Entsyymejä on kaikissa elävissä eliöissä: kasveissa, eläimissä ja meissä ihmisissä. Ihmiskehossa tunnetaan arviolta 8000 entsyymiä. Ilman niitä elämä ei olisi mahdollista.
Mutta mitä entsyymit ovat? Ne ovat proteiineja, jotka nopeuttavat elimistön kemiallisia reaktioita. Niitä on jokaisessa solussa, ja kullakin on oma tehtävänsä.
Joitakin ruoansulatusentsyymejä saa hedelmistä, vihanneksista ja jyvistä, ja ruoansulatuskanava pystyy hyödyntämään niitä sellaisenaan. Näitä ruokia kannattaa syödä tuoreena, koska entsyymit kuolevat kuumentaessa. Etenkin ananas, papaija ja kiivi ovat hyviä entsyymien lähteitä.
Mihin entsyymejä tarvitaan?
Entsyymit nopeuttavat ruoansulatusta ja auttavat soluja uudistumaan. Elimistön reaktioiden pitää tapahtua sekunneissa.
Ilman ruoansulatusentsyymejä kuolisimme nälkään.
Esimerkiksi sakkaroosi eli ruokosokeri voisi hajota elimistössä itsestään fruktoosiksi ja glukoosiksi, mutta siihen menisi vuosia. Sakkaroosia pilkkova sakkaraasientsyymi saa sen tapahtumaan sekunnin murto-osassa.
Ruoansulatuksen tärkeimmät entsyymit ovat tärkkelystä hajottavat amylaasi, proteiineja hajottava proteaasi sekä rasvoja hajottava lipaasi.
Ruoan pilkkoutuminen alkaa suussa. Kun ruoan pureskelee hitaasti, siihen sekoittuu amylaasia sisältävää sylkeä. Entsyymit pilkkovat ravintoaineet ohutsuolen bakteerien kanssa sellaiseen muotoon, että ne pystyvät imeytymään verenkiertoon.
Monet entsyymit ja niiden estäjät ovat myös lääkkeitä. Entsyymejä käytetään esimerkiksi sydän- ja aivoinfarktien hoitoon. Entsyymien estäjien tehtävä on nimensä mukaisesti estää jokin tietty entsyymin ominaisuus.
Mistä tietää, toimivatko omat entsyymit?
Mitään yleistestiä ei ole. Tärkeintä on huolehtia, että saa ravinnosta riittävästi vitamiineja, kivennäisaineita sekä hivenaineita. Ongelmat entsyymien toiminnassa voivat johtua juuri näiden puutoksesta.
Monet entsyymit tarvitsevat toimiakseen avustajia eli kofaktoreita, joita vitamiinit ja hivenaineet ovat. Niitä on tärkeää saada ravinnosta, sillä elimistö ei pysty tuottamaan niitä itse.
Esimerkiksi D-vitamiinia tarvitaan säätelemään kolesterolin aineenvaihduntaa ja C-vitamiinia kollageenin muodostumiseen.
Jatkuva ripulointi ja voimakas laihtuminen voivat olla merkkejä entsyymitoiminnan häiriöistä.
Jos ripuli on toistuvaa tai saat vatsakipuja syömisen jälkeen, syy voi liittyä haiman toimintaan. Haima tuottaa suuren osan ruoansulatusentsyymeistä, joten sen sairaudet voivat vaikuttaa entsyymien toimintaan.
Lisäksi geneettiset virheet vaikuttavat. Elimistössä on solujen uudistumista korjaavia entsyymejä. Jos ne eivät toimi, saattaa tulla mutaatioita eli geenimuunnoksia. Suomalaisessa tautiperimässä on noin 40 tautia, joista moni johtuu geenivirheistä. Niiden taustalla voi olla virheitä entsyymeissä.
Yksi geenivirhe liittyy suvuittain kulkevaan kolesterolisairauteen, familiaaliseen hyperkolesterolemiaan. Sitä hoidetaan statiineilla, jotka ovat entsyymiestäjiä.
Lue myös: Pitkittynyt vatsakipu tulee selvittää
Milloin entsyymivalmisteita käytetään?
Arvioiden mukaan entsyymivalmisteiden myynti kasvaa maailmanlaajuisesti noin 1,35 miljardiin euroon vuonna 2025. Ne ovat iso bisnes.
