Vuoden Eeva 2024 -ehdokas Alli Haapasalo: ”Haluan näyttää elokuvassani paremman maailman”
Vuoden Eeva 2024 -äänestyksen ehdokkaita ovat naiset, jotka ovat toimineet muiden naisten hyväksi. Elokuvaohjaaja Alli Haapasalo haluaa näyttää katsojille monipuolisia ja kokonaisia naishahmoja, jotka eivät ole olemassa vain miehiä varten.
Kuka on mielestäsi Vuoden Eeva 2024? Äänestä suosikkiasi klikkaamalla tästä.
Yksipuolinen, epärealistinen, uhriuttava – sellaisia rooleja elokuvat yleensä tarjoavat naisille. Elokuvaohjaaja Alli Haapasalo, 46, ajattelee, että on olemassa vielä tärkeämpi rooli, jonka naiset harvoin saavat.
”Ihminen. Siis inhimillinen, monimutkainen, ristiriitainen, realistinen hahmo, jonka oma tarina on itsessään kertomisen arvoinen. Tytöissä on paljon enemmän kuin pelkästään söpöyttä, pehmeyttä ja empatiaa. Ja toisaalta taas näitäkään naisiin yhdistettyjä piirteitä en halua hävetä.”
Tämä ajatus mielessään Alli alkoi tehdä Tytöt tytöt tytöt -elokuvaa. Se käsittelee kolmen varhaisaikuisen tytön ihmissuhteita sekä sitä, miten he etsivät identiteettiään ja seksuaalisuuttaan.
Tytöt tytöt tytöt voitti vuonna 2023 neljä Jussi-palkintoa ja sai runsaasti kansainvälistä huomiota. Se valittiin Sundance-elokuvafestivaalin ja Berliinin elokuvajuhlien kilpasarjoihin sekä Suomen Oscar-ehdokkaaksi.
New Yorkin yliopistosta ja Aalto-yliopistosta ohjaajaksi valmistunut Alli on saanut opetusta muun muassa ohjaaja Spike Leeltä ja muilta alan huipuilta. Taiteilijana hän haluaa kertoa tarinoita ihmisistä, joiden ääni kuuluu harvoin.
”Vaikka naisia on ollut elokuvissa maailman sivu, harvoista todella löytää itsensä. Usein naiset esitetään elokuvissa yliseksuaalisina, epärealistisen eteerisinä tai kaukaisen dramaattisia hahmoina. Monesti heidät on luotu miesnäkökulmasta, mieshenkilön kannattelijaksi tai mieskatsojan fantasiaksi.”
”Jos näkee elokuvassa maailman, jossa nuoret naiset eivät pelkää eikä heitä häpäistä, voi pitää sitä mahdollisena tosielämässäkin.”
Vielä muutama vuosi sitten naispuolisten taiteilijoiden palopuheet monimutkaisista ja vivahteikkaista naisrooleista tuntuivat kaikuvan kuuroille korville. Viime vuonna Alli huomasi, että jokin on muuttunut – eikä vain Suomessa.
”Annoin parisataa haastattelua Tytöt tytöt tytöstä ympäri maailmaa, ja elokuvan vastaanotto oli kaikkialla yhtä innostunut. Japanissa, jossa sukupuoliroolit ovat edelleen hyvin konservatiiviset, toimittajat olivat aivan fiiliksissä. Toki siellä elokuvaa pidettiin radikaalimpana kuin täällä.”
Alli alkaa kuvata uutta elokuvaa tänä vuonna. Myös se käsittelee naisten tarinoita ilman siloittelua ja uhriuttamista eli sitä, että tyttöjä ja naisia kuvataan elokuvissa toistuvasti seksuaalisen väkivallan ja ahdistelun kohteina.
”Se että naisia ei ahdisteltaisi, on valitettavasti utopiaa. Mutta jos näkee elokuvassa maailman, jossa nuoret naiset eivät pelkää eikä heitä häpäistä, voi ehkä pitää sitä mahdollisena tosielämässäkin.”
Alli huomauttaa, että olemme oppineet elokuvista monet narratiivit, joihin uskomme. Niitä voi myös muuttaa.
”Uskon ehdottomasti, että elokuvilla voi muuttaa maailmaa.”
Jos voitan Vuoden Eeva -äänestyksen, rahat saa Helsingin Tyttöjen talo
Tyttöjen talo on tytöille suunnattu nuorisotila, jossa tuetaan esimerkiksi keskusteluavun keinoin erityisesti heikossa asemassa olevia lapsia ja nuoria, kuten seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä, kulttuurivähemmistöjä ja nuoria äitejä.
”Haluan tukea Tyttöjen taloa, sillä on lopulta vähän paikkoja, jossa tyttöyttä ei tarvitse perustella saati hävetä. Tyttöjen talolla tytöt voivat keskittyä positiivisesti oman identiteettinsä hahmottamiseen ja ääriviivojensa piirtämiseen.”
