Kärsitkö yksinäisyydestä? Psykologi neuvoo ajatuksen, joka voi vapauttaa ja auttaa löytämään ystäviä
Yksinäisyys voi kutistaa maailman ja syödä ilon elämästä. Tie toisten luo on kuitenkin lyhyempi kuin uskotkaan. Pysähdy rauhassa jokaisen kysymyksen kohdalla. Vastaa kirjoittamalla tai piirtämällä.
Yksinäisyys voi kutistaa maailman ja syö ilon elämästä. Joskus yksinäisyys iskee yllättäen, toisinaan se hiipii elämään huomaamatta.
Yksi on jäänyt pois työelämästä ja sosiaalinen elämä tuntuu yhtäkkiä olemattomalta. Mihin se tuttavapiiri katosi? Toinen pohtii, uskaltaisiko vanhaan ystävään ottaa uudestaan yhteyttä monen vuoden jälkeen. Kolmas toipuu masennuksesta tai uupumuksesta ja miettii, mistä uusia kavereita hiljaiselon jälkeen etsisi.
Saattaa näyttää siltä, että kaikilla muilla on roppakaupalla ystäviä. Uusiin ihmisiin tutustuminen voi myös olla vuosi vuodelta vaikeampaa.
Onneksi ystäväverkoston paikkailu tai sen uudelleen kutominen on mahdollista kaikille.
1. Tutki tarkasti, ovatko uskomuksesi totta. Mistä epäluottamuksesi ihmisiä kohtaan on saanut alkunsa?
Yksin oleminen on ongelma vain, jos se tuottaa kärsimystä. Surumielisyys tai ahdistus ovat merkkejä siitä, että sinun tulisi pyrkiä ahkerammin ihmisten ilmoille.
Joskus yksinäisyyttä ei ole helppo tunnistaa tai myöntää. Ikävät kokemukset menneisyydessä voivat kasvattaa suojakuoren kantajansa päälle. Esimerkiksi riitaisasti päättynyt kaveruus voi säikäyttää sen verran, ettei uuden sydänystävän etsiminen houkuta pätkääkään.
”Joskus voi olla helpompi väittää, ettei tarvitse ketään. Silloin välttyy kohtaamasta yksinäisyydestä johtuvaa tuskaa”, sanoo psykologi ja psykoterapeutti Reetta Aalto-Setälä.
Vakuuttelun takaa voi löytyä suuria pettymyksiä muihin ihmisiin.
Muisto torjutuksi tulemisesta sattuu, mutta Aalto-Setälällä on siihen yksinkertainen vastalääke.
”Pyri menemään kohti sitä, mikä pelottaa. Vain silloin voit saada myös toisenlaisia kokemuksia ihmisistä.”
Jotta se onnistuu, on työstettävä uskomuksiaan. Mistä epäluottamuksesi muita kohtaan on saanut alkunsa? Onko todella niin, ettei sinulla ole ollut myös mukavampia kokemuksia?
Mielellä on paha tapa tarttua ikäviin muistoihin. On hyödyllistä tietoisesti muistella myönteisiä kokemuksia, joita uusien ihmisten lähestymiseen liittyy.
Terapia voi olla paikallaan, jos ajatus ihmisten lähestymisestä tuntuu ylivoimaiselta, elinpiiri kutistuu sen takia merkittävästi tai ajatus sosiaalisista tilanteista aiheuttaa huomattavaa pelkoa.
”Ihmiset, joilla on paljon ystäviä, ovat juuri niitä, jotka myös ottavat muihin yhteyttä ja ehdottavat tapaamisia.”
2. Toimi kuin ihminen, jolla on paljon ystäviä. Unohda siis kutsujen odottaminen
Tuntuuko siltä, ettei kukaan koskaan pyydä sinua mihinkään? Lähtisit kyllä mielelläsi kahville, teatteriin tai elokuviin, jos joku vain ehdottaisi. Ehkä kukaan ei välitä, pohdit.
Ajatus on inhimillinen, mutta siinä on jotain pahasti pielessä.
”Ihmiset, joilla on paljon ystäviä, ovat juuri niitä, jotka myös ottavat muihin yhteyttä ja ehdottavat tapaamisia”, Aalto-Setälä sanoo.
Unohda siis kutsujen odotteleminen ja ota mallia sosiaalisesti vilkkaista ihmisistä. Itsensä alttiiksi asettaminen on vaikeaa, mutta se on ainoa keino saada yhteys toiseen. Mukavanoloisen tuttavan kysäiseminen seuraksi näyttelyyn tai kävelylle yleensä ilahduttaa.
Myös netin ja sosiaalisen median kautta voi etsiä kavereita. Ystävähakuihin tarkoitettuja sovelluksia ovat esimerkiksi Frendie ja Bumble for Friends. Facebookista löytyy ryhmiä, jotka on tarkoitettu uusien ystävien löytämiseen.
Ja sitten on ihan tavallinen arki.
”Usein unohtuu, miten merkityksellisiä esimerkiksi työpaikalla, naapureiden kanssa tai kaupan kassalla vaihdetut tervehdykset ovat. Kyse ei ole siitä, että näistä ihmisistä pitäisi tulla sydänystäviä, vaan yhteisöllisyydestä. On tärkeää ylläpitää myös etäisempiä ihmissuhteita, sillä nekin vähentävät yksinäisyyttä”, Aalto-Setälä sanoo.
