Erityisesti kaksi asiaa nakertaa keski-ikäisen hampaita – hammaslääkäri neuvoo öljypurskuttelun, joka helpottaa monia vaivoja
Tuntuuko, että hampaisiin ilmestyy jatkuvasti uutta korjattavaa? Iän tuomat muutokset mutta myös vaihdevuodet ja stressi nakertavat keski-ikäisen hampaita.
Tiivistelmä jutusta
- Ikä kuluttaa hampaita. Hammasluu haurastuu ja purupinnat kuluvat, mikä altistaa lohkeamille. Elämäntavat, kuten napostelu ja huono puhdistus, alkavat näkyä suussa. Vaihdevuodet ja stressi voivat pahentaa tilannetta.
- Sylki suojaa – mutta sitä pitää tukea. Kuiva suu heikentää suojamekanismeja. Syljen eritystä voi stimuloida ksylitolilla, vedellä ja kosteuttavilla tuotteilla. Öljypurskuttelu iltaisin kosteuttaa tehokkaasti.
- Paikkausrumba on riesa – ennaltaehkäisy kannattaa. Vanhat paikat lohkeavat helposti, ja uusintapaikkaukset ovat yleisiä. Alkavat reiät pyritään nykyään pysäyttämään hyvällä kotihoidolla ennen paikkaamista.
- Harjaustaito ratkaisee – ja sen voi testata. Fluoritahna (1 450 ppm), kahden minuutin harjaus ja hammasvälien puhdistus ovat avainasemassa. Punaväritabletit paljastavat harjauspuutteet. Hammastarkastusten tiheys määräytyy yksilöllisesti, ja BOP-prosentti kertoo ientulehduksen laajuuden.
Tiivistelmä on laadittu generatiivisella tekoälyllä. Toimitus on tarkistanut ja muokannut tiivistelmän.
Taas lohkesi hammas! Leukoja särkee, ja ikenistä vuotaa verta. Miksi suusta alkaa kuulua kummia keski-iässä?
Erikoishammaslääkäri Erika Laukkasen mukaan hammasluu haurastuu ikääntyessä, jolloin hampaatkin ovat alttiimpia halkeamille ja lohkeamille. Hampaat ja purupinnat myös yksinkertaisesti kuluvat käytössä.
Viimeistään keski-iässä hampaissa alkavat näkyä elämäntavat. Jos on tapana napostella pitkin päivää sokerisia herkkuja tai hörppiä makeutettuja vitamiinivesiä, suun kariesbakteerit tanssivat ilosta. Sokeri on niiden eliksiiriä. Hammaslääketieteen yliopistonlehtori Päivi Siukosaari suositteleekin yhdistämään herkkuhetken aina aterioihin.
Jos hampaitaan on puhdistanut puolihuolimattomasti vuosikaudet eivätkä hammasvälit ole koskaan nähneet hammasväliharjaa, seuraukset kertautuvat keski-iässä. Lisäksi vaihdevuodet ja stressi voivat nakertaa hampaita.
1. Herättele talonmies
Kuivahtiko suu hiekkapaperiksi? Vaihdevuosissa estrogeenitasojen lasku vähentää syljeneritystä. Myös diabetes ja reumasairaudet sekä esimerkiksi masennus-, astma- ja verenpainelääkkeet voivat kuivattaa suuta.
Päivi Siukosaari vertaa sylkeä talonmieheen. Se siivoaa ruuantähteitä ja puolustaa hampaita. Sylki pystyy torjumaan 4–6 happohyökkäystä päivässä ja näin omalta osaltaan paiskii hommia reikiintymistä vastaan.
”Kuivasuisen kannattaa stimuloida syljeneritystä ksylitolipastillilla tai -purkalla ruokailujen jälkeen. Suuremman reikäriskin vuoksi hammastahna kannattaa vaihtaa vahvafluoriseen”, Laukkanen lisää.
Vettä on hyvä juoda pitkin päivää ja varata vesilasi yöpöydälle. Apteekista saa suuta kosteuttavia suuvesiä, geelejä ja suihkeita.
Lisäksi iltaisin voi tehdä öljypurskuttelun: Puhdista hammasvälit ja hampaat normaalisti. Ota ruokalusikallinen ruokaöljyä ja purskuttele hetki. Öljy kosteuttaa suuta ja limakalvoja tehokkaasti muttei aiheuta reikiä.
