Onko suhde äitisi kanssa hankala? Psykologi kertoo, missä tilanteessa välit on ehkä parasta katkaista kokonaan
Hankalat välit omaan äitiin voivat johtua monesta syystä. Puhuminen voi auttaa mutta ei välttämättä ensin äidille, sanoo psykologian tohtori Saara Salo.
”Tuntuuko äiti etäiseltä, vaikka olisit hänen kanssaan säännöllisesti yhteydessä ja tapaisittekin? Moni saattaa huomata aikuisena, että suhde äitiin on emotionaalisesti eli tunnetasolla etäinen. Vaikka äiti ei olisi laiminlyönyt lastaan tämän lapsuudessa, saattaa tuntua, ettei hän ole kiinnostunut aikuisen lapsensa asioista. Sama voi tapahtua isän kanssa.
Joskus aikuisena saattaa myös oivaltaa, että tunsi jo lapsena jäävänsä paitsi jomman kumman tai kummankin vanhemman huomiosta. Sellainen johtaa helposti pakonomaiseen muiden miellyttämiseen työelämässä ja ihmissuhteissa.
On myös yleistä muistaa äiti vaativana: äidin mieliksi piti suorittaa kymppejä, menestyä harrastuksissa ja esiintyä sukujuhlissa. Silti tuntui, että mikään ei riittänyt. Edelleen aikuisena saattaa pelottaa, että äiti arvostelee arkisissakin asioissa.
Käsittelemättömät vaikeudet voivat nousta pintaan etenkin elämän murroskohdissa, kuten erotessa tai kun saa itse lapsia tai lapset muuttavat pois kotoa. Etenkin niin voi käydä silloin, jos vanhempi ei pysty olemaan muutoksissa tukena vaan esimerkiksi tuomitsee aikuisen lapsensa eron.
”Hankalasta suhteesta omaan äitiin on tärkeää puhua.”
Jos vanhempi käyttäytyy jatkuvasti huonosti, on sanottava suoraan, että minulle ei saa soittaa vain voidakseen haukkua tai kritisoida valintojani. Välit täysin rajattomaan vanhempaan on ehkä parasta katkaista kokonaan.
Suhdetta vanhempaan voi parantaa parhaiten puhumalla kokemuksistaan. Moni ajattelee, että välit paranevat, kun mennään kerran kesässä yhdessä mökille. Mutta ei yhdessäolo riitä, jos taustalla jylläävät puhumattomuuden jännitteet. On hyvä miettiä valmiiksi vanhemman näkökulmaa ja olla odotuksissaan häntä kohtaan realistinen. Tässä auttaa monesti se, jos ensin juttelee asiasta muille.
Hankalasta suhteesta omaan äitiin on siis tärkeää puhua – mutta ensiksi mieluiten muille ihmisille. Keskustelu vaikka ystävän kanssa antaa luvan omille kokemuksille. Usein se myös auttaa hahmottamaan, mistä hankalat välit tarkalleen johtuvat.
Lisäksi kannattaa yrittää kertoa vanhemmalle mieluummin siitä, mitä toivoisi tässä hetkessä kuin kaivella loputtomiin menneisyyttä.
On hyvä myös muistaa, että äitisuhteeseen kohdistuu hyvin helposti erilaisia odotuksia kuin isäsuhteeseen. Läheinen suhde isään on ihan yhtä olennainen kuin äitiin. Silti isille annetaan kulttuurisesti paljon helpommin anteeksi henkinen ja jopa fyysinen poissaolo tai liika vaativuus.”
Työkaluja keskusteluun:
1. Mieti syitä käytöksen takana. Aloita keskustelu kertomalla, että ymmärrät kyllä syyt.
2. Pysy avoimena. Harva haluaa laiminlyödä lapsiaan. Kuuntele, mitä vanhempi kertoo.
3. Kerro toiveesi. Mitä tarvitset vanhemmalta nykyisin? Menneisyyttä et voi muuttaa.
4. Anna aikaa. Aikuinen on persoonaltaan pitkälti valmis. Asioiden muuttaminen on hidasta.
5. Palaa asiaan. Jos vanhempi ei reagoi riittävästi, kysy, mitä hän ajattelee keskustelustanne.
6. Viilennä välit, jos huono käytös jatkuu. Se sattuu, mutta niin sattuu alituinen arvostelukin.
Mentalisointi on toisen näkökulmaan eläytymistä omassa mielessä.
Kolme asiaa, jotka on hyvä muistaa
1. Vanhempi on aikuinen.
Vanhemman reaktiota vaikeisiin keskusteluihin ei siksi tarvitse turhaan pelätä – eikä häneltä myöskään tarvitse sietää turhaa kiukuttelua tai muuta huonoa käytöstä. Arvostaminen ja yritys ymmärtää vanhempaa ovat eri asioita kuin pelko tai alistuminen.
2. Vaille jäi vanhempikin.
Jatkuvaa huonoa käytöstä ei pidä hyväksyä, mutta mentalisointi voi helpottaa sekä keskustelun aloittamista että omaa oloa. Vanhemman asemaan voi siis koettaa asettua ja pohtia, onko vanhempi itse jäänyt vaille huolenpitoa esimerkiksi lapsuudessaan.
3. Korjaavia kokemuksia saa muilta.
Aikuinen ei ole samalla tavalla riippuvainen vanhempiensa hyväksynnästä, turvasta ja huolenpidosta kuin pieni lapsi. Jos vanhempi ei kykene olemaan tukena, ystävät, kumppani tai terapeutti voivat tarjota korjaavia kokemuksia.
Lue lisää Katri Syvärisen kirjasta Äitihaava – tyttären raskas perintö. Voit saada kirjasta uusia näkökulmia äitisuhteen haasteisiin.
Tehtävä
1. Listaa, mitä kaipaat vanhemmalta nyt aikuisena?
Esimerkiksi, kuulumisten vaihtoa, soittelua, tapaamisia, apua arjessa, keskustelua menneistä vaikeuksista, lupausten pitämistä, yhteydenpitoa ilman jatkuvaa tuomitsemista?
2. Kirjoita tai pohdi, millaiset rajat teillä on?
Rajatonta käytöstä vanhemmalta on esimerkiksi tuppautua jatkuvasti ei-toivotusti käymään, puuttua lapsen asioihin ja puhua niistä eteenpäin ilman suostumusta. Tunnetko esimerkiksi, että vanhempi jatkuvasti ylittää rajojasi?
3. Kirjoita tai pohdi, miten voit ilmaista vanhemmalle rajasi:
Et vastaa ikäviin viesteihin / lopetat kritiikkiä sisältävät puhelut lyhyeen / kerrot suoraan, että teet omat ratkaisusi / vähennät yhteydenpitoa kaikessa hiljaisuudessa?
Etenkin oman todellisen tarvitsevuuden näyttäminen saattaa olla todella vaikeaa silloin, jos ei ole lapsuuden ensimmäisissä eli ydinkiintymyssuhteissaan oppinut, että tulee ehdoitta hyväksytyksi sellaisena kuin on.
4. Kirjoita tai pohdi, miten elämässäsi näkyy kokemus vanhemman huomion puuttumisesta?
Juttu on julkaistu Kauneus ja Terveys -lehdessä 14/2024.