Yleensä ruoansulatusentsyymivalmisteet lasketaan ravintolisiin. Monia saa ilman reseptiä, mutta niitä käytetään myös lääkinnällisesti.
Valmisteisiin turvaudutaan monista eri syistä. Joskus luontaisia entsyymejä ei ole kehossa riittävästi sairauden, kuten haimasairauden, kystisen fibroosin tai syövän vuoksi. Esimerkiksi perinnöllinen, harvinainen sairaus Fabryn tauti johtuu entsyymin puutteesta.
Entsyymien käytöstä kannattaa keskustella lääkärin, ravitsemusterapeutin tai apteekin henkilökunnan kanssa. Jos mitään varsinaista entsyymin toimintaongelmaa ei ole todettu, valmisteista ei ole yleensä hyötyä.
Valmisteissa on tärkeää, että entsyymi on aktiivinen. Suun kautta otettavat entsyymit pilkkoutuvat hyvin todennäköisesti jo ennen kuin ne saavuttavat kohdekudoksen. Suurin osa toiminallisuudesta menee siis hukkaan.
Tukevatko valmisteet ruoansulatusta?
Entsyymivalmisteista haetaan apua moniin ruoansulatusvaivoihin, kuten turvotukseen, ripuliin ja ilmavaivoihin. Laktoosi-intoleranssista kärsivät hyötyvät laktaasientsyymin käytöstä.
Yleensä liikunta, lepo ja terveellinen ruokavalio auttavat ruoansulatusvaivoihin. Stressi voi lisätä niitä. Entsyymivalmisteet eivät poista stressiä. Ne eivät myöskään auta painonpudotukseen.
Jos kärsii ongelmista ravinnon pilkkoutumisessa, pilkkoutumaton osa tulee elimistöstä ulos eikä siitä saa energiaa. Ruoansulatusentsyymien avulla ravinto pilkkoutuu loppuun asti, jolloin elimistö hyödyntää ravinnon täysin.
Kannattaako entsyymejä kokeilla vatsavaivoihin?
Moni etsii apteekista apua epämääräisiin vatsavaivoihin, kuten turvotukseen, ilmavaivoihin ja ripuliin.
– Jos asiakas ei tunnista vaivan aiheuttajaa, suosittelen kokeilemaan entsyymivalmistetta, joka sisältää useita entsyymejä, sanoo proviisori Eveliina Karasti helsinkiläisestä Runebergin Apteekista.
Ruoansulatusvaivat voivat johtua esimerkiksi raskaasta ateriasta tai huonosti siedetystä ruokaaineesta. Ruoansulatusjärjestelmä tavallaan ylikuormittuu.
Ilman reseptiä myytävät entsyymivalmisteet riittävät usein satunnaisten ja lievien vaivojen hoitoon. Jos oireet pahenevat, Karasti suosittelee käymään lääkärissä.
– Entsyymituotteiden taustalla ei ole samanlaista tutkimusta kuin lääkkeillä.
Näistä entsyymivalmisteista voi olla apua:
- Laktoosi-intolerantikoille tarkoitetut Lactrasekapselit sisältävät laktaasientsyymiä, joka pilkkoo maitosokeria eli laktoosia. Kapselit otetaan laktoosipitoisen ruoan yhteydessä tai niiden jauhe voidaan ripotella ruokaan. 12,30 e/ 30 kapselia.
- Epämääräisiin vatsavaivoihin voi kokeilla Elivo Entsyymikapseleita. Niissä on yhdeksää erilaista entsyymiä. Kapselit ovat mikrobiperäisiä eivätkä sisällä eläinperäisiä ainesosia. Otetaan aterian yhteydessä. 9,57 e/20 kapselia.
- Huonosti sulavista palkokasveista ja muista hiilihydraateista voi seurata turvotusta ja ilmavaivoja. Nogasin Go pilkkkoo ruoan sulamattomia osia ruoansulatuskanavassa. Hedelmänmakuinen purutabletti, 11,70 e/25 tablettia.
Asiantuntijat: lääketieteellisen biokemian professori Peppi Karppinen Oulun yliopistosta ja laillistettu ravitsemusterapeutti Jan Verho.
Juttu on julkaistu Kauneus ja Terveys -lehdessä 8-9/2020.
