Jopa korvien kutina ja toistuvat silmätulehdukset voivat olla merkki esivaihdevuosista – näiden oireiden takia pitää mennä lääkäriin

Mistä esivaihdevuodet tunnistaa?

Usein esivaihdevuodet alkavat 4–10 vuotta ennen kuukautisten loppumista, eli joissain tapauksissa jo ennen nelikymppisjuhlia.

Aina esivaihdevuodet eivät ilmoittele itsestään. Ne voivat myös aiheuttaa oireita, kuten limakalvojen kuivumista, uniongelmia tai migreenin tai PMS-oireiden pahenemista. Useimmilla esivaihdevuosioireet ovat lievempiä ja satunnaisempia kuin varsinaiset vaihdevuosioireet. Tämä johtuu siitä, että munasarjoissa on vielä toimintaa.

Yksi esivaihdevuosien merkki voivat olla kuukautiskierron muutokset. Kun munasarjojen ja keltarauhasen toiminta heikkenee, ovulaatio voi aikaistua ja kierto lyhentyä. Kuukautiset voivat myös harventua, ja vuodot voivat pitkittyä tai muuttua epäsäännöllisiksi, runsaiksi tai niukemmiksi. Hormonitasojen vaihtelut voivat myös pahentaa PMS-oireita.

Aina vuotohäiriöitä ei kuitenkaan tule. Esimerkiksi hormonikierukan käyttäjällä kuukautisvuoto on voinut jäädä kokonaan pois.

Esivaihdevuosiin voi myös liittyä esimerkiksi unihäiriöitä ja niistä johtuvia mielialaoireita, yleistä vetämättömyyttä ja keskittymiskyvyn ongelmia. Entistä useampi osaa onneksi yhdistää oireet vaihdevuosiin, kun niistä puhutaan aiempaa enemmän.

Asiantuntijana synnytysten ja naistentautien erikoislääkäri Tiina Koskela-Koivisto, Felicitas Mehiläinen ja Aava.

Mistä tietää, johtuvatko univaikeudet ja mielialavaihtelut stressistä vai esivaihdevuosista?

Ei välttämättä mitenkään, eivätkä tällaiset haasteet aina kokonaan johdu vain vaihdevuosista. Olennaista on muistaa, että noin nelikymppisenä myös hormonitoiminnan muutokset voivat osaltaan lisätä tai pahentaa näitä oireita. Tällöin gynekologin kanssa voi keskustella hoitovaihtoehdoista.

Jos hormonihoidolle ei ole estettä, se voi parantaa unen laatua, mielialaa ja arjen hallintaa. Tällöin muistakin syistä johtuva stressi voi helpottaa.

Miksi esivaihdevuodet voivat aiheuttaa korvien kutinaa tai silmien kuivumista?

Kehon eri kudoksissa on estrogeenireseptoreita. Siksi estrogeenin määrän väheneminen vaikuttaa eri puolilla kehoa. Iho ja limakalvot alkavat ohentua ja luumassa vähentyä.

Kun iho tai limakalvot ohenevat, ne myös kuivuvat helpommin. Tämä voi aiheuttaa kutinaa esimerkiksi silmissä, korvissa tai emättimessä.

Kuivat limakalvot ovat myös alttiimpia tulehduksille. Siksi kuivasilmäinen saa helpommin silmätulehduksia, ja kuivat emättimen limakalvot altistavat virtsatie- tai emätintulehduksille.

Emättimen kuivia limakalvoja voi hoitaa paikallisestrogeenivalmisteella.

Jos limakalvo-oireiden lisäksi on unihäiriöitä, kuumia aaltoja tai muita estrogeenipuutoksesta kieliviä oireita, voidaan harkita myös hormonihoitoa. Esimerkiksi luonnollista estrogeenia sisältävä ehkäisypilleri tai hormonikierukan kanssa ihon kautta annosteltava estrogeeni voivat auttaa myös kuivasilmäisyyteen tai korvien kutinaan.

Mitä tehdä, jos epäilee, että silmätulehduskierteen tai nivelkipujen taustalla ovat esivaihdevuodet?

Vaihdevuodet voivat aiheuttaa myös nivelkipuja. Olisi kuitenkin harvinaista, että juuri nivelkivut ja toistuvat silmätulehdukset olisivat ainoita esivaihdevuosioireita.

Uusien vaivojen syytä täytyy aina ensin selvittää lääkärissä. Esimerkiksi nivelvaivat ja kuivasilmäisyys voivat olla toisistaan erillisiä vaivoja. Ne voivat myös liittyä vaihdevuosiin, tai johtua esimerkiksi reumataudista.

Erityisesti vakavat, kuten sydän- ja verisuoniperäiset oireet täytyy aina tutkia. Esimerkiksi sydämen tykyttelyä ei tule laittaa vaihdevuosien piikkiin.

Jos muuta selittävää tekijää oireille ei löydy eikä hormonihoidon aloittamiselle ole estettä, sitä kannattaa ehdottomasti miettiä oman gynekologin kanssa. Jos oireet tämän myötä helpottavat, voidaan olettaa, että ne johtuvat hormonitoiminnan hiipumisesta.

Juttu on julkaistu Kauneus ja Terveys -lehdessä 4/2025.