Ruosteenpunainen ponnari, naurettavan heleä iho ja terävä, lempeä katse. Jooga-asanoita, luomukosmetiikkapurnukoita ja luontomaisemia. Hyvinvointivaikuttaja Katja Kokon Instagram-kuvavirran selaaminen rauhoittaa jo itsessään.

Katja tunnetaan muun muassa hyvinvointivaikuttajana ja luonnonkosmetiikkayritys Jolien perustajana. Viimeksi hän esitteli tuhansille seuraajilleen Yin Your Skin -konseptinsa. Sen yhteydessä hän opettaa kiinalaiseen lääketieteeseen perustuvaa kosmeettista gua shaa, jossa kasvoja käsitellään luonnonkivestä valmistetulla lastalla, rullalla tai lusikalla.

Menetelmän luvataan tehostavan mikroverenkiertoa. Kasvojen lempeästä kampaamisesta kasvoi suoranainen villitys karanteenikevään loputtoman kotoilun aikana.

Muiden hyperterveellinen arki voi ahdistaa, jos oma käsi on kyynärvartta myöten pitsalaatikossa. Tämän tietää Katjakin. Siksi hän tahtoo irtisanoutua hyvinvointivaikuttamiseen liittyvistä suorituspaineista ja tiukkapipoisuudesta. Armottomuus ei palvele ketään.

Hän ei myöskään tahdo esittää, että hänen elämäntarinansa olisi särötön menestystarina, johon ei mahdu kivuliaita kaatumisia. Mahtuu, montakin. Itse asiassa juuri niiden takia Katja on niin tyytyväinen siihen, millaista hänen elämänsä on nykyisin.

Paniikkikohtaus, joka jatkui vuorokauden ympäri. Kuusi vuotta sitten Katja istui sänkynsä reunalla ja tunsi, miten koko rintakehää pakotti. Olo oli hirveä. Nyt saan varmasti sydänkohtauksen tai aivoinfarktin, hän ajatteli. Kumpi tulee ensin?

Ei tullut kumpaakaan vaan vakava burnout. Kuristava olo oli kehittynyt pitkän ajan kuluessa. Samalla hän keskittyi selviytymään jokapäiväisestä arjesta. Lääkäriin hakeutuminen vaati läheisen puuttumisen asiaan. Katja ei ollut enää terve.

Romahdusta olivat edeltäneet innostavat mutta kuluttavat vuodet. Katja työskenteli pankissa mutta ymmärsi, että toteutti rahoitusalalla muiden haaveita.

Hän oli alun perin hankkinut kaupallisen alan tutkinnon todistaakseen niin itselleen kuin muillekin, että ei ollut ”vain meikkaaja”. Päivätyössä hän tunsi itsensä kuihtuneeksi ihmisrusinaksi, kunnes mielessä alkoi muotoutua todellinen unelma: luonnonkosmetiikkayritys Jolie upeine kivijalkaliikkeineen.

Yhtiökumppani oli ihana, ala inspiroiva. Yhdessä perustetusta yrityksestä kehittyi hetkessä kuin oma lapsi. Nyt vertauskuva särähtää Katjan korvaan – pahasti.

– Kun kuulen jonkun kutsuvan liikeideaansa lapsekseen, hätkähdän. Tunnesiteistä huolimatta intohimojaan on pystyttävä katsomaan ulkopuolelta ja ne pitää erottaa itsestään.

Enää Katja ei sulaudu yhdeksi työnsä kanssa. Kuusi vuotta sitten lääkäri passitti hänet kolmen kuukauden sairauslomalle.

Stressioireet eivät jättäneet tulkinnanvaraa: oli unettomuutta ja rytmihäiriöitä. Selviytyminen vei kaiken energian.

Lepoa kellon ympäri. Se oli ainoa ohje, jonka Katja sai. Hän päätti myydä osuutensa yrityksestä, vaikka ammatillinen tulevaisuus oli vielä auki. Pakkolomalla oli aikaa tarkastella tapahtunutta.

– Burnout opetti minulle ennen kaikkea irtipäästämistä. Tajusin, että en voi kontrolloida kaikkea tai vastustaa tapahtumien kulkua. Kun hyväksyin sen, oli vapauttavaa, kun kupla puhkesi ja paine laukesi.

Katja alkoi elättää itseään kirjoittamalla. Blogin ympärille rakentunut liiketoiminta syntyi puolivahingossa: Katjan artikkeleista oli jo Jolien aikana tullut niin suosittuja, että kaupallisia yhteistöitä riitti. Blogisisällön luominen ei silti ole ikinä tuntunut loppuelämän työuralta.

Nyt Katja opiskelee kiinalaisen lääketieteen akupunktiohoitajaksi ja luotsaa Yin Your Skin -konseptiaan, jossa holistinen ihonhoito ja yin-jooga punoutuvat yhteen.

– Olen kääntänyt laivaani hitaasti, ja se alkaa vihdoin kantaa hedelmää.

Lue myös: Entinen taitoluistelija Laura Lepistö ei enää pakota kehoaan äärirajoille: "En suostu olemaan se tyyppi, joka kiertää loppuelämänsä samaa lenkkiä"

Urapolun kirkastumista parempaakin on ollut elämän rakkaus. Se löytyi joogamatolta, tietenkin.

