Elinvoimainen ihminen osaa kohdata tunteensa joutumatta paniikkiin – erityisen tärkeää on käsitellä suru ja viha
Elinvoima on kiinalaisen käsityksen mukaan kahden perusvoiman, yinin ja yangin, tasapainoa. Elinvoimasta on huolehdittava päivittäin, jotta ihminen voi hyvin. Kuulostaa vaativalta, mutta saattaa olla yllättävän helppoa.
Suomessa lääkäri kysyy vastaanotolleen tulleelta oireista ja määrää täsmälääkettä kyseiseen vaivaan. Kiinalaisen lääketieteen mukaan ihmisen terveydessä on kyse paljon laajemmasta asiasta. Ihmistä tulisi hoitaa kokonaisuutena, sillä kaikki vaikuttaa kaikkeen.
Elinvoima tarkoittaa kiinalaisen käsityksen mukaan sitä, että keho ja mieli ovat tasapainossa. Sairaus taas tarkoittaa kehon ja mielen häiriötilaa. Hoidoilla tasapaino pyritään palauttamaan.
Siinä missä länsimainen lääketiede hoitaa oiretta, kiinalainen ajattelu painottaa ennaltaehkäisyä. On syötävä monipuolisesti, harrastettava liikuntaa, nukuttava riittävästi ja muistettava palautumisen ja levon tärkeys.
”Kiinalainen ajattelu vaatii ihmiseltä paljon vastuuta terveyden ja elinvoiman ylläpitämisestä”, sanoo kiinalaisen terveydenhoidon terapeutti Helena Hallenberg.
Kiinassa on hoidettu ihmisiä perinteisten parantamis- ja lääkintätaidon oppien mukaan jo yli 2 000 vuotta. Onko heillä sellaista viisautta, josta voisimme ottaa opiksemme?
Kiinan sana qi tarkoittaa elinvoimaa. Elinvoiman tasapainoinen virtaus kehon energiakanavissa on hyvinvoinnin perusta.
”Qi tarkoittaa kaikkea, mikä elää ja kasvaa. Yksi suomen kielen käännös qille on ’voimavirtaus’. Se kuvaa hyvin sitä, miten qin tulee olla jatkuvassa liikkeessä ravinnon ja hengityksen kautta.”
Länsimaissa ajatellaan usein, että mitä enemmän ihmisessä on elinvoimaa, sitä enemmän hän jaksaa olla aktiivinen ja aikaansaava. Helenan mukaan tästä ei ole kuitenkaan kyse.
”Kyse ei ole elinvoiman maksimoimisesta, vaan tasapainosta.”
Tasapainoa ylläpitävät kiinalaisen ajattelun mukaan maailmankaikkeuden kaksi voimaa, yin ja yang, jotka ovat kaikessa läsnä, myös ihmisessä. Yin edustaa passiivisuutta ja yang aktiivisuutta. Jos kumpaa tahansa on liikaa, seuraa epätasapaino eli sairaus.
Kiinalaisessa terveysajattelussa on tärkeää ymmärtää, että kaikki on jatkuvassa kiertokulussa, eikä koskaan ole olemassa täydellistä tasapainoa.
”Meidän täytyy pitää yin ja yang kohtuullisessa tasapainossa valinnoillamme ja elämäntavoillamme. Tämä tarkoittaa sitä, että tarvitsemme oikeassa suhteessa lepoa ja aktiivisuutta. Epäsäännölliset elintavat sairastuttavat, jos ne jatkuvat pitkään. Elinvoimaa on vaalittava ja uudistettava joka päivä”, Helena Hallenberg sanoo.
Silloin, kun qi virtaa esteettä, ihminen on elinvoimainen eli terve. Helenan mukaan elinvoiman tunnistaa siitä, että siihen ei kiinnitä erityistä huomiota. Terveyden voi rinnastaa jääkaappiin.
”Kun jääkaappi on kunnossa, otamme sieltä päivittäin ruokaa ajattelematta asiaa sen enempää. Kun jääkaappi menee rikki, ihminen huomaa, kuinka tärkeästä kodinkoneesta on kyse.”
Elinvoimainen ihminen nukkuu hyvin, herää virkeänä, tuntee kohtuullista ruokahalua eikä kärsi kivuista. Elintoimintoihin, kuten vatsan toimintaan, ei kiinnitä suurempaa huomiota.
Kiinalaisessa terveysajattelussa korostetaan kehon ja mielen yhteyttä. Jos jokin sisäelin on sairas, se voi aiheuttaa tunnetilan, ja toisaalta tunnetila voi sairastuttaa sisäelimen. Keho ja mieli ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään.