2. Höllää leukaperät
Stressi voi kuluttaa hampaita. Stressi altistaa bruksismille eli hampaiden tahattomalle yhteenpuremiselle ja narskuttelulle öisin. Se jos mikä kuluttaa hampaita ja kiillettä.
Pahimmillaan hammasluu voi vaurioitua, mikä aiheuttaa vihlomista. Hampaita yhteenpuremalla voi myös lohkaista hampaansa tai irrottaa paikasta palan.
Kuulostele aamuisin, tuntuuko leukasi jäykältä ja kipeältä tai ovatko puremalihakset arat. Usein bruksismi aiheuttaa myös aamupäänsärkyä. Hammaslääkäri tunnistaa bruksaajat kulumajäljistä.
Kipeitä lihaksia voi hellitellä lämpötyynyllä ja hieroa pyörivin liikkein. Myös suuhygienistit ja hierojat tekevät purentalihashierontoja. Oleellista olisi päästä bruksismista eroon, joten kannattaa kokeilla iltaisin rentoutusharjoituksia ja miettiä päiviin itselle sopivia hölläyskeinoja.
”Jos bruksismi aiheuttaa lohkeamia, hoidoksi suositellaan hammaslääkärin tekemiä, öisin käytettäviä purentakiskoja”, Laukkanen sanoo.
Keski-ikäisillä on suussaan paljon paikkoja, koska aiemmin paikattiin aina, kun reikä oli mennyt kiilteestä läpi. Nykyisin alkava reikä yritetään ensin pysäyttää kotihoidolla.
3. Pysäytä ientulehdus ajoissa
Verta hammasharjassa! Ehkä hengityskin tuoksahtaa? Varma merkki ientulehduksesta. Hammaskivi ja bakteeriplakki ovat uineet ienrajaan ja hammasväleihin aiheuttaen tulehduksen. Usein ien myös punoittaa ja on turvonnut.
Viimeistään nyt on aika kaivaa hammasväliharjat esiin. Siukosaari suosittelee nimenomaan helppokäyttöisiä harjoja tai silikonisia tikkuja. Hammaslanka usein lipsuu sormista, ja lankaus jää puolitiehen. Vaikka hammasväleistä tulisi verta, niitä kannattaa puhdistaa tehokkaan hellävaraisesti.
Ientulehduksia on lähes kaikilla, ja ne paranevat usein hyvin. Tulehdus paranee yleensä parin viikon hyvällä harjauksella ja välien puhdistuksella.
Tässä kohtaa kannattaa kuitenkin tehostaa hampaiden hoitoa. Jos bakteeriplakki jää ikeniin muhimaan, se voi aiheuttaa parodontiitin eli hampaan kiinnityskudossairauden. Se taas ei ole helppo hoidettava.
Parodontiitti syö hampaan kiinnityskudosta ja luuta. Pahimmillaan se voi irrottaa koko hampaan. Lisäksi sillä on yhteys sydän- ja verisuonisairauksiin, ja se voi ylläpitää matala-asteista tulehdusta.
Syventyneitä ientaskuja, jotka ovat parodontiitin merkki, on peräti 60 prosentilla 30 vuotta täyttäneistä aikuisista. Verenvuodon lisäksi sen voi tunnistaa pahasta mausta ja hajusta suussa.
”Parodontiitista ei voi parantua, mutta sen eteneminen voidaan pysäyttää. Yleensä vaaditaan useampi erikoishammaslääkärin tekemä puhdistus. Yhtä tärkeää on pedantti omahoito”, Siukosaari sanoo.
4. Vältä paikkausrumba
Onko suussasi tilkkutäkkihampaita? Ne ovat reikiintyneet jo vuosia sitten, ja matkan varrella on paikattu niin purupintaa kuin hammasvälejäkin.
Monesta paikasta koostuva hammas on herkempi lohkeamaan. Alttiina ovat etenkin takahampaat, joihin kohdistuu kova puruvoima. Vanhat paikkaukset voivat myös alkaa heiketä, jolloin reiät tuppaavat uusiutumaan.
”Paikattu hammas on usein loppuelämän riesa. 60 prosenttia tehdyistä paikkauksista on vanhojen uusimisia tai lohkeamien korjaamisia”, Laukkanen sanoo.
Siukosaaren mukaan vähänkään isompaan reikään kannattaisi käyttää keraamista paikkaa, mutta Suomessa suositaan muovia. Syynä on sen edullisuus.
