Sairastitko lapsena vesirokon? Sinulla on suuri riski saada aikuisena tämä tauti
Vyöruusu voi aiheuttaa hankalia jälkioireita. Lääkäri Heikki Peura kertoo, miten sairautta hoidetaan ja miten siltä voi suojautua.
Kuka voi sairastua vyöruusuun?
Vyöruusu voi puhjeta kenelle vain, joka on sairastanut vesirokon. Vesirokkoa aiheuttava Varicella Zoster -virus jää rokon sairastamisen jälkeen elimistöön ikään kuin lepotilaan. Virus voi myöhemmin aktivoitua vyöruusuna.
Arvion mukaan 10–30 prosenttia saa vyöruusun jossain vaiheessa elämänsä aikana.
Suomessa vyöruusudiagnooseja tehdään yli 20 000 vuosittain. Niiden määrä on kasvussa, kun väestö ikääntyy.
Onko tauti iäkkäiden riesa?
Sairastumisen riski kasvaa, kun iän myötä elimistön oma immuunipuolustusjärjestelmä heikkenee. Myös tietyt pitkäaikaissairaudet, esimerkiksi diabetes ja reuma, heikentävät vastustuskykyä ja näin kasvattavat riskiä sairastua vyöruusuun.
Myös immuunipuolustusta heikentävien lääkkeiden, kuten reumalääkkeiden käyttäjillä vyöruusun puhkeamisen riski on suurempi.
Lisäksi vesirokon sairastamisesta saatu immuniteetti heikkenee vuosien myötä.
Suurin osa sairastuneista on kuitenkin perusterveitä yli 50-vuotiaita.
Miten sairaus oireilee?
Ensimmäinen oire on yleensä ihon kipu. Iho voi olla kosketusarka ja kutista.
Muutama päivä kipuoireiden alkamisesta iholle nousee rakkulaista ihottumaa. Ihottuma on vyömäinen ja rajautuu yleensä selkeästi toiselle puolelle kehoa. Yleensä ihottuma nousee vartalon ja kasvojen iholle, harvoin raajoihin.
Voiko vyöruusua hoitaa?
Vyöruusu todetaan yleensä lääkärin vastaanotolla, ja sitä hoidetaan lääkärin määräämällä tablettilääkityksellä. Kun lääkekuuri aloitetaan viimeistään kolme vuorokautta ihottuman alkamisesta, taudin kesto lyhenee ja mahdollisten jälkioireiden ilmaantuminen todennäköisesti laskee.
Oireet helpottavat yleensä muutamassa viikossa. Iho-oireita voi lievittää aloe vera- tai sinkkivoiteilla. Kipua voi lievittää tavanomaisilla kipulääkkeillä.
Vyöruusukipu saattaa myös kroonistua. Jos kipu kestää yli kolme kuukautta, puhutaan postherpeettisestä neuralgiasta.
Millaisia jälkitauteja usein tulee?
Iho voi olla kosketusarka muutamia viikkoja sen jälkeen, kun ihottuma on jo parantunut. Ihottumasta voi jäädä myös arpia.
Jos vyöruusu puhkeaa kasvojen alueelle, etenkin silmän tai nenän lähettyville, eikä hoitoa aloiteta ajoissa, riskinä on silmän rakenteiden vaurioituminen ja pahimmassa tapauksessa jopa näön menetys.
Vyöruusukipu saattaa myös kroonistua. Jos kipu kestää yli kolme kuukautta, puhutaan postherpeettisestä neuralgiasta. Tämä hermosärky voi kestää kuukausia tai jopa vuosia. Tavanomaisten kipulääkkeiden teho on postherpeettisessä neuralgiassa usein vaatimaton.
Arvion mukaan postherpeettinen neuralgia puhkeaa 10-18 prosentille vyöruusupotilaista.
Tarttuuko sairaus?
Vyöruusu ei tartu vyöruusuna. Ihottuman rakkulat sisältävät vesirokkovirusta, joten niistä voi tarttua vesirokko henkilöön, joka ei ole sitä sairastanut tai saanut vesirokkorokotusta.
Virus tarttuu vyöruususta kuitenkin huomattavasti heikommin kuin vesirokosta.
Sairauden aikana suositellaan välttämään pienten lasten, raskaana olevien ja vesirokkoa sairastamattomien, immuunipuutteisten tapaamista.
Ovatko ruusu ja vyöruusu sama asia?
Kyse on eri taudeista. Ruusu on iholla esiintyvä, bakteerin aiheuttama tulehdus. Se ei noudata vyöruusulle tyypillistä toispuoleisuutta, ja siinä oireet ovat kuume, yleisvoinnin lasku sekä ihon kuumottava punoitus.
Ruusua aiheuttavat bakteerit pääsevät elimistöön iholta hautumien ja nirhaumien kautta. Esimerkiksi hautuneet varpaanvälit ovat usein syynä ruusun puhkeamiselle. Myös alaraajaturvotus voi altistaa ruusulle.
Ruusua hoidetaan antibiooteilla, ja sitä vastaan ei ole rokotetta.
Suojaa rokotteesta
1. Tehokkain tapa. Vain rokote ehkäisee tehokkaasti vyöruusua. Rokote vahvistaa elimistön omaa puolustusjärjestelmää vesirokkovirusta vastaan.
2. Kaksi valmistetta. Tällä hetkellä markkinoilla olevat kaksi rokotevalmistetta soveltuvat yli 50-vuotiaille. Toinen niistä soveltuu myös niille yli 18-vuotiaille, joiden puolustuskyky on heikentynyt sairauden tai lääkityksen vuoksi.
3. Ole aktiivinen. Rokotteen ottamisesta täytyy huolehtia itse, sillä se ei kuulu kansalliseen rokotusohjelmaan. Rokotevalmisteesta riippuen annoksia tarvitaan 1–2.
4. Estää uusimasta. Rokotteen voi ottaa, vaikka olisi jo sairastanut vyöruusun, sillä vyöruusun voi sairastaa uudelleen. Rokotuksen voi ottaa 3–12 kuukautta sairastetun vyöruusun jälkeen. Vyöruusulta voi suojautua, vaikka ei olisi varmuutta siitä, onko sairastanut vesirokon.
Juttu on julkaistu Kauneus ja Terveys -lehdessä 8/2024.
