Työterveyslääkäri Eira Roos tietää omakohtaisesti, kuinka vaikeaa on muuttaa elintapoja: "Ihmiset saavat elämäänsä täysin erilaiset kortit"
Ihmiset
Työterveyslääkäri Eira Roos tietää omakohtaisesti, kuinka vaikeaa on muuttaa elintapoja: "Ihmiset saavat elämäänsä täysin erilaiset kortit"
Työterveyslääkäri Eira Roos väsyi painonsa jojoiluun. Hän opetteli vähän alle nelikymppisenä syömään kasviksia ja liikkumaan. Hän jos kuka tietää, miksi painonhallinta on niin vaikeaa. Silti itselle sopivaa painoa voi ja kannattaa tavoitella.
Teksti

Kuvat

9.9.2020
 |
Kauneus ja Terveys

Miksi aina käy näin, vajaa nelikymppinen työterveyslääkäri Eira Roos tuskaili vaa’alla kuusi vuotta sitten. Hän teki väitöskirjaa, oli stressiä, huonosti nukuttuja öitä sekä kaksi lasta. Kiloja oli taas kertynyt.

– Jatkuva jojoilu kypsytti. Mietin, mitä voisin vielä tehdä, jotta en aina päätyisi samaan tilanteeseen, hän muistelee.

Eira kuuluu siihen enemmistöön suomalaisia, jolla on taipumus lihoa.

Samaan aikaan kun hän tuskaili painonsa kanssa, hän väitteli tohtoriksi työikäisten lihomisesta. Kiloja tuli, vaikka lihavuustutkijalla oli hallussaan kaikki maailman tieto painonhallinnasta.

Eiran tutkimuksessa neljäsosa työntekijöistä lihoi merkittävästi eli vähintään viisi prosenttia 5–7 vuoden aikana. Lisäkilot vaikuttivat kokonaisvaltaisesti: ne jopa heikensivät tutkittavien työkykyä. Painonnousu ei silti johtunut työoloista, vaan syyt olivat yksilöllisiä.

Keski-iässä elintavat saattavat liukua nautiskelun puolelle. Ruoka maistuu ja arkiliikunta jää. Se ei silti täysin selitä sitä, miksi yksi lihoo, vaikka näyttäisi elävän samanlaista elämää kuin hoikkana pysyvä kollega.

Meillä on mielikuva, että voisimme vaikuttaa painoomme paljon enemmän kuin mitä todellisuudessa voimme. Monikaan asia ei ole käsissämme. Ihmiset saavat elämäänsä täysin erilaiset lähtökortit.

Tämä ajatus auttoi myös Eiraa suhtautumaan omaan painoonsa ymmärtäväisemmin.

Hän tietää, että hankalistakin lähtökohdista huolimatta omaan painoon on aina mahdollista vaikuttaa.

Perimä voi olla siunaus tai kirous

Ovatko vanhempasi ylipainoisia? Synnyitkö alateitse vai keisarileikkauksella? Saitko rintamaitoa? Moni painoon vaikuttava asia liittyy elämän ensihetkiin.

Alttius ylipainoon periytyy. Jos vanhemmille kertyy herkästi kiloja, näin käy muita todennäköisemmin lapsellekin.

Ylipainoisilla on normaalipainoisiin verrattuna enemmän liikalihavuuteen liitettyjä geenejä.

– Perimä voi olla joko siunaus tai kirous.

Ylipaino on yhdistetty myös elimistön mikrobistoon, joka vakiintuu osin jo vaippaiässä. Mikrobisto, jossa on kattava kirjo hyviä bakteereja, pitää suoliston tasapainossa ja tukee painonhallintaa. Tiedetään, että lihavien lajikirjo on köyhempi kuin normaalipainoisten.

Alatiesynnytys ja imetys tuovat hyviä mikrobeja. Sen sijaan varhaislapsuudessa syödyt antibioottikuurit näivettävät mikrobistoa. Tilannetta voi olla vaikea korjata myöhemmin.

Lapsuudella on vaikutus tulevaisuuden painoon toistakin kautta. Aikuiset, joiden lapsuudenkodissa syötiin säännöllisesti terveellistä ruokaa ja liikuttiin, pysyvät muita todennäköisemmin normaalipainoisina.

– Terveet elämäntavat olisi hyvä omaksua jo lapsena, koska aikuisena niitä on vaikeampi opetella. Itselleni kävi juuri näin.

Eiran tarina on tyypillinen. Usein paino-ongelma on ollut läsnä elämässä niin kauan kuin ihminen muistaa.

Jo lapsena kouluterveydenhoitaja kiinnitti huomiota tytön pyöreyteen.