”Elinvoimainen ihminen pystyy käsittelemään tunteitaan joutumatta paniikkiin. Hän tekee päätökset itsestään käsin eikä ole helposti manipuloitavissa.”
”Ainoa keino pysyä elinvoimaisena on elää luontaisten syklien mukaan.”Helena Hallenberg
Sairaus taas on kehon ja mielen epätasapainotila. Silloin yiniä tai yangia on liikaa.
Kun qi ei pääse virtaamaan, ihminen voi olla esimerkiksi surullinen, masentunut, väsynyt tai kärsiä kivuista. Ruokahalu katoaa tai sitä voi olla liikaa. Päivät saattavat tuntua selviytymistaistelulta.
”Työpäivän jälkeinen uupumus on hyvä mittari. Jos uupumus ei mene pienellä levolla ohi, ollaan menossa kohti sairautta.”
Epätasapainotila voi tulla huonoista elintavoista tai esimerkiksi voimakkaista, pitkäkestoisista tunnetiloista, jotka kuluttavat elinvoimaa.
”Muinaiset kiinalaiset varoittivat erityisesti surun ja vihan vaaroista. Nykyajan aivokuvausmenetelmät ovat vahvistaneet, että surun ja vihan tunteet aktivoivat aivoissa isomman alueen kuin muut tunteet. Surun ja vihan käsittely on tärkeää.”
Tärkeintä on tasapaino
Yin ja yang ovat kiinalaisessa filosofiassa maailmankaikkeuden kaksi vastakkaista perusvoimaa, jotka täydentävät toisiaan.
Yin symboloi muun muassa feminiinisyyttä, pimeyttä, kosteutta ja passiivisuutta.
Yang vastaavasti symboloi maskuliinisuutta, valoa, kuivuutta ja aktiivisuutta.
Kiinalainen lääketiede perustuu ajatteluun yinin ja yangin tasapainosta.
Vastakkaiset perusvoimat vaikuttavat kaikessa erimittaisina vaihtuvina kiertoina, kuten vuorokaudessa, vuodenajoissa ja ihmisen eri elämänvaiheissa.
Tasapaino on se tila, johon jatkuvassa liikkeessä olevat yin ja yang automaattisesti pyrkivät. Sairaus katsotaan kiinalaisessa lääketieteessä yinin ja yangin epätasa-painoksi.
Elinvoimaa vahvistetaan tukemalla yinin ja yangin tasapainoa muun muassa ruokavaliolla, levolla, unella, liikunnalla, rutiineilla ja mielen harjoituksilla.
Yin ja yang vaikuttavat kaikessa erimittaisina vaihtuvina kiertoina. Vuorokauden, vuodenajan ja ihmisen eri elämänvaiheiden vaihtelut noudattavat omia luontaisia aikojaan.
”Koska ihminen on osa luontoa, ainoa keino pysyä elinvoimaisena ja tasapainoisena on elää näiden kiertojen mukaan”, Helena sanoo.
Käytännössä esimerkiksi yöllä, joka on levollista yin-aikaa, ei tule tehdä aktiivisia yang-toimia. Yöllä pitää siis nukkua eikä työskennellä. Aamulla taas ei kannata jäädä sänkyyn makaamaan, vaan ryhtyä päivän puuhiin, kun yang-energia on huipussaan.
Helenan mukaan meillä on nykyään suurempi vaara liikaan yang-energiaan päivittäisessä elämässämme.
Liika aktiivisuus, työstressi ja levon puute voivat johtaa kuumentavan yang-energian ylivaltaan. Usein puhutaankin loppuun palamisesta.
”Tälle ajalle on tyypillistä se, että kaikkea tehdään liikaa. Poltamme itsemme loppuun liiallisella syömisellä, liiallisella työn tekemisellä tai vaikkapa liiallisella seksillä. Ihminen voi myös viihdyttää itsensä kuoliaaksi liioilla virikkeillä.”
Helena tapaa usein vastaanotollaan ihmisiä, joilla on liikaa yang-energiaa. Hän tunnistaa heidät muun muassa nopeasta puheenparresta, pinnallisesta hengityksestä ja hermostuneisuudesta.
Kaikessa on sekä yinia että yangia. Vain maa on kokonaan yin ja taivas on kokonaan yang. Toinen ei ole parempi toistaan, vaan kyse on tasapainosta.
Yksinkertaisia täsmälääkkeitä ei tasa-painon saavuttamiseen ole olemassa.
