Auttaminen on Eija Ahvolle yhtä luonnollista kuin metsässä käveleminen: ”Minun on pakko tehdä jotain”
Laulaja-näyttelijä Eija Ahvo on kiertänyt Suomea lähes neljä vuosikymmentä Unicefin hyvän tahdon lähettiläänä.
Laulaja, näyttelijä ja mentori Eija Ahvo haluaa auttaa, koska hän voi auttaa. Hän myös tietää pitkän kokemuksensa vuoksi, että Unicefin antama apu menee perille maailman lapsille.
”Unicef on ollut minulle hirvittävän tärkeä, koska lapset Ukrainassa, Syyriassa, Iranissa, Afganistanissa ja muissa maissa saavat apua juuri nyt siellä, missä he ovat. Jokainen lapsi, joka pääsee avun piiriin, saa mahdollisuuden ja toivon paremmasta”, Eija sanoo.
Pikku-Eija istui äidin polkupyörän tarakalla, kun äiti vei tuoretta leipää tai jotain muuta tarpeellista kotikylän yksinäisille köyhille mummoille.
Siihen aikaan, 1950-luvulla, Suomessakin oli todellista köyhyyttä. Auttaminen oli luonnollista.
”Tuoreen leivän tuoksu yhdistyi leivän saaneen mummon iloon ja siihen rakkaudellisuuteen, joka äidin ja mummon välillä oli. Se liikutti pikkutytön mieltä. Kodin malli on vaikuttanut minuun paljon.”
Auttaminen edistää terveyttä
Auttaminen on Eija Ahvolle yhtä luonnollista kuin metsässä käveleminen. Molemmat edistävät terveyttä. Metsässä saa ihastella, nauttia, kauhistella ja kokea monenlaisia tunteita. Sama on auttamisen kanssa. Tunteet edistävät terveyttä.
Ihmisen sisällä tapahtuu kaikenlaisia asioita. Myötätunto kasvaa.
”Ei minun tarvitse kuin kuvitella, miltä tuntuu elää sodan jaloissa Ukrainassa tai Syyriassa. Minun on pakko tehdä jotain.”
Ahvo on käynyt tutustumassa Unicefin työhön maailmalla kolme kertaa. Hän on käynyt Madagaskarissa, Vietnamissa ja Ruandassa.
”Kun ensimmäisen kerran näin Madagaskarissa nälkään nääntyviä lapsia tikkujalkoineen, järkytys oli niin suuri, etten voinut edes itkeä. Kun sitten näin heidän ympärillään aikuisia, Unicefin työntekijöitä, jotka olivat auttamassa, ymmärsin, että tämä yhtälö toimii.”
Ahvon mukaan on olemassa ikäviä ja hyviä uutisia. Jälkimmäisiin kuuluu se, että Unicefin toiminta on auttanut kaikkialla, missä järjestö toimii. Huono uutinen on se, että lasten hengenvaarallinen aliravitsemus on taas lisääntynyt. Moni lapsi elää nyt sodan keskellä, ja 40 miljoonaa lasta on joutunut jättämään kotinsa.
