Presidentti Tarja Halonen tulee haastatteluun toimistolleen Hakaniemen Säästöpankinrantaan lähes puoli tuntia myöhässä. Myöhästely ei kuulu hänen tapoihinsa. Vielä vähemmän niihin kuuluu se, että hän päästäisi median edustajia kotiinsa. Nyt hän on päättänyt tehdä ensimmäisen – ja viimeisen – poikkeuksen.
”Kävin kotona tarkastamassa paikat. Panin likaiset astiat koneeseen ja siivosin oven pielestä miehen tohvelit. Meikkipussikin oli jäänyt kotiin. Nyt on sekä koti että Halonen itse korjattu.”
Kun Halonen ja Pentti Arajärvi tutustuivat, Tarja oli pienen tytön yksinhuoltaja, Pentti avioliitossa. Se ei ollut rakkautta ensi silmäyksellä, pikemminkin päinvastoin. Tarja oli torjua tulevan kumppaninsa lähes ensi esittelyssä.
Pentti oli töissä opetusministeriössä, kun hän haki eduskunnan sosiaalivaliokunnan sihteerin paikkaa vuonna 1984. Valiokunnan puheenjohtaja Pertti Paasio halusi Arajärven. Tarja Halonen, joka oli valiokunnan jäsen, vastusti.
”Tunsin Arajärven jotenkuten ja tiesin, että hän oli hyvä virkamies ja juristi, mutta töissä opetustoimessa. Sanoin, että otetaan joku sosiaalitoimesta.”
Paasio piti päänsä, ja puheenjohtajan sana ratkaisi – Tarjankin onneksi.
Vuosia Tarja ja Pentti olivat vain työtovereita.
”Ei tullut mieleenkään sen enempää. Pentti oli naimisissa, ja minä olin päätynyt siihen, että en helpolla katsele ketään uutta”.
“Mitä tässä nyt enää on yhteistä?”
Tarja Halonen huomasi Pentin vasta, kun he olivat valiokuntamatkalla Yhdysvalloissa 1980- luvun lopulla.
”Oli kauhea pakkanen, ja seurueemme jäsenet sairastuivat flunssaan yksi toisensa perään. Me Pentin kanssa kannoimme Kalle Könkkölän pyörätuolia. Huomasin, että siinähän on fiksu mies, kun tekee niin paljon muiden eteen. Mutta ei se romanssi kyllä silloinkaan ihan vielä syttynyt.”
Kysymys, mikä paria yhdistää, saa Tarja Halosen purskahtamaan hersyvään nauruun.
”Siitä on jo vuosi aikaa, kun väittelimme jostain ja minä puuskahdin, että mitä tässä nyt enää on yhteistä. Siihen Pentti sanoi totisena, että eikös kuitenkin yhteinen maailmankatsomus. Minä aloin nauraa. Sanoin, että siinä tapauksessa liitytään vain samaan puolueeseen.”
Yhteiset arvot ovat kuitenkin parisuhteelle hyvä pohja. Suurista asioista ajatellaan samalla tavalla.
”En osaa sanoa yhtään isoa asiaa, josta olisimme eri mieltä”, Pentti Arajärvi vahvistaa.
Mitä heidän yhteiset arvonsa sitten ovat?
”Kestävä kehitys, sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo”, Tarja Halonen vastaa.
”Tai laajemminkin yhdenvertaisuus”, Pentti Arajärvi täsmentää.
Presidentti Halonen tunnetaan voimakkaana feministinä. Eikö sekään erota heitä?
”Ei”, Pentti vastaa.
”Paitsi joskus käytännössä”, Tarja sujauttaa, ja molemmat purskahtavat nauruun.
Salainen kosinta ja yllätyshäät
Kun Tarja Halosesta tuli presidentti maaliskuun alussa vuonna 2000, hän kysyi puolisoltaan, halusiko tämä seurata häntä presidentin virka-asuntoon.