”Yin ja yang eivät ole kuin mausteita, joita voi lisäillä tarpeen mukaan. Jos kakkuun on käytetty mätiä munia, tekele ei parane sillä, että taikinaan lisää vaniljaa. On tehtävä aivan uusi kakku. Samoin ihmisen elämässä on saatettava energiat tasapainoon muuttamalla kokonaisvaltaisesti elintapoja.”
Kiinalaisen ajattelun mukaan hyvän terveyden kulmakiviä ovat kohtuullisuus, säännölliset rutiinit ja sopeutuminen. Ne suojelevat elinvoimaa.
Yli parituhatta vuotta vanhan lääkintä-taidon mukaan mikä tahansa liiallisena sairastuttaa. Jos tekee liikaa töitä, istuu, syö tai nukkuu liikaa, voi sairastua. Sama pätee toisinpäin. Liian vähän mitä tahansa aiheuttaa epätasapainon.
Toinen terveyden kulmakivi ovat rutiinit. Helena suosittelee rutiininomaista toimintaa hermolevoksi.
”Kaikilta ei luonnistu meditaatio. Yhtä hyvää mielen lepoa voi olla mikä tahansa rutiininomainen toiminta, jossa ei tarvitse ajatella. Hermolepoa ovat esimerkiksi pilkillä istuminen, siivoaminen, silittäminen tai halkojen hakkaaminen. Olennaista on, etteivät aivot saa koko ajan uutta tietoa”, Helena Hallenberg sanoo.
Myös sopeutuminen on osa elinvoimaa. Usein länsimaissa ajatellaan, että elämää tulisi yrittää kontrolloida ja hallita.
”Kiinalaiset taas ajattelevat, että ihmisen tulee sopeutua kulloiseenkin säätilaan, vuodenaikaan ja ikävaiheeseen.”
Pohdi ja kirjoita
Jos elinvoima tuntuu olevan kateissa, Helena Hallenberg suosittelee yksinkertaista pohdintaharjoitusta. Sillä voi kartoittaa yinin ja yangin tasapainoa omassa elämässään.
Kirjoita ylös tavallisen arkipäivän ja tavallisen vapaapäivän kulku. Mihin kaikkeen käytät aikaa? Kuinka paljon tekemisestäsi on suorittavaa ja kuinka paljon olemista? Kuinka paljon aikaa kuluu työhön? Entä kuinka paljon aikaa annat muille ihmisille?
Päivän kulun kirjaaminen on Helenan mukaan usein silmiä avaavaa.
”Tulokset siitä, mihin tunnit kuluvat, saattavat yllättää.”
Elinvoiman vahvistaminen vaatii kokonaisvaltaista elämänmuutosta, jossa keskitytään kaikkiin hyvinvoinnin osa-alueisiin. Joitakin täsmäkeinoja elinvoiman lisäämiseen sentään on. Kiinalaiset kehittivät vuosituhansia sitten menetelmiä, joilla elinvoima pidetään virtaavana. Vanhin niistä on qigong eli elinvoimaharjoittelu. Qigongista on saanut myöhemmin vaikutteita muun muassa taiji.
Harjoituksilla tavoitellaan tasapainoa, terveyden säilymistä ja sairauksien ennaltaehkäisyä. Lääkäri voi määrätä potilaalle qigong-harjoituksia, joihin kuuluu liikkeitä, hengitystä ja itsehierontaa. Mielen keskittäminen ja meditaatio ovat tärkeitä.
Helena on kehittänyt qigongin pohjalta Aivo-qigong – Brain Qigong® -menetelmän, jonka tarkoitus on hoitaa erityisesti aivoja.
”Siinä pyritään vaikuttamaan autonomiseen hermostoon ja tasapainottamaan yin- ja yang-energioita. Pehmeät liikkeet ja aivoihin vaikuttavien akupisteiden hieronta tehdään keskittyneessä hiljaisuudessa.”
Kaikki kiinalaiseen terveyskäsitykseen pohjautuvat menetelmät korostavat ihmisen omaa vastuuta.
”Ihminen osallistuu itse aktiivisesti elinvoiman ja tasapainon ylläpitämiseen, eikä ole pelkästään hoitojen passiivinen vastaanottaja.”
Helena Hallenberg
on filosofian tohtori, kiinalaisen terveydenhoidon terapeutti, tietokirjailija ja retriittiohjaaja. Hän on Aivo-qigong– Brain Qigong® -menetelmän kehittäjä. Hän on kirjoittanut kirjanAivo-qigong, hoida mielesi toimintaa ja terveyttä (Bazar 2020).
Juttu on julkaistu Voi hyvin -lehdessä 1/2020.
