Kiristeletkö hampaitasi tai narskutatko? Bruksismi kuluttaa hampaita ja rasittaa purentaelimiä. Purentakisko auttaa yönarskutteluun. Jos kiristelet päivisin, yritä huomata, missä tilanteissa teet niin, ja lopeta heti. Vanha tapa unohtuu vähitellen. Jumppa auttaa narskuttelusta johtuvaan leuka­kipuun: Avaa suusi niin suureksi kuin kivuttomasti saat. Sulje ja toista liike kymmenen kertaa. Vie sitten leukaa vasemmalle, palauta keskelle, vie oikealle ja taas keskelle. Toista 5–10 kertaa. Voit myös käydä purenta­lihasten hieronnassa tai hieroa niitä itse.

Harjaa hampaat aamuin illoin. Ei ole varsinaisesti väliä, harjaatko ennen vai jälkeen aamupalan, kunhan syömisen ja pesun väliin jää puoli tuntia. Happohyökkäys kestää sen verran ja sen aikana peseminen kuluttaa kiillettä. Sähkö­harja on 2–3 kertaa tehokkaampi kuin käsiharja. Käytä aina fluoritahnaa. Fluori vahvistaa kiillettä ja ehkäisee reikien syntymistä.

Vihlonta johtuu usein ikenen vetäytymisestä, mutta syy voi olla myös karies, purentavika, liian kova harja tai harjaus. Vaihda sähköharjaan ja hiero kipukohtaan vihlovien hampaiden tahnaa. Hammaslääkäri voi tarvittaessa suojata vihlovia hampaita fluorigeelillä.

Juo vettä pitkin päivää, jotta sylkeä erittyy normaalisti. Vaihde­vuosissa syljeneritys vähenee ja tulehdukset, suukipu ja karies lisääntyvät. Voit sivellä suun kuivuuteen oliivi- tai rypsiöljyä yöksi.

Kun käyt hammaslääkärissä säännöllisesti, suun ongelmat ja piilevät sairaudet voidaan havaita varhain. Keski-iässä parodontiitti eli hampaan kiinnityskudosten tulehdus yleistyy. Ensioire on ientulehdus mutta koska se ei satu tai näy muuten, parodontiitti voi huomaamattomana edetä pitkälle ja hoitamattomana johtaa hampaiden menetyksiin. Tupakoitsijoilla ja diabeetikoilla riski sairastua on suurin. Myös metabolinen oireyhtymä, lihavuus, stressi ja perintötekijät lisäävät alttiutta.

Suun terveydestä on tärkeä huolehtia myös yleisen hyvinvoinnin takia. Bakteeritulehdukset lisäävät valtimoiden kovettumisriskiä ja sydän- ja verisuonisairauksia. Suun tulehdukset vaikuttavat myös reuman ja diabeteksen hoito­tasapainoon. Huulien tai suun limakalvojen toistuva verenvuoto, haavaumien hidas parantuminen, pitkään jatkunut suukipu sekä uudet tai kasvavat patit ovat merkkejä, joiden vuoksi pitää mennä heti lääkäriin. Ne voivat viestiä suusyövästä. 400 suomalaista saa vuosittain suusyöpädiagnoosin. Tupakointi lisää riskiä.

Rouskuta juureksia, näkkäriä ja pähkinöitä. Kova ruoka lisää syljeneritystä. Jos muovipaikka lohkeaa, sen alla voi olla reikä. On hyvä, että se selviää ja hoidetaan lääkärissä.

Ksylitoli vähentää bakteerin kasvua ja reikiä. Jos käytät ksylitolituotteita ainakin kolmesti päivässä, jo alkanut kariesvaurio­kin voi korjaantua.

Keskitetty karkkipäivä on hampaille parempi vaihtoehto kuin se, että syöt karkkia vähän joka päivä. Maustetut hiilihappojuomat tuhoavat myös hammaskiillettä.

Ikenien verenvuoto on merkki ientulehduksesta. Se syntyy, kun hampaalle kertyy plakkia eli bakteeripeitteitä. Pese hampaat huolellisesti sekä pidä huolta päivittäisestä hammasvälien lankauksesta. Lankaa ennen harjaamista, jotta lika lähtee hammas­väleistä liikkeelle eikä jää suuhun.

Älä jätä lankaamista väliin, vaikka suusta tulisi verta. Vuoto loppuu, kun tulehdus rauhoittuu. Joskus plakin kertymisen syynä on hammaskivi, karhea paikka tai esimerkiksi vuotava paikan sauma. Jos se ei rauhoitu viikon sisällä, mene lääkäriin.

Tupakointi lisää tulehdusriskiä, mutta tupakoijan ikenet vuotavat harvoin harjatessa, koska tupakointi supistaa verisuonia.

Jos haaveilet valkoisista hampaista, käänny suu­hygienistin puoleen. Hän voi valkaista hampaat turvallisesti laseria hyödyntämällä ja neuvoa kotituotteiden käytössä. Jo hammaskiven poisto voi kirkastaa hymyn.

Suuvesi ei tuo lisähyötyä, jos harjaat ja lankaat hampaat kahdesti päivässä. Suuvesissä usein käytetty alkoholi ei tee hyvää limakalvoille.

Asiantuntija: hammaslääkäri Heidi Ekholm, Oral Hammaslääkärit