”Sanoin, että parisuhteemme pysyy kyllä, hänen ei olisi pakko muuttaa kanssani, mutta Pentti halusi tulla Mäntyniemeen.”
Pariskunta oli kutsunut lapsiaan ja muita läheisiään elonkorjuujuhlaan elokuun 26. päiväksi kesällä 2000.
”Yhtäkkiä tuli sellainen tunne, että voisimmekin mennä samalla vihille. Ei tarvittu erillisiä kutsuja”, Tarja kertoo.
Ajatus vihille menosta ei syntynyt julkisuuden paineesta, vaan presidentin kanslian käytännön tarpeista.
”Protokollaosastolla oltiin ihmeissään, miten presidenttiparista kerrotaan ulkomaille. Minusta naimisiin meno oli selkeämpää Pentin aseman kannalta. Mutta sitä, kumpi kosi ja kuinka monta kertaa, emme voi sanoa. Se jää salaisuudeksi”, Tarja sanoo.
Molemmat purskahtavat jälleen nauruun.
”Sanotaan nyt, että molemmat olivat polvillaan”, Pentti kuittaa.
Pentti Arajärvi arvelee, ettei avioliittoa olisi solmittu, jos Tarjasta ei olisi tullut presidenttiä.
”Ei ainakaan juuri silloin”, Tarja vahvistaa.
”Olimme tottuneet elämään naapureina avoliittosuhteessa. Vietimme tietysti aika kiinteästi aikaa yhdessä. Jaoimme vaatekaapit ja hoidimme lapsia yhdessä, sen mitä hoidimme.”
Pentti Arajärvellä oli aiemmin ollut parikin asuntoa Kalliossa, mutta kun Tarja Halosen naapuriasunto tuli myyntiin, se piti ostaa heti.
”Siihen minä sanoin, että kavala temppu”, Tarja sanoo ja hymyilee.
“Elämämme muuttui salakavalasti”
Kun Ruotsin kuninkaalliset vierailivat Suomessa elokuussa 2001, kruununprinsessa Victoria onnitteli Tarjaa ja Penttiä yksivuotishääpäivän johdosta. Pari hämmentyi, ja Pentti väitti, että hääpäivä olisi vasta huomenna. Seuraavana päivänä he pyysivät anteeksi. Prinsessa oli ollut oikeassa.
Miten presidenttiys ja Mäntyniemeen asettuminen muuttivat elämää?
”Elämä muuttui salakavalasti. Ensin kuvittelimme, että voisimme säilyttää osan entisestä elämästämme, mutta vähä vähältä yksityiselämän alue supistui. Jossain vaiheessa tuntui, että Mäntyniemen sauna oli ainoa paikka, jossa saatoimme olla ihan kahdestaan”, Tarja sanoo.
Mäntyniemessä läsnä oli koko ajan henkilökuntaa.
”Taloa rakennettaessa ei ollut ajateltu asukkaiden yksityisyyttä. Henkilökunta joutui kävelemään olohuoneemme läpi. Se oli ainoa mahdollinen reitti”, Tarja kertoo.
Tarja Halosta vastaan käytiin ennen vuoden 2006 presidentinvaaleja raivokas mustamaalauskampanja, jossa hänet muun muassa leimattiin valtakunnan pirttihirmuksi.
”Se oli kyllä semmoinen kampanja, josta ei Tarjaa tunnistanut. Yhdessä vaiheessa vaadittiin vapauttamaan Arajärvi, koska olin muka saanut tarpeeksi kauan käsilaukusta päähäni. Joskus kysyin toimittajilta, olivatko he huomanneet, että siinä syytetään rikoksesta, pahoinpitelystä”, Pentti kertoo.
”Pentti oli hyvin lojaali. Mielikuva minusta oli suomifilmien Justiina. Etenkin vasemmistolaisista naisista sanotaan aina, että he ovat joko pirttihirmuja tai muuten sopimattomia”, Tarja sanoo.
