5 syytä, miksi jälkiruoka kannattaa syödä
Hyvinvointi
5 syytä, miksi jälkiruoka kannattaa syödä
Pieni makea herkku kruunaa aterian, mutta sen syöminen voi olla myös terveysteko.
Teksti

Kuvat

2.5.2019
 |
Kauneus ja Terveys

Valitse jälkiruoaksi marjoja ja hedelmiä, kuten uuniomenaa. Rahkasta saa proteiinia. Pullassa on vähemmän sokeria ja rasvaa kuin viinerissä tai suklaassa.

Jälkiruoan ei silti aina tarvitse olla terveellinen. Tässä viisi syytä, miksi jälkiruoka kannattaa syödä.

1. Estät makeanhimoa

Makea ei himota yhtä paljon, kun se on sallittu useammin mutta pienissä määrin. Jos kieltäydyt herkuista täysin, on vaarana, että lopulta retkahdat ylensyömiseen. Terveydelle parempi vaihtoehto on syödä pieni jälkiruoka päivittäin kuin pitää ahmimistuokio kerran pari viikossa.

2. Vältät sokeripiikit

Kun syöt makean osana ateriaa, verensokeri ei nouse yhtä rajusti kuin erikseen nautittuna. Parasta jälkiruokaa ovat marjat, jotka tasoittavat verensokerin nousua. Verensokeripiikit huonontavat vireyttä. Lisäksi mitä enemmän syöt sokeria ja rasvaa, sitä enemmän kehossa syntyy tulehdusvälittäjäaineita.

3. Hoidat suhteitasi

Nauti jälkiruoka seurassa: työkaverin kanssa lounaalla tai puolison kanssa päivällisellä. Esimerkiksi television ääressä syö herkästi paljon tiedostamattaan: keskustelun lomassa nautit makean rauhallisemmin. Jaettu hetki sitoo ihmisiä yhteen.

4. Hallitset painoasi

Kilot eivät välttämättä kerry, vaikka söisit makeaa arkena. Enemmän merkitystä on sillä, kuinka paljon syö, kuin kuinka usein. Täytä vatsa kunnon ruoasta, niin jälkiruoan annoskoko pysyy maltillisena. Pienempi määräkin herkkua riittää, kun keskityt nauttimaan sitä kaikilla aisteillasi.

5. Hellit hampaitasi

Kun syö tai juo, suussa alkaa happohyökkäys. Toistuvat happohyökkäykset vaurioittavat hammaskiillettä ja aiheuttavat reikiä. Riittävät tauot syömisessä varmistavat, että sylki ehtii neutraloida suun happamuutta ja korjata vahinkoja. Kun nautit makeaa aterian päätteeksi, selviät yhdellä happohyökkäyksellä. Hampaat kiittävät!

Asiantuntija: laillistettu ravitsemusterapeutti Henna Rannikko/Ravitsemusklinikka

Lähde: Hammaslääkäriliitto

Juttu on julkaistu Kauneus & Terveys -lehdessä 3/2019.

Kommentoi +