ikääntyvät suomalaiset pitävät parisuhdettaan ja seksielämäänsä varsin hyvinä. 70–79-vuotiaista naisista 80 prosenttia on seksuaalisesti aktiivisia.

Sovinnaiset ajatukset voivat kuitenkin tukahduttaa etenkin iäkkäiden naisten halun.

– Iäkäs saattaa pohtia, että voiko näin ajatella ja tehdä tämänikäisenä, Saarenheimo sanoo. Muuttuva kroppa saattaa lannistaa. Seksuaalinen itsetunto ja halu kulkevat käsi kädessä. Omaa kypsää kauneuttaan voi opetella rakastamaan.

Elämänkokemus auttaa. On helpompi kiinnittää huomio myönteisiin tunteisiin ja säilyttää mielen tasapaino, kun on nähnyt, että vaikeuksista selvitään.

– Jos pari hyväksyy iän tuomat muutokset ja oppii suhtautumaan niihin lämpimän humoristisesti, suhteeseen voi tulla uudenlaista hellyyttä, Valvanne sanoo. Kaikenlaiset paineet ja odotukset voivat alkaa väistyä. Saarenheimon mukaan nuorilla on usein ylimitoitettuja ajatuksia onnellisuudesta.

– Nuorilla kaiken pitäisi olla hienoa ja ihmeellistä. Vanhana saa vihdoin olla oma itsensä. Ajasta tulee arvokkaampaa, joten malttaa kiinnittää huomiota elämän pieniin iloihin. Yhä useampi hakee merkityksellisyyttä jatkamalla työntekoa. Marja Saarenheimokin olisi voinut jo jäädä pois työelämästä ikänsä puolesta, mutta töitä riittää yhä. Se sopii hänelle.

– Kaikki eivät jaksa viettää loppuelämäänsä harrastaen.Hän nauttii väljemmistä aikatauluista ja siitä, ettei aamuisin tarvitse sännätä kiireessä mihinkään.

– Juon kahvit ja käyn kaikessa rauhassa ulkona koiran kanssa. Osaan ottaa hyvän irti pienistä asioista.

Hyvä uutinen on, että vakavaa masennusta on vanhuksilla työikäisiä vähemmän. Lievempiä masennusoireita on iäkkäilläkin. Niitä havaitaan noin viidenneksellä. Yksinäisyys tai puolison kuolema voivat synkentää mieltä. Mielialan lasku voi oireilla fyysisesti ruokahaluttomuutena, painonlaskuna, epämääräisinä kipuina ja ruoansulatushäiriöinä.

Mielen ja tunne-elämän ongelmat kannattaa ottaa vakavasti ja hoitaa hyvin. Jos ahdistus leimaa elämää eikä juttelu läheisten kanssa auta, kannattaa hakea apua ammattilaiselta. Saarenheimon mukaan on edelleen iso epäkohta, etteivät yli 67-vuotiaat pääse Kelan korvaamaan psykoterapiaan.

– Terapiassa ajatukset on mahdollista oppia suuntaamaan hyviin asioihin.Jaakko Valvanne tietää tämän omakohtaisesti. 45-vuotiaana hän voi tavattoman huonosti. Valvanne oli masentunut ja ahdistunut. Hän kolusi mielensä pimeitä nurkkia eikä ymmärtänyt, mistä paha olo kumpusi.

Psykoterapiassa hän ymmärsi, että hän oireili ongelmallista äitisuhdettaan. Suhteesta oli puuttunut lämpö ja läheisyys. Hän käsitteli asiaa pitkään ja lopetti terapian vasta kuusikymppisenä.

– Jos en olisi käsitellyt asiaa, olisin ehkä jo kuollut: tehnyt itsemurhan tai joutunut onnettomuuteen. Tai olisin juomisen takia nykyistä raihnaisempi.

Lue lisäksi onnellisuusprofessori Markku Ojasen haastattelu: "Persoonallisuus muuttuu – ja se on hyvä asia"

Eläkepäivät koittavat. Ei enää aamuherätyksiä, kokouksia ja työsähköpostia. Tilanteeseen kannattaa valmistautua hyvissä ajoin, jota siitä osaa ottaa ilon irti.

– Sopeutuminen on ehkä helpompaa, jos eläkkeelle siirtyy asteittain, Marja Saarenheimo sanoo. Työn ulkopuolista sosiaalista verkkoa on hyvä rakentaa jo siinä vaiheessa, kun on vielä töissä. Lisäksi kannattaa miettiä, mikä kaikki voisi olla mielekästä tekemistä. Eläkeläisen on tärkeää osata olla myös yksin. Rikas sisäinen elämä kannattelee, kun koronavirus kahlitsee neljän seinän sisään. Sitä voi ruokkia vaikkapa kirjoilla, elokuvilla, musiikilla ja erilaisilla riennoilla.

– Olen introvertti. Minun pitää tehdä tosissaan töitä sen eteen, että elämässäni on muitakin ihmisiä kuin lapset ja heidän perheensä, Saarenheimo sanoo.

Valvanne kokee olevansa nyt seitsemänkymppisenä eri ihminen kuin aiemmin. Prioriteetit ovat kirkastuneet.

– Olen sinut itseni kanssa. Tunnistan omat toiveet ja tarpeet. Saatan elää jopa 90-vuotiaaksi.Kun pitkäikäisiä tutkittiin, huomattiin, että heitä yhdistivät monenlaiset elämänvaiheet. Moni oli esimerkiksi muuttanut useasti paikkakunnalta toiselle.Uteliaisuus ja kiinnostus tarttua erilaisiin asioihin ovat onnellisen vanhuuden ja pitkän elämän avaimia.

– Kaikki innostavat asiat tekevät hyvää aivoille ja mielelle. Jos viihtyy omien ajatustensa kanssa, ei vähästä hätkähdä, Marja Saarenheimo summaa.

Asiantuntijoina Marja Saarenheimo, psykologi, psykoterapeutti ja vanhustyön asiantuntija, sekä Jaakko Valvanne, geriatrian emeritus­professori.

Juttu on julkaistu Kauneus ja Terveys -lehdessä 7/2020.