Kun aiemmin vaivattomasti sujunut kevyt lenkki tai portaiden nousu alkaa yhtäkkiä hengästyttää, taustalla voi olla karkeasti jaoteltuna kunnon huonontuminen tai keuhko- tai sydänsairaus.
Normaalista poikkeavan hengästymisen huomaa yleensä muutoksista suorituskyvyssä: hengitysrytmi muuttuu tiheämmäksi kuin tavallisesti, ei jaksa kuten aiemmin ja rasituksen jälkeenkin on kovin väsynyt.
Hengästyminen on normaalia fyysisessä rasituksessa. Kun lihasten energian tarve kasvaa, hapen kulutus soluissa lisääntyy ja elimistön säätelyjärjestelmät kiihdyttävät hengitystä ja sydämen toimintaa automaattisesti. On yksilöllistä, millainen rasitus ketäkin hengästyttää.
Ei-allerginen astma voi puhjeta missä tahansa iässä – vaihdevuosi-ikäisillä on yksi esiintymishuippu
Yllättäen alkava hengästyminen voi johtua infektiosta, kuten keuhkokuumeesta, keuhkoputkitulehduksesta tai koronaviruksesta. Infektioihin liittyy yleensä kuume ja väsymys.
Hengästymisen syynä saattaa olla myös keuhkosairaus. Ne jaetaan tavallisesti kahteen ryhmään: keuhkoputkisairauksiin ja keuhkokudossairauksiin.
”Astma ja keuhkoahtaumatauti ovat yleisimpiä keuhkoputkisairauksia. Molempiin voi liittyä hengityksen pihinä ja vinkuna”, keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Esko Kurttila Terveystalosta sanoo.
Ei ole poikkeuksellista, että yli viisikymppisen naisen hengästymisen syy on astma.
”Ei-allerginen astma saattaa puhjeta missä tahansa iässä, mutta yksi esiintymishuippu on vaihdevuosi-ikäisillä. Syytä ei täysin tunneta, mutta puhkeamisella on yhteys hormonaalisiin muutoksiin.”
Keuhkokudossairauksia esiintyy yleensä iäkkäillä, mutta niistä yleisin, keuhkofibroosi, voi puhjeta myös viisikymppisenä. Se kuuluu hengityksessä yleensä ritinä tai rahinana.
Tunnista keuhkoveritulpan oireet
Myös hengenahdistus on syytä ottaa vakavasti.
”Hengenahdistus tarkoittaa tuntemusta siitä, että hengitys vaatii ponnisteluja”, Kurttila sanoo.
Se on mahdollisesti merkki sydänsairaudesta, kuten sydämen vajaatoiminnasta tai sepelvaltimotaudista. Jälkimmäisen oireena voi olla lisäksi puristava tunne rintakehällä.
Verisuonten sairauksista keuhkoveritulpan selkein oire on ilman loppumisen tunne, jota seuraa hengityksen kiihtyminen.
”Keuhkoveritulpassa verihyytymä kulkeutuu muualta elimistöstä keuhkovaltimoon ja tukkii sen. Seurauksena on elimistön hapen puute. Yleensä hengenahdistus on niin äkillistä ja poikkeavaa, että potilaat voivat kertoa oireiden alkamisen jopa tunnin tarkkuudella.”
Keuhkoveritulppa on aina vaarallinen ja vaatii välitöntä sairaalahoitoa.
Myös raudanpuute voi aiheuttaa hengästymistä
Tupakointi heikentää elimistön hapenottokykyä, ja jo pelkästään sen vuoksi tupakoitsija hengästyy usein herkemmin kuin muut. Tupakointi lisää myös erilaisten keuhkosairauksien, kuten keuhkosyövän, riskiä.
Myös nuoruuden tupakointi voi altistaa keuhkokudossairauksien puhkeamiselle, mutta jos on lopettanut tupakoinnin jo kymmeniä vuosia sitten, altistuminen on epätodennäköistä.
Joskus myös anemia eli raudanpuute voi aiheuttaa herkempää hengästymistä.
Liikunta lisää keuhkojen toimintakykyä
Vaivan hoito riippuu hengästymisen syystä. Esimerkiksi astmassa käytetään astmatulehdusta hoitavia lääkkeitä, keuhkoahtaumataudissa keuhkoja avaavia lääkkeitä. Sydänsairauksissa tarvitaan aina lääkehoitoa.
Vaikka hengästymisen aiheuttaisi sairaus, liikuntaa kannattaa usein jatkaa.
”Hengästyttävä liikunta parantaa kuntoa ja lisää keuhkojen toimintakykyä”, Esko Kurttila kertoo.
Vahvista keuhkoja
- Hengitysharjoitukset vahvistavat hengityslihasten toimintaa ja keuhkotuuletusta sekä rauhoittavat hengitystä. Syvähengitys vahvistaa palleaa, joka on isoin ja tärkein hengityslihas. Joogasta ja pilateksesta tutussa syvähengityksessä vatsa nousee ja laskee hengityksen tahdissa ja keuhkot täyttyvät ilmalla alas asti. Omatoimisia hengitysharjoituksia ja -äänitteitä löytyy esimerkiksi netistä ja eri sovelluksista.
- Lisää liikkuvuutta rintakehässä, sillä myös se vaikuttaa keuhkojen toimintakykyyn. Keuhkot eivät laajene täyteen mittaansa sisäänhengityksellä, jos rintakehän alue on jäykkä. Ryhtiä parantavat ja kylkiluiden välisiä lihaksia vetreyttävät harjoitukset tekevät hyvää.
- Vastapainehengitys voi auttaa limaisuuteen. Puhalla letkulla 10 kertaa voimakkaasti vesipulloon, jonka pohjalla on 10 senttimetriä vettä. Tarkoitus on saada vesi kuplimaan. Myös esimerkiksi Wello-hengitysharjoittelulaitteella voi vahvistaa hengityslihaksia ja kosteuttaa hengitysteitä.
Hae apua
Tavallisesta poikkeavat pysyvät hengästymisoireet kannattaa tutkituttaa ensin yleislääkärillä. Keuhkojen kuuntelu sekä verenpaineen ja sykkeen mittaus ovat perustutkimuksia. Verikokein voidaan selvittää esimerkiksi anemian tai astman mahdollisuutta ja sydämen toimintaa. Tarvittaessa tehdään keuhkojen toimintakoe tai otetaan sydänfilmi tai keuhkokuva.
Juttu on julkaistu Kauneus ja Terveys -lehdessä 5/23.