Yksinhuoltajaäidin perheessä ei perustettu ruokarytmistä. Kasviksista tunnettiin kurkku ja tomaatti leivän päällä. Suvussa on paljon ylipainoisia, ja liikunnasta lähinnä vitsailtiin.

– Kukaan suvussamme ei liikkunut.

Aikuisena Eira laihdutti monta kertaa. Hän kokeili kaalisopat ja muut kitudieetit. Parikymppisenä putosi kerralla 30 kiloa.

Mutta aina paino hiipi vuoden kahden sisällä takaisin.

Työterveyslääkäri Eira Roos oppi syömään kasviksia vähän alle nelikymppisenä. Hän nauttii kun voi kesäisin kasvattaa ruokansa itse.

Oletko sinäkin herkkuherkkä?

Rasvan ja sokerin himo on sisäsyntyistä. Ihmisen keho ja ruokahalu eivät ole muuttuneet kivikaudelta, jolloin energian mahdollisimman tehokas saanti oli elinehto.

Osa meistä pystyy kävelemään ongelmitta kaupan herkkuhyllyjen ohi, toiset päätyvät kotiin rouskuttamaan sipsejä. Ylipainon taustalla voi olla niin kutsuttu herkkuherkkyys, jonka voimakkuus vaihtelee eri ihmisillä.

Herkkuhimoa säätelevät kylläisyyshormonit. Tämäkin ominaisuus kulkee osin geeneissä. Kun herkkuherkkä näkee kaloritiheitä ruokia, aivojen mielihyväkeskuksessa syntyy vastustamatonta vipinää.

Monikaan asia ei ole meidän käsissämme. Ihmiset saavat elämäänsä täysin erilaiset kortit.
Eira Roos

Toisilla karkit ja sipsit eivät kutittele tätä aluetta aivoissa samalla volyymilla.

– Ylipainoisille ruoka antaa isomman palkkion. Myös nälän tunne on osalla voimakkaampi ja osa sietää nälkää muita huonommin. Sitä ei voi voittaa kuin syömällä. Siksi vähäenergiset dieetit usein vain kasvattavat nälkää.

Yllättäen lihavuusleikkaus tai ruokahalua hillitsevä lääkitys saavat ihmisen tuntemaan olonsa herkemmin kylläiseksi.

– Moni saattaa hämmästellä, että tältäkö tuntuu, kun normaalikokoinen ateria riittää täyttämään mahan.

Olemme kaikki tunnesyöjiä

Valtaosa syömiseen liittyvistä päätöksistä on tiedostamattomia. Jos voisi toimia vain tietoisen mielen mukaan, painonhallinta olisi helppoa. Mutta kun on ne tunteet.

Kasvuympäristö ja geenit vaikuttavat tunteiden säätelyyn.

Jos ylipainoa on reilusti, usein taustalla on tunnesäätelyn ongelmia. Ihminen saattaa vältellä ja tukahduttaa tunteitaan syömällä.

Mieli on taitava perustelemaan, miksi kannattaa pitäytyä vanhoissa tavoissa sen sijaan, että pyrkisi muuttamaan tottumuksiaan, tietää syömiskäyttäytymiseen erikoistunut psykologi ja psykoterapeutti Susanna Anglé.

– Ensimmäinen askel on huomata ja kyseenalaistaa oma mutkuttelu. Moni sanoo, että söisi kyllä lounaan, mutta kun töissä on kiirettä. Ihminen suojautuu muutokselta tällaisten ajatusten taakse.

Hänen mukaansa moni saattaa odottaa, että paino putoaa pelkällä mielenhallinnalla. Mieli on kuitenkin vain välillinen kampittaja. Terapeutin vastaanotolla ratkotaan myös käytännön pulmia.

– Onnistuisiko lounas, jos tekisi illalla eväät valmiiksi? Miten voisi oppia syömään aamiaisen?

Ihmiset tulkitsevat nälkää sen mukaan, millaisia kokemuksia siitä on. Siinä mielessä olemme kaikki tunnesyöjiä. Joillekin nälkä ei ole pelkkää energiavajetta vaan syvää turvattomuuden tunnetta, jopa pientä kuolemanpelkoa. Toisille vain ähkyn tunne merkitsee kylläisyyttä.

Tunnesyöminen voi olla niin voimakasta, että mieli tulkitsee lähes kaikki epämukavuudet näläksi.

– Keho viestiikin univajeessa tai stressissä, että on nälkä. Ihminen alkaa syödä, vaikka olisi hyvä rentoutua tai mennä nukkumaan.