Tarja harmittelee, ettei ehtinyt varoittaa Jutta Urpilaista, ennen kuin tämä suostui poseeraamaan iltapäivälehdessä verkkosukkahousuissa.
”Olen itse saanut saman kohtelun ilman verkkosukkahousuja. Se on sellainen porvarillisten maalaispoikien käsitys, että vasemmistolaisen naisen pitää olla jotenkin paheellinen. Niitä on äiti varoittanut, että ei saa mennä Pitkänsillan pohjoispuolelle.”
Pentti Arajärven vahvat naiset
Pentin, jos kenen, pitäisi tietää, millaista miehen on elää vahvan naisen rinnalla.
”Onko sinulla muita ollutkaan?” Tarja kysyy ennen kuin Pentti Arajärvi ehtii vastata.
”Äiti oli vahva, vaimo ja tyttäret ovat vahvoja, eivätkä sisaretkaan heikkoja ole.”
”Niin ja edellinen vaimo”, Tarja täydentää.
”En kai olisi alistuvan kanssa viihtynytkään. Täytyy saada vastusta”, Pentti kuittaa.
Pentin lähipiiriin kuuluu yksi biologinen lapsi ja kaksi hänen entisen vaimonsa lasta sekä neljä lastenlasta. Puolison lapset ja lapsenlapset ovat olleet Tarjallekin läheisiä, vaikka heistä ei ole ollut hoitovastuuta.
”Emme ole koskaan olleet sellaisia raskaan sarjan isovanhempia, että olisimme osallistuneet paljon lastenlasten hoitamiseen”, Tarja sanoo.
Tarjan tytär Anna Halonen sai loppukesästä tyttären. Vauva on ollut jo muutaman kerran Tarjan ja Pentin luona hoidossa.
Tarjasta on joskus tuntunut, että hän ja Pentti saavat aina viimeisinä tietää, kun uusi lapsenlapsi on tulossa. Tälläkin kertaa kävi samoin.
”Lapsemme, kuten Anna nyt, sanovat, ettei asian pitäisi olla meille uusi. Eivät omatkaan vanhempamme aikanaan saaneet heti tietää suvun tulevista jäsenistä.”
“Ihastuin Pentin huumorintajuun”
Lapset ja lastenlapset ovat tärkeä parisuhdetta lujittava voima.
”Kai me olemme kasvaneet kiinni toistemme lapsiin ja muuhun elämänpiiriin”, Pentti Arajärvi sanoo.
”Kun nelikymppisinä menimme yhteen, päätimme, ettemme hanki yhteisiä lapsia. Olimme sitä mieltä, että ne lapset riittävät, mitä silloin oli”, Tarja vahvistaa.
Myös harrastukset yhdistävät.
”Pentti suuntautuu enemmän retkeilyyn ja kalastukseen, minä puutarhanhoitoon, mutta pidämme molemmat jazzista ja kuvataiteista.”
Käytännön ongelmat ovat samanlaisia kuin monessa muussakin uusperheessä. Esimerkiksi yhteisistä tapaamisista juhlapäivinä on vaikea sopia.
”Niitä joudutaan moneen kertaa pohtimaan sekä lasten että vanhempien kannalta”, Tarja sanoo.
”Lapsenlapsetkin ovat niin aktiivisia, että joskus tuntuu, ettei sinne mahdu väliin. On jalkapalloa ja ratsastusta, sirkuskoulua ja muita treenejä ja harrastuksia.”
Samanlaisen huumorintajun täytyy olla tämän parisuhteen vahvin liima. Muuhun ei voi päätyä, kun kuuntelee Tarja Halosen ja Pentti Arajärven sanailua ja välihuomautuksia.
”Pentin suurella ihanteella Tellervo Koivistolla on samanlainen huumorintaju kuin meillä”, Tarja huomauttaa.