Onpa kiltti ja hyväsydäminen mies, Katja ajatteli, kun tapasi lontoolaisen Richardin joogaretriitissä Italiassa. Kaksikko tutustui uima-altaan reunalla ja alkoi jutella auringonoton lomassa. Aluksi Katja ei ajatellut, että kuviossa olisi mitään romanttista.

– Olen elänyt valtaosan elämästäni sinkkuna tai viritelmissä, joita ei voi kutsua oikeiksi suhteiksi. Olen tullut jätetyksi monta kertaa enkä halunnut enää yhteenkään paskaan tilanteeseen.

Retriitin jälkeen alkoi Messenger-viestittely. Seuraavan kerran pari tapasi kuukautta myöhemmin Lontoossa. Mentiin lounaalle, käytiin jäätelöllä, juteltiin taas. Richard lähetti myöhemmin tekstiviestin, jossa hän kertoi, että Katjaa oli ihana nähdä. LOVELY oli kirjoitettu isoin kirjaimin.

Seuraavalla työmatkalla Katja majoittui Richardin ehdotuksesta tämän luona. Ensimmäinen yö kului natisevassa vierassängyssä. Toisena iltana Katja kysyi, voisiko hän nukkua Richardin sängyssä. Kyllä se sopii, Richard vastasi ja piti pienen paussin arvioidakseen, oliko kyseessä eriskummallinen suomalainen tapa. Tarkoitatko siis, että minäkin nukun siellä? mies kysyi.

Kyllä Katja tarkoitti. Suora kysymys johti lähentymiseen ja tunteiden paljastamiseen. Siitä lähtien kaksikko on jakanut saman sängyn. Viime vuonna Katja muutti Lontooseen Richardin luo.

– Richardissa parasta on se, että olemme kiinnostuneita samoista asioista ja meillä on yhtenevä arvomaailma. Joogaretriiteissä moni kadehtii sitä, että käymme siellä yhdessä. Richard on yksinkertaisesti maailman mukavin ihminen. Emme kyllästy toisiimme, vaikka olisimme yhdessä vuorokauden ympäri ja viikosta toiseen.

Se tuli todistetuksi tänä keväänä, kun koronapandemian rajoitustoimet sulkivat heidät viikoiksi neljän seinän sisään Helsingissä. Pari piti silloinkin rutiineista kiinni: aamuisin he sekoittivat kahviin kirkastettua voita, kookosöljyä sekä MCT-öljyä ja joogasivat. Sitten kokattiin vähähiilihydraattinen lounas ja käveltiin rannassa. Illat lueskeltiin ja katseltiin Netflixiä. Valot sammutettiin yhdeltätoista. Ei ahdistavaa vaan leppoisaa.

– Uskon, että burnout-kokemuksestani oli hyötyä. Kun kokee kriisin, joka vie pohjalle, resilienssi kasvaa. Alkusokin jälkeen koronakotoilu ei ollut mitään aiemmin kokemaani verrattuna.

Eristyksessä oli puolensakin: hän sai levätä työputken ja kahden maan välisen matkustusrumban päätteeksi.

Kello on puoli viisi, herätys! Jos Katjan korona-arki Suomessa on kurinalaista, Lontoossa hän ja avopuoliso noudattavat vielä tiukempaa viikkorytmiä. Herätyskello piippaa aikaisin, jotta pariskunta ehtii joogaan. Kenkkuilevien metrolinjojen takia matka lempisalille vie miltei tunnin. Perillä on oltava puoli seitsemältä, jolloin parin tunnin harjoitus alkaa. Sen jälkeen Richard suuntaa media-alan töihinsä, Katja kotiin läppärille.

– Lopetan omat työni ajoissa, jotta illallinen on valmis heti puoli seitsemältä, kun Richard saapuu kotiin.

– Muuten vatsamme ovat liian täynnä vielä yhdeksältä, kun pitäisi saada unta. Jääkaapissamme on aina lähitilojen marjoja, kasviksia, juustoja, luomumunia ja -lihaa.

Nukkumaan on mentävä aikaisin, jotta heräämiset aamujoogaan sujuvat. Keskiviikkoisin Katja lintsaa hyvällä omallatunnolla.

– Olen aamuvirkku, mutta puoli viiden herätys on minullekin varhainen. Kroppa hajoaisi, jos pitäisin siitä kiinni joka aamu. Keskiviikkoisin menen joogaan vasta puoli kympiltä. Sen ansiosta pää ei ole tokkurassa, koska siinä tilassa kirjoitushommat tuntuvat hirveiltä.

Pari ei vielä tiedä, kumman kotimaassa heidän pysyvä kotinsa sijaitsee. Muutama suuntaviiva on selvillä.

– En haaveile lapsista, mutta minulla on sydäntä raastava koirakuume.

– Haaveilen cockapoosta, joka on villakoiran ja cockerspanielin risteytys. Unelmoimme Richardin kanssa tulevaisuudesta, jossa saamme seikkailla koiramme kanssa metsässä – oli se sitten englantilainen satumetsä tai suomalainen rymymetsä.