Tämän tavan on saattanut oppia vahingossa. Moni on saanut lapsena lohdutukseksi tikkarin.

– Ruoka on helposti saatavilla. Sillä voi yrittää ratkaista pulman kuin pulman, Susanna Anglé sanoo.

Ruoka symboloi hengissä säilymistä. Köyhyystutkimukset paljastavat, että lihavuus on yleisempää huonompiosaisilla. Ilmiötä ei selitä kokonaan se, että terveellinen ruoka maksaa enemmän.

Köyhissä oloissa on ehkä jouduttu stressaamaan, saako ylipäätään syödäkseen. Ja kun ruokaa on, sitä tankataan, oli nälkä tai ei.

– Ruoalla saatetaan pyrkiä lääkitsemään kaikenlaista turvattomuutta. Se on ensimmäisiä asioita, mitä ihminen saa synnyttyään.

Jos on tottunut olemaan isokokoinen, lihavuus voi tut - tuudessaan tuoda turvaa, vaikka tiedostaisi terveysriskit.

Voi tulla valtava ristiriita, jos haluaa hoikistua, mutta samalla pelkää vieraalta tuntuvaa muutosta. Joillakin tämä on merkittävä painonhallinnan este.

Taustalla voi piillä trauma. Esimerkiksi seksuaalisella häirinnällä ja raiskauksella voi olla yhteys ylipainoon.

– Ihminen voi kasvattaa syömällä ympärilleen symbolisen panssarin, jonka kokee suojelevan itseä pahalta maailmalta.

Kaikki muistuttaa painosta

Kun Eira Roos tutki työikäisten painonnousua, hän ymmärsi, kuinka voimakasta syyllisyyttä ja häpeää ihmiset kantoivat omasta painostaan.

– Ihmiset kritisoivat heti kärkeen painoaan.

Susanna Anglén mukaan ihminen määrittelee herkästi itsensä lähes kokonaan kokonsa perusteella.

Lihavuutta on vaikea olla huomioimatta, verrattuna vaikka sairauteen, joka ei näy päälle päin. Paino määrittää ihmisen koon, ulkoiset rajat, missä iho menee. Muiden katseet, sanat ja peili muistuttavat siitä koko ajan.

Kun tutkittiin painonhallinnassa onnistuneita, huomattiin, että he arvostivat itseään ja halusivat tehdä itselleen hyvää. Hyvien asioiden lisääminen toimii paremmin, kuin huonojen karsiminen ja itserankaisu.

Itsensä arvostus voi löytyä tekojen kautta. Kokeile tehdä toisin, vaikka pelottaa.

– Joskus minäkuva voi korjaantua, kun matkii itsevarmoja ihmisiä, eli alkaakin käyttäytyä heidän tavoin, Anglé vinkkaa.

Jos kehonkuva on kielteinen, kannattaa kiinnittää huomiota siihen, kuinka hyvin oma keho toimii. Reidet saattavat olla selluliitista röpelöiset, mutta entä sitten. Jalat ovat kantaneet näin pitkälle.

Olisi hyvä kuunnella, mitä keho kaipaa. Kun viimeksi söit paremmin ja nukkua enemmän, millainen olo tuli?

Muutos lääkkeiden tai leikkauksen avulla

Joskus elintapamuutosta voidaan tukea lääkityksellä tai leikkauksella. Millaisia vaihtoehtoja on ja kenelle ne sopivat?

1. Ruokahalua hillitsevä tabletti painonhallinnan tukemiseen. Tarkoitettu aikuisille, joiden BMI on riittävän korkea + joilla on liitännäissairaus, kuten tyypin 2 diabetes.

  • Vaikuttavat aineet: bupropioni+naltrek - soni (esimerkiksi Mysimba-valmiste).
  • Plussat: tekee olon herkemmin kylläiseksi ja voi auttaa herkkuhimoon. Toimii hyvin noin puolella potilaista.
  • Miinukset: Kaikille lääke ei sovi. Saattaa aiheuttaa muun muassa unettomuutta. Lääke on myös kallis.

2. Ruokahalua hillitsevä lääke, joka pistetään itse. Vaikuttaa suolistohormonin kautta.

  • Vaikuttavat aineet: liraglutidi (esimerkiksi Saxenda-valmiste).
  • Plussat: Voi ehkäistä tyypin 2 diabetesta heillä, joilla on diabeteksen esiaste. Lääke on osalla todella tehokas.
  • Miinukset: Voi aiheuttaa pahoinvointia. Lääke on kallis.