”Huumorintajuun minä kai aikanaan Pentissä ihastuin. Olen kuitenkin sanonut lapsille, että siihen, mihin ihastut, siihen myös vihastut.”
Molemmilla on Tarjan mukaan länsisuomalainen, nopea ja pikkuisen piikikäskin huumori, jota ulkopuolisen on joskus vähän vaikea ymmärtää.
Suvun sisäinen vitsi
Kumppanin tärkein myönteinen piirre on Tarja Halosen mielestä luotettavuus. Pentti Arajärvi on samoilla linjoilla, mutta mainitsee myös kestävyyden.
”Tietää, että tapahtuu se, mitä on ajateltu. Se tarkoittaa pitkäjänteisyyttä ja omalla tavallaan monipuolisuuttakin”, Pentti Arajärvi sanoo.
Kestävyyteen hän sisällyttää myös vaimonsa huolehtivuuden.
Mikä piirre kumppanissa ärsyttää eniten?
”Sanotko sinä ensin”, Tarja tarjoaa.
”Joskus hermostun esimerkiksi siihen, että toistetaan asioita, jotka ovat minun mielestäni ihan selviä”, Pentti sanoo.
”Hän sanoi sen, mikä minua hänessä eniten hermostuttaa. Kun ensin kysyy kolme kertaa ystävällisesti, hän sanoo, että mitä sinä sitä jauhat. No, kun minun mielestäni mitään ei tapahdu. Tässä jännevälimme on välillä erilainen”, Tarja Halonen selittää.
Tarja Halonen on joskus sanonut, että Pentin äidistä, professori Terttu Arajärvestä, tuli lastenpsykiatri, koska Pentti oli niin vaikea lapsi.
”Se on suvun sisäinen vitsi. Suuresti kunnioittamani anoppi oli ensin yleislääkäri. Sitten hänestä tuli lastenlääkäri, joka erikoistui lasten psykiatriaan ja vielä hankaliin lapsiin.”
Kun Terttu Arajärvi nuorena lääkärinä päivysti, sairaalassa oli iso puinen lipasto. Siitä oli otettu laatikko, jossa Pentti-vauva nukkui.
”Terttu ei millään meinannut ymmärtää leikinlaskua, kun me muut kysyimme, oliko se laatikko kiinni vai auki.”
Tavallisten ihmisten arkea
Yhteistä aikaa on nyt enemmän, kun Tarja Halonen ei ole enää presidentin virassa. Onkohan näin?
”Me olemme edelleen vähän liian työpainotteisia. Minulla on tämä toimistoni, ja Pentillä on työtilat yliopistolla. Kotona hänet näkee aina työpöydän äärellä.”
”Yritän hoitaa professorin virkani, mutta sen lisäksi tulee kerättyä järjestötehtäviä”, Pentti myöntää.
Pentti Arajärvi on Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen. Hän on myös Mielenterveysseuran ja Lastensuojelun Keskusliiton puheenjohtaja ja Ihmisoikeusliiton hallituksen jäsen sekä mukana monissa muissa järjestöissä.
”Minulla taas on enemmän kansainvälisiä tehtäviä. Olen paljon poissa Suomesta. Silloin Pentti on kissamme yksinhuoltaja.”
Tarja ja Pentti elävät pitkästä aikaa tavallisten ihmisten arkea. Se ei kuitenkaan ole heille niin uutta ja outoa kuin luulisi.
”Olin jo viidenkymmenen puolessa välissä, kun minusta tuli presidentti. Olin ollut suunnilleen kolmekymmentä vuotta oman talouteni hoitaja. Mäntyniemessäkin tein viikonloppuisin usein itse ruuat.”
Tarja ja Pentti muuttivat maaliskuussa 2012 Mäntyniemestä Hakaniemeen neljän huoneen ja keittiön kerrostaloasuntoon. Aluksi tavarat eivät tahtoneet mahtua mihinkään.