Keski-ikäisillä ja sitä vanhemmilla on suussaan paljon paikkoja myös siksi, että aiemmin paikattiin aina, kun reikä oli mennyt kiilteestä läpi.
Nykyään paikkausrumbaan joutumista pyritään välttämään. Alkava reikä yritetään ensin pysäyttää hyvällä kotihoidolla.
”Yleensä omahoidon tulokset tsekataan puolen vuoden päästä. Jos karieksen eteneminen on pysähtynyt, potilasta kehutaan maasta taivaaseen ja lähetetään kotiin jatkamaan samaan malliin. Muussa tapauksessa paikataan”, Siukosaari sanoo.
Jos pesutarkkuus mietityttää, apteekista saa punaväritabletteja, jotka paljastavat, missä harja on vieraillut.
5. Testaa harjaustaitosi
Jos suussa on paljon paikkoja ja ientulehduksia, huolellinen omahoito on tärkeää. FinTerveys-tutkimuksen mukaan naisista 83 ja miehistä 53 prosenttia pesee hampaansa vähintään kahdesti päivässä. Osalla on siis petrattavaa.
Siukosaari tietää, että moni luistaa myös hammasvälien puhdistuksesta. Sen tulisi kuulua iltarutiineihin.
Tahnan fluoripitoisuus tulee olla 1 450 ppm, ja sitä sipaistaan harjalle noin kaksi senttiä. Tutkimusten mukaan fluorista on hyötyä vain, jos harjaus kestää kaksi minuuttia. Kannattaa hyödyntää sähköhammasharjan merkkiääniä.
Vaikka puhutaan hampaiden harjaamisesta, sähköhammasharjaa tulisi pitää pari sekuntia jokaisella pinnalla, ei liikuttaa koko ajan ees taas.
Jos pesutarkkuus mietityttää, apteekista saa punaväritabletteja, jotka paljastavat, missä harja on vieraillut.
Hampaat harjataan, minkä jälkeen tabletti pureskellaan ja sylkäistään ylimääräiset pois. Sitten kurkistus peiliin: Vaaleanpunaiset hampaat on pesty hyvin. Jos jonnekin on kertynyt kirkkaanpunaista, siellä on pakkaantunutta plakkia. Siellä harjan tulisi viivähtää jatkossa pidempään.
Hammastarkastusten tiheys määritellään nykyään yksilöllisesti. Jos suussa on kaikki kunnossa, 2–4 vuoden käyntiväli riittää. Jos taas on reikiä ja tulehduksia, näytillä tulisi käydä 1–2 vuoden välein.
”Parodontiittia sairastavilla ja korkean kariesriskin potilailla käyntejä tulisi olla vähintään puolen vuoden välein”, Siukosaari lisää.
Röntgenkuva on hyvä salapoliisi, joka paljastaa piilevät reiät ja parodontiitin. Röntgen otetaan aina tarpeen mukaan, mutta lähtökohtaisesti olisi hyvä, että jokaisen aikuisen hampaat kuvataan jossain kohtaa.
Selvitä BOP-prosenttisi
Oletko ihmetellyt, mitä hammaslääkäri tekee, kun hän tökkii ikeniäsi ja huutelee hammashoitajalle mystisiä numeroita: ykskutosen distaalipinnalla, kolmenelosen palatinaalipinnalla.
Siinä lasketaan BOP-prosenttia. BOP tulee sanoista bleeding on probing ja tarkoittaa ienverenvuotoa. Toisin sanoen hammaslääkäri testaa, miltä kaikilta ikenien pinnoilta tulee verta.
Jos vuotavia pintoja on yli kymmenen prosenttia, suussa on ientulehdus. Yleensä tämä arvo jää hammaslääkärin tietoon, joten kannattaa jatkossa kysyä oma BOP-prosentti.
Luku antaa kattavan kuvan tulehdustilanteesta, ja jos prosentit paukkuvat, yleensä motivaatiota hammasvälien puhdistukseen ja tarkempaan harjaukseen alkaa löytyä.
”Kaikki ientulehdukset eivät etene parodontiittiin eli kiinnityskudossairauteen, mutta jokainen parodontiitti on alkanut ientulehduksesta”, hammaslääketieteen yliopistonlehtori Päivi Siukosaari kiteyttää.
Pyydä hammaslääkäriä tai suuhygienistiä ohjeistamaan, miten perusteellinen hampaiden ja hammasvälien puhdistus tehdään.
Juttu on julkaistu Kauneus ja Terveys -lehdessä 6/2025.