3. Rasvojen imeytymistä estävä tabletti, joka otetaan aterioiden yhteydessä.

  • Vaikuttava aine: orlistaatti (esimerkiksi Xenical-valmiste).
  • Plussat: Tabletti on kätevä ottaa.
  • Miinukset: Kun ruokavaliossa on liikaa rasvaa, lääke aiheuttaa rasvaripulia.

4. Lihavuusleikkaus, jonka seurauksena kaloreiden saanti ruoasta vähenee ja ihminen laihtuu.

  • Plussat: Laihtumistulos pysyy vuosi - kausia, jopa vuosikymmeniä.
  • Miinukset: Ruokailu vaatii isoja muutoksia. Vatsalaukkua muovataan niin, että potilaan on mahdollista syödä vain pieniä suupaloja kerrallaan. Leikkauksiin sisältyy aina riskejä. Operaation jälkeisinä kuukausina voi ilmetä oksentelua.

– Ihannemaailmassa kieltäisin laihduttamisen ja kehottaisin kohentamaan omaa hyvinvointia laajemmin. Laihtuminen voisi tulla sen sivutuotteena mukavana yllätyksenä, Eira Roos sanoo.

Painonnousu voidaan saada hallintaan pelkästään sillä, että alkaa vihdoin elää omannäköistään elämää.

Kun Susanna Anglé kysyy asiakkaaltaan, millaista elämä olisi, jos painonhallinta onnistuisi, syy saattaa olla, että laihempana voisi aloittaa tanssiharrastuksen ja käyttää hihattomia paitoja.

– Autan asiakasta pohtimaan, mikä estää tekemästä näitä asioita jo nyt. Meillä kaikilla on oikeus voida hyvin. Moni elää kehonsa vankina sitku-elämää. Jos unelmana on tanssia, mikään ei estä. Myös unelma painonhallinnasta voi toteutua samalla.

Mutta entä jos kilojen kertyminen nakertaa uskoa itseen? Huono itsetunto ja ylipaino kulkevat tutkitusti käsi kädessä. Kun paino putoaa, ihminen voi yllättyä, että itsetunto ei kohentunutkaan.

Itsetuntoa ei ratkaise se, että muuttaa ulkomuotoaan. Tärkeämpää on löytää omat vahvuudet ja miettiä, kuka olet. Pohdi asioita, joissa olet hyvä.

Voimaantuminen on painonhallinnassa tärkeää. Psykoterapiasta tai muusta ammattiavusta voi olla hyötyä, jos kehonkuva on hyvin kielteinen, takana on monta laihdutuskertaa, painon jojoilua tai suhde ruokaan on mennyt mutkikkaaksi.

Tärkeitä ovat ne ihmiset, jotka tykkäävät sinusta sellaisena kuin olet.

– Tukeudu muihin. Miettikää puolison tai ystävän kanssa, keventäisittekö yhdessä. Ei tarvitse pärjätä yksin, Susanna Anglé sanoo.

– Aikuisena terveellisiä elämäntapoja on vaikeampi opetella. Itselleni kävi näin.

Paino on kuin pankkitili

Eira Roos kyllästyi jojoiluun ja päätti opetella terveitä elintapoja. Vähän alle nelikymppiselle se ei ollut helppoa. Hänen piti miettiä, mitkä asiat vaikeuttivat juuri hänen painonhallintaansa.

Jarrut ovat yksilöllisiä. Yksi liikkuu liian kovaa eikä syö tarpeeksi, toinen ahmii riidan päätteeksi. Jos nälkä tuntuu sietämättömältä, siihen on aina jokin syy.

Eira huomasi, miten stressi ja unenpuute vaikuttivat häneen.

– Ymmärsin, että stressi lisäsi syömistäni ja unenpuute aiheutti sen, että teki mieli kaikkea epäterveellistä. Herkkäunisena minun ei kannata tehdä yöpäivystyksiä.

Hän rauhoitti illat ja löysi säännöllisen elämänrytmin.

Jos ei ole lapsena omaksunut lautasmallia ja opetellut syömään kasviksia, on vaikea hahmottaa, kuinka paljon kasviksia pitäisi syödä, jotta vatsa täyttyisi vähäenergisestä ruoasta.

Eira aloitti kasvisten syönnin opettelun nollasta.

– Punnitsin vihannekset, marjat ja hedelmät, jotta saisin päivässä 600–700 grammaa. Syön yhä tuon määrän.

Lisäksi piti opetella liikkumaan. Eira hankki personal trainerin.

Ongelma oli, ettei liikunta tuottanut hänelle minkäänlaista mielihyvää. Sekin kulkee osittain geeneissä.