”Meillä oli alkuun niin paljon pahvilaatikoita, että teimme makuuhuoneesta käytävän keittiöön”, Tarja kertoo nauraen.
Muutto osui keskelle kiireitä. Molemmat tekivät Mäntyniemessä viimeiseen asti töitään. Tarja valmisteli YK:lle Etelä-Afrikan presidentin kanssa Rio plus 20 -ympäristöhuippukokousta – tuolloin tuli kuluneeksi 20 vuotta Rion suuresta ympäristökokouksesta – ja joutui olemaan paljon maailmalla.
Kilpikonnat ja vahvatahtoinen venakko
Tarjan ja Pentin tehtävänjako kotitöissä ei paljoa poikkea mistä tahansa kahden hengen perheestä. Vain siivous on ulkoistettu. Siivooja käy kerran kahdessa viikossa.
”Siivoamme itse siinä välillä. Pentille kuuluu akvaarion puhdistaminen, minulle kissan hoito, ja ruokin minä kilpikonniakin.”
Tarja Halonen kertoo nousevansa miestään aikaisemmin. Hän keittää kaurapuurot ja kahvit ja herättelee puolison.
”Kaupassa me käymme siten, että soitellaan, kumpi menee. Ei Penttikään usein keskiolutta osta, mutta kaupassakin tiedetään, etten minä tuo sitä koskaan. Kerran, kun miehet kokosivat Annan kodissa kirjahyllyä, menin ostamaan heille olutta. Myyjä kysyi, että mikäs nyt on?”
Venäjän silloinen presidentti Dmitri Medvedev lahjoitti Tarjalle oman kissansa pennun pari vuotta sitten. Mikä on Meggi-kissan asema perheessä?
”Koiralla on isäntä ja emäntä. Kissalla on henkilökuntaa”, Pentti vastaa.
”Meggi on vahvatahtoinen venakko. Se on vielä semmoinen tytönheitukka. Se on tosi hieno kissa”, Tarja sanoo.
Meggi on siperialainen metsäkissa, alalajiketta Nevan naamiokissa. Perheen eläimiin kuuluvat myös punakorvakilpikonnat Miki ja Kiki.
”Ne ovat jo neljännesvuosisadan ikäisiä. Ne ilmeisesti elävät niin vanhoiksi, että lastenlapset saavat ne perinnöksi”, Pentti sanoo.
Hyväksy evästeet
YouTuben videosoitin käyttää evästeitä. Hyväksy evästeet katsoaksesi videon.
Tavarapaljous kerrostalokodissa
Siirrymme toimistolta Tarjan ja Pentin asunnolle. Meggi tulee emäntäänsä vastaan, Miki ja Kiki liikehtivät akvaariossaan.
Huoneisto on kuin keiden tahansa tavallisten ihmisten kerrostaloasunto – hiukan suurempi kuin yleensä, mutta ei sen hienompi.
On helppo uskoa, että tavaroiden mahduttamisessa on ollut muuton jälkeen ongelmia. Niitä tuntuu yhä olevan liikaa.
Seinällä on muiden taulujen joukossa Åke Hellmanin humoristinen taulu Munakauppias, joka on kuulunut Pentin isälle. Myös Pentti ja Tarja pitävät siitä.
Pentti Arajärvi esittelee asunnon ympäristöä.
”Itäpuolen ikkunoista näkyy sisäpiha. Pohjoisessa näkyy Kallion kirkko, lännessä Työväentalon torni. Etelään avautuu maisema, joka on kuin sosialidemokratia. Siinä on Merihaka ja Demokraatin toimitus. Tämä on kuin suomalainen sielunmaisema.”
Teksti: Yrjö Rautio
Kuvat: Timo Pyykkö
Juttu on julkaistu Eevan Elämäntapa-sarjassa, jossa pariskunnat kertovat arjen pienistä ja suurista hetkistä (01/2015).
