Profiili ja asetukset
Näytä Profiili
Nimesi ja kuvasi näkyvät muille osallistuessasi tapahtumiin ja keskusteluihin.
Omat jutut
Omat tapahtumat
Tili
Hallinnoi tiliä
Kirjaudu ulos
simppeli oivallus

Suvi, 49, ei uskaltanut tuottaa pettymystä kollegalleen, ja hänelle jäi isot velat: ”Silloin sain tarpeekseni miellyttämisestä”

Suvi Bowellan on oivaltanut, että miellyttäjä etsii jatkuvasti ympäriltään uhkia.

31.7.2024 | Päivitetty 1.8.2024 | Kauneus ja Terveys

”Jokaisella on sisäinen suojelija. Se on eräänlainen turvallisuustutka, jonka tehtävä on etsiä uhkia ympäristöstä. Miellyttäjän tutka on usein yliaktiivinen. Se hakee joka hetki vaaran elementtejä muiden ilmeistä, äänenpainoista ja eleistä. Olenko turvassa tässä tilanteessa, vai onko tässä ristiriidan mahdollisuus?

Muiden mielipiteillä on miellyttäjän maailmassa korostuneen suuri merkitys. Hän tarkkailee ja arvioi jatkuvasti, mitä muut tarvitsevat, ja yrittää toimia sen mukaisesti. Omat tunteet ja ajatukset jäävät silloin ilmaisematta.

Taustalla voi olla esimerkiksi pitkittynyttä stressiä ja traumaattisia tapahtumia, mutta tapa voi liittyä myös synnynnäiseen temperamenttiin ja herkkyyteen. Tunneherkkä voi traumatisoitua asioista, jotka joku toinen ohittaisi olankohautuksella.

Suvi Bowellan, 49

on tunneterapeutti, valmentaja ja kirjailija. Uusin kirja Nyt riittää – rajat kiltteydelle (Bazar) ilmestyy syyskuussa.

Sain tarpeekseni miellyttämisestä muutama vuosi sitten. Silloin yhteistyö erään valmentajan kanssa loppui katkeraan mutta tärkeään oppiläksyyn.

Järjestimme isoa tapahtumaa, ja minulla oli jatkuvasti tunne, että homma oli menossa mönkään. Siitä huolimatta en vain kehdannut viheltää peliä poikki ja tuottaa toiselle pettymystä. Lopputulos oli, että jäimme kauas taloudellisista tavoitteistamme ja minulle jäi isot velat.

Tapauksen jälkeen aloin vetää rajoja rohkeammin ja luottaa enemmän intuitiooni myös silloin, kun minusta tuntuu hankalalta pitää puoliani.

Ylivirittynyttä tutkaa voi nimittäin tyynnytellä niin, että opettelee hermoston itsesäätelyä.

Jo se auttaa, että keskittyy hengittämään syvään alavatsaan ja alaselkään asti. Myös hyräily auttaa. Hyräillessä kurkunpää värähtelee, mikä aktivoi parasympaattista eli rauhoittavaa hermostoa. Itselleen voi puhua kuin pikkulapselle ja sanoa, että nyt ei ole mitään hätää, vaikka keho antaa viestin vaarasta. Itseään voi myös silittää tai halata, sillä hermosto tykkää paineen tunteesta.

Miellyttäjä miellyttää, koska hän väistelee alitajuisesti hankalia tunteita, kuten häpeää, syyllisyyttä tai hylätyksi tulemisen pelkoa.

Joka ikinen tunne on kuitenkin sallittu. Ne pitäisi uskaltaa tuntea ja päästää ulos esimerkiksi fyysisellä tekemisellä, musiikin kuuntelemisella, itkemisellä tai puhumisella.

”Jokaisen on itse määriteltävä, mitä on valmis sietämään.”

Itseään ei kannata soimata siitä, jos tutka on ollut ylikierroksilla ja omat rajat ovat välillä unohtuneet. Siihen on ollut hyvä syy. Silloin on vain halunnut pysyä turvassa ja saada hyväksyntää.

Yhteys itseen löytyy uudestaan, kun opettelee kuuntelemaan itseään ja tekee asioita, jotka lisäävät turvan tunnetta. Mitä minä tarvitsen? Mitä minä ylipäätään tunnen? Siten opettaa itselleen, minkä arvoinen on.

Olisi ihanaa elää maailmassa, jossa kaikki osaavat ottaa toisensa huomioon, mutta niin ei ole. Jokaisen on itse määriteltävä, mitä on valmis sietämään.

Juttu on julkaistu Kauneus & Terveys -lehdessä 6/2024.

Kommentit
Ei kommentteja vielä
Katso myös nämä
Uusimmat
Pysy mukana!

Tilaa uutiskirjeemme tästä. Tulossa vain kiinnostavia, hauskoja ja tärkeitä viestejä.

terve
KäyttöehdotTietosuojaselosteEvästekäytännöt