Testaa, oletko vaarassa uupua – 5 kysymyksellä selvität, onko kyseessä väsymys vai jotain vakavampaa
Stressi ei ole haitallista, jos se on ohimenevää, mutta sen kertyminen voi johtaa jopa uupumiseen. Tee uupumustesti ja tunnista merkit ajoissa – kun tarkkailet jaksamistasi, vältät kuormittumisen.
Uupumus valtaa mielen ja kehon. Ylikuormittuminen ei kuitenkaan yleensä iske kuin salama kirkkaalta taivaalta. Kroonistuneen kuormituksen ensimmäiset merkit voivat myös olla muuta kuin väsymystä.
Voi hyvin -lehden uupumustesti on osa stressin ja uupumuksen testausta ja auttaa tunnistamaan, oletko vaarassa uupua:
Tee uupumustesti täällä, jos se ei näy
”Uupumus syntyy käytännössä siitä, että jokin elämäntilanteessa ylittää omat voimavarat toistuvasti ja pitkittyneesti eri syistä. Uupumus on siis pitkittynyttä stressiä”, työterveyspsykologi ja psykoterapeutti Sannamari Ahola Mehiläisestä kertoo.
Kaikki väsyminen ei silti johda uupumiseen. Stressin kehä katkeaa, jos tilanteeseen pääsee ajoissa puuttumaan. Mikäli huomaa olevansa vaarassa palaa loppuun, tilanteen voi siis vielä hyvinkin saada poikki ennen kuin se kehittyy pahemmaksi.
Juuri siksi kuormituksen epämääräisetkin merkit olisi hyvä osata tunnistaa.
”Ennaltaehkäisy on todella tärkeää: jos huomaa alkaneensa väsyä ennen kuin on aivan uuvuksissa, tilanteen voi saada raiteilleen ennen kuin esimerkiksi menettää työkykyään”, Ahola muistuttaa.
Ylikuormitus kasautuu usein huomaamatta. Ihminen tosin saattaa herätä tilanteeseen äkkiarvaamatta, jolloin saattaa tuntua siltä, että uupumus on tosiaan ”iskenyt” tuosta vain.
Uupumus on tavanomaista väsymystä kokonaisvaltaisempaa voimien menettämistä. Uupumustesti voi auttaa arvioimaan, miten vakavaksi ylikuormitus on päässyt. Näin ollen sen alkuperäinen syy on usein vyyhti, joka pikkuhiljaa johtaa ylikuormittumiseen ja loppuun palamiseen.
”Syynä voivat olla taloushuolet, vakava huoli läheisen terveydestä, liika työn tai vastuiden määrä suhteessa voimiin tai osaamiseen sekä pidemmän päälle myös vaikkapa arvoristiriidat työssä tai arjessa”, Ahola luettelee.
Lisäksi ylikuormitusta voivat kerryttää pitkittynyt valvominen, oma vaativuus, ylitunnollisuus, vaikeus tunnistaa omia rajojaan tai tietyt neuropsykiatriset, esimerkiksi adhd:n, piirteet. Moni kannattelee ikääntyneitä vanhempiaan tai hoitaa kotona puolisoaan, ja niistä voi syntyä paljon huolta.
Vyyhdin alkupiste on erilainen eri ihmisillä mutta kaava on sama: kuormitus syystä tai toisesta pitkittyy, jolloin valmiiksi väsynyt joutuu toistuvasti joko ylittämään voimansa tai ohittamaan tarpeensa.
Etenkin kuormittavissa olosuhteissa on siksi tärkeää tietoisesti pohdiskella jaksamistaan. Jos huomaa voimiensa olevan jatkuvasti täysin loppu, uupumisen ennaltaehkäisyksi kannattaa pyrkiä tunnistamaan elämäntilanteestaan ne asiat, joihin pystyy vaikuttamaan.
”Toisilla on yksinkertaisesti enemmän liikkumavaraa kuin toisilla”, Ahola selventää.
Joskus jatkuvaa kuormitusta kerryttää jokin, johon ei välttämättä voi kovin paljon vaikuttaa. Jokaisen on silti hyvä miettiä, mihin pystyy itse vaikuttamaan ja sitten tehdä voitavansa olosuhteiden muuttamiseksi.
”Lisäksi on tärkeää pohtia mahdollisimman konkreettisella tasolla, miten voi rauhoittaa tilannetta ja omaa oloaan sekä tunnistaa tarpeitaan.”
Testi on julkaistu Voi hyvin -lehdessä 6/2025.
