Carita Harju on 50-vuotias toiminnanjohtaja ja kirjailija, joka asuu Muuramessa miehensä ja 10-vuotiaan poikansa kanssa. Hän on kirjoittanut saunomisesta kirjan Hyvää oloa saunomalla – Saunafulness.

”JOTKUT KOKOONTUVAT työpäivän jälkeen yhteiselle päivälliselle ruokapöydän ääreen. Meidän perheessämme kohtaamispaikka on metsän keskellä oleva pihasaunamme. Menemme sinne joka ilta mieheni ja kymmenvuotiaan poikani kanssa löylyttelemään, juttelemaan ja rauhoittumaan.

Sen jälkeen minulla on levännyt ja raukea olo. Rentoutuminen onkin minulle saunan terveysvaikutuksista tärkein. Saunassa kuuntelen kehoani ja annan sen viestiä, mitä se tarvitsee. Kutsun metodia sauna­fulnessiksi.

Lauteilla kysyn itseltäni, että mitä minulle tänään kuuluu. Kun laitan silmät kiinni ja keskityn kuuntelemaan kehoani, tiedän, pitääkö tänään mennä pötkölleen selälleen, nostaa jalat seinälle ja pyöritellä nilkkoja vai sanoa lyhyen kaavan mukaan. Kun annan itselleni aikaa, huomaan, onko selässäni kireyksiä tai mielessäni ­murheita.

Käytän saunaa myös mieleni selkeyttämiseen. Saatan mennä sinne päivälläkin, jos kirjoitan kirjaa ja ajatus ei kulje.

Saunassa minun on helpointa olla avoin muillekin. Siellä ei ole pakko puhua mitään mutta on turvallista avautua murheista. Lauteilla ollaan paljaana eikä kenelläkään ole ­puhelinta kädessä. Uskon, että mielenterveyttään voi aidosti parantaa saunomalla ja että olen pysynyt sen ansiosta myös fyysisesti aika terveenä. En sairasta paljon, mutta jos tunnen flunssan tulevan, teen saunasta höyrysaunan: menen mietoihin löylyihin ja laitan eukalyptustuoksua, joka helpottaa muun muassa hengitystieinfektioissa ja nenän, poskionteloiden ja kurkun tuntemuksia sekä kohottaa vastustuskykyä ja lievittää kipua ja lihasjännitystä.

VEIN POIKANI saunomaan ensimmäisen kerran, kun hän oli kolmiviikkoinen. Usein meistä toinen menee ensin saunaan ja laittaa valitsemaansa löylytuoksua. Sitten toinen tulee perässä ja hänen pitää arvata, tuoksuuko saunassa esimerkiksi mänty, koivunlehti vai hunaja.

Pihasaunamme on ihan tavallinen, mutta hoidan sitä hyvin. Hion lauteita kesäisin ja vaihdan saunatekstiilejä kausittain. Kun muut vaihtavat keittiön verhoja, minä vaihdan laudeliinoja. Koska sauna on minulle tärkeä paikka, haluan pitää sitä hyvänä.

Saunassamme on puu- ja sähkökiuas. Sähkön kallistumisen jälkeen olemme käyttäneet vain puukiuasta. Toisaalta ajattelen, että sähkösaunan lämmityksen hinta, kahdesta viiteen euroa, on aika pieni hinta terveyshyödyistä. Saunoa voi myös vastuullisesti, kun ei pidä kiuasta turhaan päällä eikä tuhlaa lämmintä vettä. Menen yleensä saunaan, kun asteita on vasta 60, ja teen löylyllä lisää lämpöä. Tykkään olla saunassa, kun lämpötila alkaa nousta.

ASUIN ULKOMAILLA opiskeluaikana puoli vuotta Englannissa ja myöhemmin matkaoppaana Espanjassa vuoden. Silloin oivalsin, että muissa sauna onkin jotain erikoista muissa kulttuureissa. Esimerkiksi Englannissa uimahalleissa ei ole saunoja, vaan sellaista piti etsimällä etsiä. Suomalainen sauna alkoi tuntua minusta entistä tärkeämmältä, ja perustin Sauna from Finland -yhdistyksen, joka vie suomalaista saunaelämystä maailmalle.

Saunomisesta onkin tullut kansainvälisesti trendikästä. Lontooseen on noussut 50 pop up -saunaa vuodessa. Muuallakin on herätty, että sauna on onnellisuuden lähde.

Työni kautta olen päässyt kehittämään upeita saunakokemuksia. Vastikään kävin Mänttä-Vilppulassa Serlarchiuksen Taidesaunassa, jonka kaikki yksityiskohdat kiuluista naulakoihin on mietitty tarkkaan. Saunan ei kuitenkaan tarvitse olla puitteiltaan hieno. Minulle sauna ei ole fyysinen tila vaan sielun ­maisema.”

Juttu on julkaistu Kauneus & Terveys -lehdessä 8/2023