Puhelimen näytöllä pyörii video, joka on kuvattu marraskuun lopulla reilu vuosi sitten. Ollaan Helsingin Katajanokalla hääjuhlissa. Kuvissa näkyy onnellinen, suuteleva morsiuspari ja paljon iloisia ystäviä. Säteilevä morsian laulaa hymyilevälle sulhaselleen: ”Sata kesää tuhat yötä kaikkineen, oisit mun omanain. Sata kesää tuhat yötä rakkauteen, missä milloinka vain.”
”Se oli huippuhetki, todella onnellinen päivä”, Eero Heinäluoma muistelee hääjuhlaansa ja katsoo vaimoaan Ayla Shakiria.
Molemmat hymyilevät ja katse tavoittaa toisen katseen tuon tuosta. Eero Heinäluoman olemus näyttää nuorentuneen, ja hänen silmissään on entistä lämpimämpi pilke.
Istumme lauantaibrunssilla Puotilan kartanossa Itä-Helsingissä, lähellä pariskunnan yhteistä kotia.
Europarlamentaarikkona työskentelevällä Eero Heinäluomalla on vapaa viikonloppu eikä kiire mihinkään. Se on harvinaista, sillä viimeksi kulunut vuosi – oikeastaan koko tuoreen avioliiton aika – on ollut tiukkaan aikataulutettua ja muutoksia täynnä.
Hääjuhlan ja -matkan jälkeen olivat eduskuntavaalit, joiden tiimoilta Eero matkusti ympäri Suomea. Niitä seurasivat europarlamenttivaalit ja Eeron saaman äänivyöryn aiheuttama julkisuushumu, sitten Eeron asettuminen Brysseliin.
Ensin pari totutteli asumaan yhdessä, nyt on pitänyt oppia elämään työviikot erillään.
Ensimmäinen tapaaminen
Ayla Shakir yrittää muistella, milloin hän tapasi Eero Heinäluoman ensimmäisen kerran. Ehkä jossakin SDP:n puoluekokouksessa vuosituhannen alussa? Molemmat olivat silloin tahoillaan parisuhteessa, eikä Ayla voinut aavistaa, että kyseessä olisi hänen tuleva aviomiehensä.
Ayla muutti Joensuusta Helsinkiin vuonna 2006 silloisen miehensä ja kahden lapsensa kanssa. Ensin hän toimi suomen kielen erityisopettajana, mutta jo seuraavana vuonna hän pääsi eduskuntaan töihin. Se tuntui luontevalta, sillä Ayla oli ollut Joensuussa kaupunginvaltuutettu ja yhteiskunnallinen toiminta kiinnosti häntä.
”Työskentelin aluksi kansanedustaja Tarja Filatovin avustajana. Nykyään olen sekä hänen että Erkki Tuomiojan avustaja”, Ayla Shakir kertoo.
Eeron vaimon kuoleman ja Aylan avoliiton päättymisen jälkeen kahden aikuisen tuttavuus ja työkaveruus saivat uuden sävyn runsaat kolme vuotta sitten.
”Se tapahtui varmaankin eduskunnan kuppilassa. Eräänä päivänä kohtasin Aylan katseen ja koin, että nyt tässä on muutakin kuin ammatillisuutta”, Eero muistelee hymyillen.
”Olihan se jännittävää ja tuntui kivalta. Mietin tietysti, hakeutuuko hän samaan pöytään ihan vain minun takiani ja haluaako hän todella jutella juuri minun kanssani. Onko tämä edes ihan totta?” Ayla muistelee epäröineensä omia ja toisen tunteita.
”Suhde syveni, koska huomasin, että Aylan kanssa saatoin luontevasti kantaa mukanani myös edellisen puolisoni muistoa. Saatoin puhua surustani suoraan”, Eero sanoo.
”Eeron kanssa oli heti helppo olla, ihastuin siihen, että hän on niin viisas ja läsnä oleva”, Ayla jatkaa.
Suhde kehittyi nopeasti
Pariskunnan suhde kehittyi melko nopeasti. Kumpikaan ei ehtinyt kertoa siitä edes aikuisille lapsilleen, kun romanssiuutinen tuli yllättäen koko kansan tietoon. Lehdessä julkaistiin salakuva, kun he palasivat yhteiseltä matkalta New Yorkista.
”Vaikka julkisuus oli minulle tuttua eduskuntatyön kautta, tuntui silti hämmentävältä nähdä oma kuvansa sensaatiolehdessä”, Ayla muistelee.
Eero sanoo nyt jo naureskellen, että oikeastaan kohu-uutinen oli hyvä asia. Julkisuuden henkilön on vaikea rakentaa luontevasti, rauhassa ja omassa tahdissa uutta ihmissuhdetta.