Lue myös: Minna Hepburn luopui hääpukuyrityksestään, kun terveys meinasi pettää: ”Olen vihdoin löytänyt pehmeän puoleni"

Ainaista zeniä? Ei todellakaan! Katja sekä kimpaantuu että huvittuu, kun hyvinvointivaikuttajien vihjataan jahtaavan täydellisyyttä pingottamisen kautta ja vannovan pakotetun yltiöpositiivisuuden nimeen.

– Kokonaisvaltaisessa kauneudenhoidossa ja hyvinvoinnissa ei ole kyse täydellisen tasapainon tavoittelusta. Tasapaino on jatkuvaa aaltoliikettä ja aina suhteellista.

On itsestäänselvää, ettei elämä ole vain onnellista. On ok raivostua, itkeä ja olla vihainen. Kateuden tunnekin on luonnollinen.

Itsensä vertailu muihin ei ole koskaan hyvä ajatus. Katja tahtoo painottaa, että hänen elämäntyylinsä ”tulee häneltä luonnostaan”. Toisin sanoen: jos herääminen aamuviideltä ja joogaaminen tyhjällä vatsalla eivät tunnu omalta jutulta, älä tee niin.

– Jokainen kulkee omaa polkuaan ja valikoi vinkeistäni ne, jotka itselle sopivat.

Hän toivoo, että elintaparauha koskisi myös niitä, jotka luomuilevat ja treenaavat hartaasti vapaasta tahdostaan.

– Luin juuri tunnetun terapeutin kolumnin siitä, miten hyvinvointia suoritetaan hampaat irvessä. Omaan elämääni sellainen ei kuulu. Voin todellakin syödä rasvaisen pitsan ja juoda kaljan, jos haluan. Useimmiten en halua, mutta joskus mässäilen joka solullani. En taistele mielihalujani vastaan.

Sen sijaan Katja kuuntelee, missä suhteessa keho ja mieli kaipaavat lepoa ja liikuntaa.

– Jos levon ja liikkeen tarve ei täyty, ihminen ei voi olla tuottelias eikä hermosto ole tasapainossa. Yltiöpäinen laiskottelu ei ole hyväksi, sillä silloin energia on tukossa. Urheiluun ja palautumiseen pitää kumpaankin kiinnittää huomiota. Sama tasapaino pätee vaikkapa työntekoon, lomailuun ja ruokailuun.

Pitkällä urallaan meikkaajana, kosmetologina ja hyvinvointiyrittäjänä Katja on pohtinut suhdettaan kauneuteen syvällisesti. Kauneus on hänelle kaikkea muuta kuin pinnallista.

– Se on tasapainoa. Kun keho, mieli ja sielun hyvinvointi ovat tasapainossa, ihmisestä hehkuu kauneutta ja karismaa. Se, onko iho täydellisen virheetön, on toissijaista. Kauneus syntyy olemuksesta ja näkyy silmistä tiettynä kirkkautena.

Tätä kirkkautta Kokko etsii kiinnostuneena kanssakaupunkilaisista, sillä se on hänellä verissä.

– En osaa kääntää aivojani off-asentoon, vaan katselen ihmisiä uteliaasti metrossa tai ruokakaupassa. En tarkkaile silloin täydellisiä luomivärejä tai huultenrajauksia vaan jotakin paljon syvempää.

Ja se gua sha! Katjan kanssa ei voi viettää aikaa ilman, että puhe kääntyy hänen tämänhetkiseen ykkösrakkauteensa. Gua sha on kiinalaisen lääketieteen hoitomenetelmä erilaisiin vaivoihin. Kosmeettinen gua sha puolestaan on ihonhoitoa. Katjalle menetelmä on sekä bisnes että hyvinvoinnin lähde.

– Se vaikuttaa kaikkiin ihon kerroksiin. Hieronnalla vilkastetaan ihon toimintaa lempeästi mutta tehokkaasti. Koen menetelmän mullistavaksi ja uskon, että siitä tulee iso ilmiö Suomessakin.

Katja lanseerasi keväällä menetelmän ensimmäiset verkkokurssit. Kaikenikäisten osallistujien valokuvien äärellä hän herkistyi: suomalainen nainen on kaunis, kun katsoo kameraan häpeilemättä, ilman meikkiä – ihan tavallisena.

Siksi kauneudenhoito on kaikkea muuta kuin turhanpäiväistä. Katjalle suomalaisten suhde ihoonsa ja kehoonsa on ainutlaatuinen ilonaihe.

– Olen säännöllinen uimahallikävijä. Itse riisun rintsikat ihan avoimesti, mutta Englannissa vaatteet vaihdetaan häveliäästi piilossa muiden katseilta. Talvella kävin suomalaisessa uimahallissa ja katsoin ympärilleni: näin nuoria ja vanhoja naisia alasti, mummojen ihania rölkkymahoja, raskausvatsoja ja vaikka mitä.

– Se oli tosi kaunista!

Juttu on julkaistu Kauneus ja Terveys -lehdessä 8-9/2020