Ihmiset ympärillä puhuivat liikunnan riemusta, mutta missä se oli? Eira ihmetteli puolisoaan, joka ei mistään hinnasta halunnut jättää omia treenejään väliin.

– Tuli testattua kaikki saakelin tunnit. Lopulta tärppäsi.

Hän rakastui tanssiin.

– Oli vallankumouksellista löytää viimein laji, joka saa aikaan kylmiä väreitä.

Nykyisin hän harrastaa katutansseja ja zumbaa. Tanssitunneista ja kuntosalista tuli elämään tärkeä tukiranka.

– Harvoin mikään meno menee tuntini ohi.

Monien muutosten myötä Eiran paino putosi reilut kymmenen kiloa ja on pysynyt lähes samana viimeiset kuusi vuotta.

– Olo on mukavampi. Olen saanut liikunnan myötä paljon elämyksiä. Tiedän myös nyt, kuinka tärkeää on pitää kiinni oppimistani asioista ja minulle sopivista painonhallintakeinoista. Jos en pidä niistä kiinni, paino nousee uudestaan.

Nyt Eira luennoi oppimistaan asioista työterveyslääkärinä. Hän kehottaa suhtautumaan omaan painoon kuin pankkitiliin: on hyvä tietää, paljonko on kuussa kertynyt ja lähtenyt, ollaanko plussalla vai miinuksella. Vaa’an lukemiakaan ei kannata tuijottaa hysteerisesti, kunhan tiedostaa, missä suunnilleen mennään.

– Itselleen sopivaa painoa kannattaa tavoitella, sillä jo 3–5 kilon pudotus tuo merkittäviä terveyshyötyjä. En itse pääse taustallani normaalipainoni alarajalle. Sen tavoittelu ei ole järkevää eikä mielekästä.

Vaikka hän lopulta itse löysi liikunnan riemun, hän on sitä mieltä, ettei liikunnan tarvitse aiheuttaa euforiaa.

Liikuntaan voi suhtautua rutiinina, kuten hampaiden pesuun. Sen voi päättäväisesti hoitaa alta pois. Itse olen päättänyt, että kävelen töihin aina sään salliessa.

Myös turha syyllisyys kannattaa unohtaa. Jos painonhallinta tökkii tai paino ei putoa, Eira kannustaa ottamaan asian puheeksi.

– Lääkärille tai muulle ammattilaiselle pitäisi puhua juuri silloin, kun edistystä ei ole tapahtunut. Riittävä tavoite voi olla myös se, että painonnousu pysähtyy.

Lukijat kertovat: Laman lapsi ei haaskaa ruokaa

”Olen ollut enemmän tai vähemmän lihava koko elämäni, ikuinen laihduttaja. Ruoka ja syöminen ahdistavat. Lihavuus on estänyt minua hakemasta työpaikkaa sekä menemästä uimahalliin, rannalle, juhliin, vaateostoksille ja liikuntaharrastuksiin. Ajattelen usein, että sitten kun painan vähemmän, teen sitä ja tätä. Ihmiset kommentoivat ulkonäköäni. Mahan pohjasta kouraisee, kun ajattelen näitä asioita.” Seidi, 55

”Saan syömisestä lohtua. Ruoka on myös lääke tylsyyteen ja palkinto. Rankaisen itseäni tiukoilla laihdutuskuureilla. Lama-ajan lapsena alitajunnastani kumpuaa, että lautanen syödään tyhjäksi. Ei saa haaskata. Suhteeni ruokaan on vinksahtanut.” Johanna, 39

”Pussikeittokuurilla veriarvot heittelivät. Ajattelen, että mitään ei kannata täysin kieltää itseltään. Myönteiset kokemukset auttavat painonhallinnassa. Se voi esimerkiksi olla huomio, että housut mahtuvat kiinni. Optimistinen elämänasenne kantaa, väsyneenä kaikki vaikeutuu.” Maarit, 51

”Löysin keväällä netistä ohjelman, joka opetti syömään järkevästi. Olin valmis pysyvään muutokseen, joten en kokenut uutta ruokavaliota uhraukseksi. Se oli mahdollisuus elää hyvää ja tervettä elämää. Opin, että minulla on itsehillintää ja kykyä omaksua uusia tapoja. Sain vuosia kestäneen painnonnousun laskuun, ja paino on pudonnut kymmenen kiloa. Osaan vihdoin syödä niin, että tämä paino pysyy.” Liisa, 56

Vastaukset on koottu painonhallintakyselystä, joka toteutettiin Terve.fi:ssä kesäkuussa 2020.

Juttu on julkaistu Kauneus ja Terveys -lehdessä 10/2020.

Kommentoi +