”Kun suhteemme tuli julkiseksi, oli pakko selvittää tilanne lapsillemme ja muille läheisille. Samalla asia vahvistui myös meille itsellemme. Tiesimme, että olemme vakavissamme.”
Ayla on viisitoista vuotta nuorempi kuin Eero, mutta kumpikaan ei ole miettinyt ikäeroa.
”Olemme aikuisia ja molemmilla on melkoisesti elämää takana. Det spelar ingen roll, kuten ruotsalainen sanoo, sillä ei ole merkitystä”, Eero toteaa, ja Ayla jatkaa:
”Ajattelemme monista asioista samoin, meillä on yhteiset arvot. Se on tärkeintä.”
Tyttären oli vaikea hyväksyä
Eeron vanhin tytär, kansanedustaja Eveliina Heinäluoma on kertonut avoimesti, ettei hänen ollut aivan helppoa hyväksyä isänsä uutta suhdetta. Isä oli tyttären mielestä selvinnyt surustaan nopeammin kuin hän itse, ja se kiukutti tytärtä.
Eveliina oli kertomansa mukaan kyllä pannut merkille, että isä oli muuttunut. Hän näytti jotenkin paremmalta ja oli alkanut kiinnittää huomiota ulkonäköönsä.
Eerolla on Eveliinan lisäksi kaksi lasta, kokkina työskentelevä Risto ja lääkäri Ida. Alun hämmennyksen jälkeen he, samoin kuin Aylan kaksi aikuista lasta, ovat onnellisia vanhempiensa uudesta onnesta.
Pariskunnan lähipiiriin kuuluvat myös Aylan vanhemmat sekä Eeron jo 90-vuotias isä sekä 86-vuotias äiti. Eeron vanhemmat olivat asuneet Vantaalla koko ikänsä, kunnes he muuttivat pari vuotta sitten palvelutaloon Helsinkiin.
”Minun vanhempani tulivat jo aiemmin Joensuusta perässäni tänne, joten nyt kaikki neljä isovanhempaa asuvat Helsingissä”, Ayla kertoo.
Yhteydenpito vanhemman sukupolven kanssa on nyt aiempaa helpompaa.
”Iloinen asia on myös se, että he ovat löytäneet toisensa ja tapaavat usein myös ilman meitä.”
Rikas kulttuuritausta
Ayla Shakirin isä on suomalainen, syntyperältään tataari, ja äiti on syntyjään turkkilainen.
”Isäni oli aikoinaan pari vuotta Turkissa töissä Nokian tytäryhtiössä. Siellä hän tapasi äitini ja toi hänet Suomeen.”
Aylan äidinkieli on suomi, mutta hän osaa myös turkkia, jota puhuttiin kotona suomen lisäksi.
”Kulttuuritaustamme näkyi lapsuudessani lähinnä ruokapöydässä. Meillä syötiin paljon esimerkiksi siihen aikaan harvinaisempia papuja ja linssejä. Nykyään kulttuuriero näkyy lähinnä siinä, että suku on meille erityisen tärkeä.”
Eerolle puolison turkkilaiset sukujuuret avaavat lähes uuden maailman.
”Olen saanut vierailla Aylan sukulaisten luona hänen äitinsä syntymäkaupungissa Izmirissä. Ymmärrän ehkä joitakin Turkkiin liittyviä asioita paremmin myös työssäni, kun olen tutustunut maahan muutenkin kuin turistina tai poliitikkona”, Eero sanoo.
Muutto yhteen
Kun suhde eteni, Ayla vietti yhä enemmän aikaa Eeron luona, ja häiden aikoihin hän muutti miehensä kotiin virallisesti.
”Toki olemme miettineet yhteisen asunnon hankkimista, mutta asumme edelleen kodissani Mellunkylässä”, Eero sanoo.
Ayla epäröi ensin muuttoa Eeron ja tämän edesmenneen puolison yhteiseen kotiin, mutta lopulta päätös oli helppo.
”Muutto tapahtui vähitellen, kuin huomaamatta. Toin ensin mukanani yhden vaatekassin ja myöhemmin lisää henkilökohtaisia tavaroita. En koskaan muuttanut isoa kuormaa astioita tai huonekaluja.”
Suurin osa Aylan entisen kodin tavaroista on toistaiseksi varastossa.
Eero katsoo puolisoaan ihaillen.
”Kaikki sujuu ja järjestyy, koska Ayla on ehkä joustavin ihminen, jonka tunnen.”
Ayla ei ole juurikaan muuttanut yhteisen kodin sisustusta, mutta Eeron Brysselin-asunnon sisustuksen hän suunnitteli.