Oleellista on, ettet jää yksin kotiin. Jos olet huomannut, että elämässäsi olisi paikka ystävälle, tärkein tehtäväsi on mennä ihmisiä kohti.
3. Anna ystävyyksille riittävästi aikaa kehittyä
Seisoskelet tanssisalin perällä ja odotat tunnin alkamista. Olit jo ehtinyt innostua ideasta, mutta nyt sinua on alkanut kaduttaa. Kuvittelit saavasi tunnilta kavereita, mutta muut osallistujat moikkailevat toisiaan tai katselevat puhelimiaan. Pitäisikö lähteä saman tien kotiin?
Älä anna tunteelle periksi. Harrastukset ovat loistava tapa laajentaa tuttavapiiriä ja solmia ystävyyksiä, mutta itselleen ja muille kannattaa antaa armeliaasti aikaa.
”Uusiin ryhmiin meneminen tuntuu hankalalta lähes kaikista. Olisi hyvä päättää, että käy vaikka 3–5 kertaa ennen kuin vetää johtopäätöksiä. Sen jälkeen voi arvioida, löytyykö porukasta ihmisiä, joiden kanssa viihtyy”, Aalto-Setälä sanoo.
Seuraa siis kiinnostuksesi kohteita. Jutunjuurta löytyy ennemmin tai myöhemmin, kun olette yhteisen tekemisen äärellä.
Myös vapaaehtoistyö lisää yhteisöllisyyttä ja vähentää yksinäisyyttä. Se on hieno tapa tutustua uusiin ihmisiin ja auttaa muita. Vapaaehtoistyön tekeminen myös tukee omaa mielenterveyttä.
Jos jaksamistasi koettelee esimerkiksi vakava sairaus tai puolison menetys, olisi tärkeää löytää elämään merkityksellisyyttä muiden ihmisten ja yhteisen tekemisen kautta. Kaipaamasi ystävä voi silloin löytyä vertaisryhmistä tai henkisyydestä, esimerkiksi seurakunnan tai meditaatioryhmän kautta.
4. Muista, ettei ystävyyden kuulu olla täydellistä
Joskus ihmisillä on kohtuuttomia odotuksia ystävyydelle. On ihan ymmärrettävää esimerkiksi toivoa, että löytää samankaltaista seuraa. Sen ei tarvitse tarkoittaa, että ystävä olisi täydellinen peilikuvasi.
Aalto-Setälä on huomannut, että yksinäisimpiä ovat ihmiset, jotka odottavat täydellisen kaverin vain ilmestyvän elämään.
”Tärkeintä on, että olisi jotain yhteistä”, Aalto-Setälä sanoo.
”Ihmisiä voi yhdistää vaikka se, että molemmat ovat koiraihmisiä, vaikka muuten olisivat hyvin erilaisia.”
Samankaltaisuus tekee ystävyydestä helpompaa, mutta myös psyykkinen joustavuus on tärkeää. Ihmisillä, joilla on paljon ystäviä, on yleensä kykyä sietää ja antaa anteeksi toisten virheitä. He osaavat ajatella, että kaveri saattaa unohtaa sovitut kirppistreffit ja tehdä oharit, eikä maailma kaadu siihen. Ystävä silti on tärkeä.
Toimiva ystävyys vaatii, että pystyy antamaan toisille uusia mahdollisuuksia. Se kannattaa pitää mielessä myös kaveruuden alkumetreillä.
”Ei aina tarvitse olla ihmisiä ympärillä. On tärkeää osata olla myös itsekseen.”
5. Kuuntele, mitä yksinäisyys kertoo sinulle itsestäsi
Jokainen kokee joskus yksinäisyyttä. Mielen perukoilla voi kyteä toive siitä, että jostain löytyisi ihminen, joka ymmärtäisi sinua täysin. Joku, joka veisi ulkopuolisuuden tunteen lopullisesti pois.
Voi olla vapauttavaa oivaltaa, ettei sellaista ole olemassakaan. Ulkopuolisuuden ja yksinäisyyden tunteet kuuluvat elämään.
Yksinäisyyden tunteessa voi olla myös hyviä puolia, vaikka niitä ei aina olisi helppo nähdä.
Yksinäisyyttä poteva ihminen on usein herkkä. Saatat olla tarkkailijatyyppiä ja kova jännittämään. Herkkyys voi olla lahja: ujo kuulostelee yleensä tarkasti sekä omia että muiden tunteita. Siksi sinusta voi saada hyvän ystävän.
Yksinäisyys tarjoaa tilan tutustua itseesi.
”Ei aina tarvitse olla ihmisiä ympärillä. On tärkeää osata olla myös itsekseen. Ei tarvitse ajatella, että kyse olisi itsensä kehittämisestä, vaan pikemminkin tasapainosta”, Aalto-Setälä sanoo.
Kun olet yksin, voit keskittyä itselle tärkeisiin asioihin. Mikä tuottaa mielihyvää juuri sinulle?
Kun tiedät, kuka olet ja mikä sinua kiinnostaa, persoonasi saa lisää syvyyttä. Sillä taas on taipumus tehdä ihmisestä puoleensavetävän ja kiinnostavan tyypin myös muiden mielestä.
Reetta Aalto-Setälä on psykologi ja psykoterapeutti
Juttu on julkaistu Voi hyvin -lehdessä 10/2025.
