Soivatko korvasi? Syy voi olla niskajumissa tai hampaiden narskuttelussa
Korvissa soi, inisee ja hurisee jatkuvasti. Mitä tehdä, kun tinnitus valtaa ajatukset ja häiritsee arkea? Korvien soiminen on yleinen vaiva, mutta sen kanssa voi opetella elämään. Tinnitus voi hiipiä elämään missä iässä tahansa, ja se saattaa pahentua vaihdevuosien aikana.
1. Tinnitus korvaa korkeiden taajuuksien kuuloa
Sinullakin on ehkä kokemusta siitä: korvien soimisesta. Edes hetkellisesti tinnituksesta kärsii lähes jokainen elämänsä aikana. Jatkuva tinnitus on tutkimusten mukaan noin kymmenellä prosentilla.
”Korvien pysyvä soiminen on sitä todennäköisempää mitä vanhempi on”, toteaa korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Maija Ylivuori.
Yleisimmin tinnituksen aiheuttaa sisäkorvassa sijaitsevien kuuloaistinsolujen vaurio. Sellaisen synnyttää tavallisesti melu, mutta kuuloaistinsoluja rappeuttaa myös ikääntyminen.
Tinnitus nimittäin kehittyy iän myötä heikentyneen kuulon tilalle.
”Sekä ikääntyminen että melu vaurioittavat tyypillisesti tietyn alueen kuuloa, yleensä hieman korkeampia taajuuksia. Tinnitus alkaa sitten kuulua korvassa näillä samoilla taajuuksilla.”
Ikääntyessä kuulo voi heikentyä myös korkean verenpaineen takia. Siksi sitä on hyvä seurata ja lopettaa tupakointi. Ne heikentävät sisäkorvan verenkiertoa, mikä myös voi aiheuttaa kuulon heikkenemistä ja korvien soimista.
”Mikään tietty kuulokemalli ei kuitenkaan itsessään aiheuta tai pahenna tinnitusta.”
2. Tarkkaile kuulokkeidesi äänenvoimakkuutta
Kuunteletko paljon musiikkia korvan sisään työnnettävillä nappikuulokkeilla? Varo pilaamasta vahingossa kuuloasi. Moni kääntää äänenvoimakkuuden huomaamattaan liian kovalle salilla, lenkillä tai liikenteen melussa.
Kun ympäristön äänet sitten vaimenevat, korvien sisäinen soiminen korostuu.
”Saatat huomata, että ’apua, näinkö kovalle olen musiikin pannut?’ Mikään tietty kuulokemalli ei kuitenkaan itsessään aiheuta tai pahenna tinnitusta”, Ylivuori korostaa.
Toisaalta yksikään kuulokemalli ei myöskään pelasta korvia, jos kuuntelet musiikkia jatkuvasti liian kovalla.
Melulta suojautuminen on tärkeää, kun haluaa ennaltaehkäistä tinnitusta. Korvatulpat ovat siis olennainen vakiovaruste tilanteissa, joissa on tiedossa pitkään kestävää, voimakasta puheensorinaa kovempaa ääntä, esimerkiksi konserteissa.
Älypuhelimen desibelimittarista voi olla apua: kuulo on hyvä suojata, jos oleilee hetkeä pidemmän ajan yli 85 desibelin melussa.
3. Vaihdevuodet voivat voimistaa tinnitusta
Joskus tinnitus mainitaan vaihdevuosioireiden pitkässä listassa. Vaihdevuodet eivät varsinaisesti vaurioita kuuloaistinsoluja, mutta estrogeenihormonin määrän väheneminen elimistössä voi vaikuttaa kuulojärjestelmään ja lisätä herkkyyttä tinnitukselle.
Korvien soiminen voi alkaa samoihin aikoihin vaihdevuosien kanssa, vaikka syyt eivät olisikaan yksinomaan hormonaalisia.
”Vaihdevuodet saattavat myös voimistaa muusta syystä johtuvaa korvien soimista”, Ylivuori kertoo.
Unettomuus on yleinen vaihdevuosioire, ja se voi pahentaa tinnitusta. Niin voi tehdä myös masennus ja mikä tahansa kehon fyysinen tai henkinen kuormitustila, kuten stressi.
Toisaalta on mahdollista, että jatkuva tinnitus häiritsee unta. Soiminen voi kuulostaa moninkertaisesti tavallista kovemmalta, kun odottelee nukahtamista hiljaisessa huoneessa.
Vaihdevuosioireiden hoitaminen voi lievittää unettomuutta, mikä puolestaan saattaa auttaa pärjäämään paremmin myös tinnituksen kanssa.
”Korvien on annettava altistua normaalille äänimaailmalle.”