”Kävimme Ikeassa, ja tyttäreni Ida sekä hänen miehensä tulivat auttamaan huonekalujen kokoamisessa. Aika skandinaaviselta siellä näyttää”, Eero kuvailee.
Mies on onnellinen, että vaimo ymmärtää hänen työnsä luonteen: pitkät työpäivät, epäsäännölliset työajat ja jopa ulkomaille vieneen uuden työn.
”Hyväksymme toisemme sellaisina kuin olemme. Kumpikaan meistä ei yritä muuttaa toista”, Eero sanoo.
Ja Ayla hymyilee. Lista on pitkä, kun Ayla luettelee, mihin hän Eerossa ihastui.
”Huumorintajuun, inhimillisyyteen, oikeudenmukaisuuteen, suureen sydämeen, vilpittömyyteen.”
Myös Eero kehuu puolisoaan vuolaasti.
”Ayla on ymmärtäväinen ja pehmeä, empaattinen, ystävällinen ja viisas. Mitään tunteita ei ole tarvinnut piilotella, eikä mikään puheenaihe ole kielletty.”
Elämä jatkui
Eero kertoo, kuinka hänen edesmennyt vaimonsa oli ennen kuolemaansa kehottanut häntä jatkamaan elämäänsä ja etsimään uuden läheisen ihmisen.
”Silloin en voinut kuvitella, että minulle todella kävisi näin onnellisesti. On hienoa saada vielä uusi mahdollisuus.”
Entä mistä he ovat eri mieltä? Riitelevätkö he koskaan? Pitkän pohdinnan jälkeen Ayla sanoo, että kiistaa saattaa ehkä joskus syntyä nukkumaanmenoajoista.
”Minä olen iltavirkku ja Eero on aamuvirkku.”
Eero katsoo puolisoaan hämmästyneenä ja sanoo, ettei ole koskaan ajatellut asiaa.
Aylaa tilanne hiukan huvittaa:
”Minä olen yleensä perheen ruuanlaittaja, mutta Eero valmistaa aina aamiaisen. Miksiköhän? Siksi, että minä nukun aamuisin niin pitkään kuin mahdollista.”
Ayla lisää, että molemmat ovat kyllä tulleet siinäkin asiassa toisiaan vastaan.
Uudenlainen arki
Uusi muutos pariskunnan arkeen tuli syksyllä 2019, kun Eero Heinäluoma aloitti Euroopan parlamentissa.
”Helsinkiläisellä kansanedustajalla on helppoa, kun voi asua kotonaan. Olin varautunut, että joudun reissaamaan Helsingin ja Brysselin väliä, mutta lisämutkana on vielä parlamentin toinen kokouspaikka, Ranskan Strasbourg. Sinne on meiltä aika huonot yhteydet.”
Muutos oli melkoinen, koska vielä viime keväänä tuore aviopari kulki työmatkat kotoa eduskuntaan yhdessä. Nyt yhteiselämä rajoittuu viikonloppuihin ja lomiin.
”Onhan elämämme nyt vähän erilaista kuin aiemmin. Yritän selvittää kaikki mahdolliset hoidettavat asiat viikolla, että meille jäisi enemmän yhteistä aikaa”, Ayla sanoo.
Hän kertoo käyneensä muutaman kerran Brysselissä, mutta useimmiten Eero tulee vapaapäivinään Suomeen.
Arkipäivisin puhelin on ahkerassa käytössä ja tekstiviestit kulkevat.
”Olen tällä hetkellä hyvin onnellinen. Minulla on uusi rakas vaimo, kiinnostava työ ja lisäksi lapseni, omat vanhemmat ja muut läheiset. Olen joka päivä kiitollinen tästä kaikesta”, Eero sanoo.
Raskas vuosi takana
Viime vuoden loppu oli Eero Heinäluomalle erityisen raskas. Hän menetti kaksi läheistä ystäväänsä.
”Menetyksien jälkeen ajattelee vääjäämättä myös sitä, kuinka hienoa on, että on aitoja ystäviä. Ja tietysti on etuoikeus, että saa jatkaa elämäänsä kohtuullisen terveenä.”
Eeron ja Aylan häissä oli best manina kansanedustaja ja Eeron rakas ystävä Maarit Feldt-Ranta.
”Maarit oli huikea, hän veti tilaisuuden aivan loistavasti. Oli pitkälti hänen ansiotaan, että juhlissa oli niin rento tunnelma ja kaikki viihtyivät hyvin”, Eero kiittelee.
Juhlissa kuvatulta, kaksi ja puoli tuntia kestävältä videolta voi nähdä, kuinka luontevasti best man esiintyi ja miten hauska tilaisuus oli. Hääjuhla oli tulvillaan onnea ja rakkautta.
