Vuosi sitten ravintolassa ystävä lehahti hetkessä punaiseksi ja hikiseksi. En ollut ennen nähnyt kuumaa aaltoa, mutta tunnistin sen heti. Ystävä leyhytteli kasvojaan ruokalistalla ja totesi, että kesken asiakaspalaveria se on paljon kiusallisempaa.

”Hirveän noloa. Vaikea ajatella muuta kuin miten hikinen on”, talouspäällikkönä työskentelevä ystävä sanoi.

Niin me naiset usein ajattelemme vaihdevuosista: hirveän noloa. Meidät on opetettu häpeämään sitä, miten kehomme toimii. Ystäväporukan kanssa ravintolassa vaihdevuosioireista voi vielä puhua, mutta työpaikalla useimmat keskittyvät peittelemään niitä.

Salailuun menee aikaa ja energiaa, jonka voisi käyttää vaikka siihen työhön. Siksi puhuminen olisi sekä työntekijän että työnantajan etu.

Työpaikalla vaihdevuosia ei oikeastaan ole, paitsi että on. Britanniassa tehdyn selvityksen mukaan joka kymmenes nainen irtisanoutuu vaihdevuosioireiden takia.

Amerikkalaistutkimuksessa irtisanoutuneita on vain yksi prosentti, mutta sairauslomaa ottaneita tai työaikaansa lyhentäneitä 15 prosenttia. Vaihdevuodet maksavat naisille 1,8 miljardia dollaria, tutkimus ynnäsi.

Suomessa asiaa on tutkittu vähemmän. ”Keski-ikäiset naiset saattavat tarvita ylimääräistä tukea työkyvyn ylläpitämiseen”, kertoo kivun kokemista selvittäneen tutkimuksen johtopäätös.

Kuulen jo, miten jotkut kaivautuvat asemiinsa: ensin ne saavat lapsia, sitten niille tulee vaihdevuodet, kyllä pitäisi palkata vain miehiä vastuullisiin hommiin. Ei ihme, että naiset ovat mieluiten hiljaa.

Sitä on toisaalta jo kokeiltu. Työpaikoilla on unikouluja ja sählyvuoroja ja fysioterapeutti laatimassa saliohjelman, mutta vaihdevuosista pitää selvitä yksin. Vain harva yritys tarjoaa palkollisilleen pääsyn gynekologin vastaanotolle eikä julkinen terveydenhuolto hoida vaihdevuosia oikeastaan lainkaan (kuuntele vaikka Menologeja-podcastin jakso neljä).

Onneksi naiset ovat tottuneet hoitamaan hormoneihin liittyvät asiat itse.

Aloitetaan siis puhumalla. Jokainen voi normalisoida vaihdevuosia. Me esihenkilöt olemme tässä tietysti avainasemassa. Jos pomo kertoo nukkuvansa huonosti lämpötilavaihteluiden takia, käyvänsä keskellä päivää kävelylenkillä tai aloittaneensa hormonihoidot, muutkin uskaltavat.

Vaihdevuosioireita voi helpottaa tavoilla, jotka ovat hyödyksi ihan kaikille: työtä tauottamalla, happihyppelyillä, työaikajoustoilla. Etätyö helpottaa monia, koska kotona vaatteita on helpompi vaihtaa sen mukaan, miltä kehossa tuntuu. Työpaikan lämpötilan lasku on ystävällistä myös ympäristölle.

Puhua pitää senkin takia, että niin tieto lisääntyy. Moni nelikymppinen kärsii unettomuudesta tai nivelkivuista tajuamatta, että vaivat saattavat johtua vaihdevuosista. Oireet ovat yksilöllisiä: osa ei edes huomaa menopaussiaan, toisen elämä mullistuu kokonaan. Älykkyyteen tai pätevyyteen ne eivät vaikuta.

Puhumalla tulee myös selväksi, että vaihdevuodet ovat vaihe, joka kohtaa kaikkia munasarjallisia.

Kun viimeksi näin talouspäällikköystävääni, kysyin kuumista aalloista. Hän ei ensin muistanut koko juttua. Ne menivät jo, hän sitten sanoi.

Vaihe, ei muuta.