Emme käytä saunaa, uunia, liettä tai kuivausrumpua, ja pyykit pestään yöllä 30 asteen lämpötilassa. Lämmitys on laskettu matalammaksi, vaikka on maalämpö. Jääkaapin ja pakastimen lämpötilat on nostettu. Yksi lamppu kerrallaan. Mistä vielä voisi tinkiä? Kenties omasta hengestä? Vastaaja Kauneus ja Terveys -lehden kulujen nousua käsittelevässä Facebook-kyselyssä

Vaikka kulujen kasvu koskettaa kaikkia, rahattomuus on edelleen iso tabu, sanoo psykoterapeutti Tiina Pollari.

”Moni miettii mielessään, miten voi olla mahdollista, että rahat eivät riitä, vaikka taloudessa olisi kaksi työssäkäyvää aikuista.”

Takuusäätiön asiantuntija Disa Palmroos-Aalto järjestelee työkseen ihmisten rahavaikeuksia. Tapaamisissa puhutaan harvoin pelkästä rahasta.

”Työni on aika paljon häpeän tunteen käsittelemistä. Ei sellaista ihmistä olekaan, joka ei ahdistu siitä, ettei tiedä, miten maksaa seuraavan lainanlyhennyserän tai lasten harrastusmaksun. Rahattomuus tuntuu kuin olisi kovan paineen alla pimeässä tunnelissa.”

Moni syyttää tilanteesta itseään. Miksi en osaa käyttää rahojani niin, että ne riittäisivät? Itsesyytösten lomassa on vaikea etsiä kylmähermoisesti ratkaisuja ulos tilanteesta. Osa myös salaa tilanteensa läheisiltään, mikä vie osaltaan paljon energiaa. Häpeä voi estää jopa kokonaan hakemasta apua.

”Yksin rahahuolien kanssa painiville käy kokemukseni mukaan usein niin, että he pakenevat ahdistusta eivätkä uskalla edes avata laskujen kirjekuoria. Ystävältä tai puolisolta voi saada voimia hoitaa asiat kuntoon, mikä lievittää ahdistusta paljon tehokkaammin.”

Tämän lisäksi Pollari neuvoo hakemaan vertaistukea.

”On paljon muitakin, joilla on tiukkaa. Tärkeintä on, että huolen ja vaikeiden tunteiden kanssa ei jää yksin.”

Ruokaan ja ylipäätään elämiseen menee niin paljon enemmän rahaa, että se on sitten muualta pois. Ravintolat, kahvilat, kampaaja, leffat ja keikat ovat hyvin harvinaista herkkua...

Tänä vuonna rahanpuutetta on tiedossa yhä useammille. Takuusäätiön mukaan viime vuonna suomalaisten elinkustannusnormi oli 618 euroa kuukaudessa. Se tarkoittaa, että keskimäärin tämän verran rahaa on tarvittu asumisen jälkeen ruokaan, harrastuksiin ja muuhun elämiseen. Tälle vuodelle summaa on nostettu 667 euroon – päivää kohti nousua on tullut jopa 22 euroa.

Disa Palmroos-Aallon mukaan rahavaikeuksissa on kyse talouden lisäksi ihmissuhteista, mielenterveydestä ja elämänhallinnasta.

Monesti rahaongelmista kärsivät tuntevat, etteivät he hallitse talouttaan. Kun jotain ei hallitse, sitä alkaa herkästi vältellä. Raha kuluu milloin mihinkin, ja kontrollin tunne häviää.

”Meidän suomalaisten pitäisi päästää irti iänikuisesta pärjäämisen mentaliteetista. Kunpa saisin iskostettua sen, että vaikka sinulla on ongelma, et ole häpeällinen etkä huono. Kun sen hyväksyy, pystyy ottamaan apua vastaan.”

Kun karhukirjeitä satelee, voi nopeasti saatavan pikalainan ottaminen tuntua hyvältä tai ainoalta ajatukselta. Ennen pikalainan ottamista on hyvä pysähtyä. Olisiko tämä jo paikka tarkastella omaa taloutta ulkopuolisen kanssa?

Tiina Pollarin mukaan apua voi hakea matalalla kynnyksellä talous- ja velkaneuvolan chatista tai puhelinpalvelusta – ja monen on syytä aloittaa ihan läheltä.

Pollari sanoo, että yllättävän monissa parisuhteissa puolisot eivät tunne toistensa taloudellista kokonais­tilannetta. Toisen palkka saattaa mennä perheen elättämiseen ja toinen elellä leveämmin.

”Muuta ratkaisua ei ole kuin avoin puhe raha-asioista. Ei ole reilua, että toinen miettii, rahoittaako lasten elämistä lainoilla ja samalla toinen sijoittaa rahastoihin.”

Ruuan hinta on noussut todella järkyttävästi sähköstä puhumattakaan. Ei pysty ostamaan enää edes kaikkia perustarpeita, itsellä kun on sairauksia, joihin liittyy monipuolinen ja terveellinen ruokavalio, jota ei pysty noudattamaan kalliiden hintojen vuoksi. Kaikki tää vaikuttaa sit mun henkiseen hyvinvointiin.

Talousongelmista kärsivillä on paljon kroonista unettomuutta ja masennusta. OECD:n tutkimuksen mukaan heikentyneen mielenterveyden ja köyhyyden yhteys on Suomessa jopa vahvempi kuin muissa EU-maissa.

Vauraassa hyvinvointiyhteiskunnassa asenteet rahattomuutta kohtaan voivat olla erityisen ankaria, koska yleisesti katsotaan, että yhteiskunta ei jätä ketään heitteille.

Vaikka terveysongelmia voisi parantaa raha-asioiden selvittämisellä, se ei ole helppoa uupuneena. Disa Palmroos-Aallon mukaan rahahuolien kanssa selviämiseen tarvitaan erityisen paljon itsemyötätuntoa.

”Jokaisella ihmisellä on tarina ja tausta. Ei kukaan tahallaan järjestä itseään ongelmiin. Tämä tosiasia on hyvä oivaltaa myös omalla kohdalla, niin saa voimaa laittaa asiansa kuntoon.”

Hallinnan tunne lähtee budjetista eli siitä, että tietää, mihin on varaa.

Kursivoidut kohdat ovat Kauneus ja Terveys -lehden Facebook-seuraajien kommentteja hinnannousun vaikutuksesta heidän talouteensa.

Juttu on ilmestynyt Kauneus ja Terveys -lehdessä 2/2023.