”Myös Maarit taisi nauttia juhlista, sillä hän kertoi katsoneensa pitkän videon sairaana ollessaan ainakin kuusi kertaa”, Eero muistelee.
Maarit Feldt-Ranta menehtyi uusiutuneeseen syöpään 51-vuotiaana miltei tasan vuosi hääjuhlien jälkeen. Menetys oli suuri.
”Hän oli rakas ja tärkeä ihminen. Siitä jäi iso aukko, meillä oli pitkä ja lämmin ystävyys. Maarit lähti aivan liian aikaisin”, Eero sanoo.
”On surullista ajatella, että hän oli kuollessaan suunnilleen minun ikäiseni. Elämä on rajallinen, eikä kuolema katso ikää”, Ayla pohtii.
Joulun alla kuoli toinen pariskunnan puoluetoveri ja läheinen ystävä, Matti Ahde.
Hilkka Ahde on sanonut, että Eero oli korvaamaton apu ja tuki sekä Matin viimeisinä aikoina että myös hautajaisjärjestelyissä.
”Tein tavallaan viimeisen palveluksen ystävälleni”, Eero sanoo. Hän kertoo, että hautajaiset olivat hyvin koskettava, kyyneleet esiin tuova ja lämmin tilaisuus.
”Esiintyvät taiteilijat olivat Matin ystäviä, ja tunnelma oli päähenkilön näköinen, aivan uniikki.”
Puolison kuolema
Ystävien kuolema nosti pintaan myös Eero Heinäluoman elämän suurimman menetyksen. Hänen vaimonsa ja lastensa äiti Satu Siitonen-Heinäluoma kuoli viisi vuotta sitten.
Ensimmäinen suruvuosi meni kuin sumussa. Ei tullut mieleenkään ajatella esimerkiksi uutta ihmissuhdetta.
Vähitellen suru kuitenkin laimeni ja elämä jatkui. Sitten löytyi Ayla.
Eero Heinäluoma miettii edelleen edesmennyttä vaimoaan joka viikko. Hän tietää, että Satu on tulevaisuudessakin aina hänen mukanaan.
”Eikä se ole Aylalta pois. Raskaat kokemukset ovat myös opettaneet ja viisastuttaneet minua.”
Eero Heinäluoma sanoo, ettei olisi sama ihminen ilman vastoinkäymisiään.
”Minulle suurin oppi suremisesta ja surusta on, että pitää puhua. Siitä on jopa tieteellistä tutkimusta. Menetyksistä selviävät parhaiten ne, jotka pystyvät puhumaan asiasta. Onneksi en kerännyt möykkyä sisälleni.”
Eero on pannut merkille, että surevat kertovat usein samat asiat uudestaan ja purkavat suruaan moneen kertaan.
”Vaikeat asiat jäsentyvät ja tulevat hyväksytyiksi, kun niistä puhuu. On tärkeää, että läheiset jaksavat kuunnella ja olla läsnä.”
Kiitollisuus
Iso oppi läheisten menetyksistä on myös kiitollisuus arkisistakin iloista.
”Ihan pienistä ei viitsi valittaa. Me olemme sentään elossa ystävien keskellä, jo siitä kannattaa olla joka päivä onnellinen”, Eero sanoo
Ihanien hääjuhlien opetus puolestaan oli, että kannattaa mennä naimisiin ja kannattaa juhlia. Iloiset juhlat ovat paras lahja ystäville. Yhteiset muistot kantavat pitkään ja valaisevat harmaita päiviä.
Häiden seurausta on myös se, että Ayla löysi uuden harrastuksen.
Kun morsian rohkaistui laulamaan juhlissaan, hän innostui laulamisesta muutenkin. Nyt hän ottaa säännöllisesti laulutunteja oopperalaulaja Reeta Järviseltä.
Pariskunta on miettinyt usein myös häissä puhuneen kansanedustaja Antti Lindtmanin hienoa parisuhdeneuvoa: Ei ole olennaista miettiä, onko toinen minulle juuri se oikea. Tärkeämpää on keskittyä itse olemaan toiselle se oikea.
Onnellisuutta säteilevä pariskunta on tulevaisuuden haaveistaan hyvin yksimielinen: Hyvä, tavallinen arki on tärkeää. Elämä on auki, mieli on positiivinen ja kaikkea hyvää on toivottavasti edessä.
”Me pyrimme molemmat olemaan toisillemme juuri se oikea”, Eero Heinäluoma tiivistää. ●
Haastattelu on julkaistu Eevassa 4/2020. Nettiversiota on muokattu.