4. Liika hiljaisuus ei ole hyväksi kuulolle
Tinnitus voi voimistua elämän varrella monesta muustakin syystä. Oudon äänen saattaa huomata ensi kerran esimerkiksi korvatulehduksen jälkeen, jos tulehdus on tilapäisesti heikentänyt kuuloa. Korvatulehduksen jälkeinen tinnitus on usein ohimenevä vaiva.
Korvien soimiseen vaikuttavat myös hampaiden narskuttelu eli bruksaus, niskajumit ja korvatulehdus sekä muut elimistön infektiot. Ne eivät sinänsä aiheuta tinnitusta – eli vaurioita kuuloaistinsoluja – mutta ne lisäävät usein korvien soimisen voimakkuutta.
”Toisin sanoen ne vaikeuttavat tinnituksen oireilua”, Ylivuori sanoo.
Saman voi tehdä yliherkistyminen äänille. Tinnitusta kokeva saattaa alkaa vältellä tavallisiakin ääniä, kuten liikenteen huminaa tai kahvilan taustamelua. Jos suojaa kuuloaan kaikilta arkisilta ääniltä liiallisesti, esimerkiksi vastamelukuulokkeilla, se voi saada tavallisetkin äänet tuntumaan epämiellyttäviltä.
”Kuulon suojaaminen selkeältä melulta on tärkeää. Korvatulppien pitäminen kuulon varjelun vuoksi vaikka ruuhkabussissa saattaa kuitenkin totuttaa korvat turhankin hiljaiseen ympäristöön”, Ylivuori selventää.
”Korvien on annettava altistua normaalille äänimaailmalle.”
Asiantuntija Maija Ylivuori on korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri, lääketieteen tohtori ja uneen perehtynyt lääkäri.
5. Habituaatio helpottaa tinnituksen hyväksymistä
Itse tinnitukseen ei tyypillisesti liity muita oireita. Korvien soiminen ei siis ole sairaus, mutta yhdessä muiden oireiden kanssa se voi olla merkki esimerkiksi kohtalaisen harvinaisesta Ménièren taudista.
Kuitenkin jo ”pelkkä” korvien soiminen vaikuttaa arkeen pahimmillaan merkittävästi.
”Osalla korvien soimien alkaa viedä paljon kaistaa arjesta. Ihminen voi alkaa rajoittaa tekemisiään ja menemisiään sen vuoksi”, Ylivuori sanoo.
Usein soiviin korviin tosin tottuu ajan kuluessa. Ilmiö muistuttaa tunnetta, kun pukee vaatteet ylleen: aluksi kankaan tuntee iholla, mutta hetken päästä sitä ei enää huomaa. Samoin tinnitus voi siirtyä taka-alalle, jos siihen ei keskity.
Ilmiölle on annettu psykologiassa nimeksi habituaatio. Se tarkoittaa aivojen tottumista toistuviin ärsykkeisiin, kuten ääniin. Valitettavasti kaikki eivät syystä tai toisesta totu tinnitukseen.
”Parasta olisi, jos ihminen onnistuisi keksimään keinoja, joiden avulla hän voisi olla kiinnittämättä ääneen huomiota. Eli jos tinnituksen kykenee jättämään omaan arvoonsa, niin hyvä. Mikäli se ei omin avuin onnistu, apua kannattaa hakea mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.”
Tinnitusta hoidetaan muun muassa kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmillä. Tavoite on oppia hyväksymään ja siten ohittamaan korvissa soiva ääni. Hyväksyminen siis auttaa demppaamaan eli vaimentamaan ääntä.
Kokeile vaalia ajatusta, että vaikka korvasi soivat, se ei ole vaarallista. Näin asiat nyt ovat. Kuvittele ääni mielessäsi ystävälliseksi hahmoksi. Koeta omaksua asenne, että toistaiseksi elät arkeasi tämän hahmon kanssa.
Milloin on syytä mennä lääkäriin?
- Jos kova tinnitus ilmaantuu äkkiä uutena oireena. Harvinaiset kuulohermon kasvaimet voivat aiheuttaa kuulon alenemisen ja tinnituksen. Toisaalta myös pitkään jatkunut tinnitus on syy hakea apua. Yleensä sen synnyttää kuulon vaurioituminen, ja kuulo on siksi hyvä tutkia.
- Jos itselle tuttu vinkuna muuttaa muotoaan tai jos korvien soimisen lisäksi ilmaantuu uusia oireita, kuten kuulon tai tasapainon pulmia. Melko harvinainen Ménièren tauti aiheuttaa sekä tinnitusta että voimakasta huimausta. Pelkkä tinnitus ei tosin tavallisesti kieli tästä tai muista sairauksista. Lääkäri tutkii korvat ja voi ohjata potilaan tinnitusta hoitavaan kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan.
- Jos korvissa soi sydämen sykkeen tahdissa. Sykkivä tinnitus voi joskus olla merkki esimerkiksi aivoverisuoniston poikkeavasta toiminnasta.
Juttu on julkaistu Voi hyvin -lehdessä 8/2025.
