Sara Chafakin kanelirullat valmistuvat niin helposti, että herkuttelemaan pääsee heti – maku saa silmät loistamaan
Kun kokki ja somevaikuttaja Sara Chafak, 33, haluaa herkutella helposti, hän kietaisee paahtoleivistä kanelirullia. Sara kokkaa mieluiten nopeaa ja terveellistä ruokaa, mutta aina maku edellä.
”Tulen aika nöyristä lähtökohdista eli kodista, jossa oli taloudellisesti niukkaa. Yleensä keittiöstä löytyi aina voita, paahtoleipää ja kanelia. Tein kanelirullista eri muunnelmia jo ihan pienenä. En edes leikannut paahtoleivistä reunoja pois vaan kaulitsin vain leivät litteiksi. Kun tein oman ruokakirjan, halusin tämän ohjeen ehdottomasti mukaan.
Minulle on tärkeää, että leivonta on helppoa ja tulos on maukas. Kanelirullissa yhdistyvät molemmat. Tämä on nopea luottoreseptini, kun haluan herkutella edullisesti.
Ohjeeseen sopii vaalea vehnä-, kaura- tai moniviljapaahtoleipä, joka tuo rulliin vähän erilaisen rakenteen ja purutuntumaa.
Nuorempana en tiennyt mascarponejuustosta, joten käytin kuorrutukseen tomusokerin ja veden seosta. Mascarponen yhdistin rulliin vasta jokunen vuosi sitten. Juusto antaa niille kermaisemman ja pehmeämmän maun ja tuo ylellistä kuppikakkukuorrutefiilistä.
Olen tarjonnut kanelirullia kavereilleni ja perheelleni lapsesta asti. Kaikki rullia maistaneet ovat tykänneet. Olen myös laittanut niitä lähipiirin lapsille ja huomannut, että tämä herkku saa silmät loistamaan. Olen tarjoillut kanelirullia niin brunssilla, jälkiruokana kuin makeana välipalana. Ne toimivat aina.
Syön pääosin hyvin terveellisesti, joten välillä voi herkutellakin.
Kokkaan maku edellä: sitä ei voi nähdä, mutta sen pystyy aistimaan, maistamaan ja tuntemaan.
Ruuanlaitto on minulle intohimo, se on terapeuttista ja palkitsevaa. Laitan ruokaa joka päivä ja tykkään kokeilla kaikkea uutta.
Isäni on Marokosta, joten erityisen hyvin minulla on hallussa pohjoisafrikkalainen keittiö. Sen antimista kestosuosikkini on kevyt ja terveellinen kalatagine.
Minua inspiroi eniten ruuan hyvä maku. Saatan saada mieleeni tietyn makuyhdistelmän, jota lähden tavoittelemaan. Tähtään siihen, että annoksesta erottuvat pienetkin yksityiskohdat. Kokkaan maku edellä: sitä ei voi nähdä, mutta sen pystyy aistimaan, maistamaan ja tuntemaan.
Pidän intensiivisistä aromeista. Lempimausteitani ovat tuoreet yrtit, kuten korianteri, minttu, persilja ja tilli. Käytän maustamiseen paljon myös juustokuminaa, kurkumaa, chiliä ja sitruunaa.
Yritän pitää ruokavalioni suhteellisen kevyenä, jotta mieli pysyy virkeänä ja kroppa kondiksessa. Meillä kotona syödään pitkälti kanaa, kalaa, lihaa, kasviksia, salaatteja ja keittoja.
Esiintyjän ammatissa ei juuri tule leivottua, koska syöjiä ei lähipiirissä ole. Miehenikin on tarkka ruokavaliostaan. Kaverit kyllä kyselevät välillä perinteisen vadelmakermakakkuni perään. Joskus leivon kääretortun tai paistan lettuja tai pannukakkua. Jos joskus teemme pizzaa, vaivaan pohjan aina itse.
Kerran jäin alakoululaisena kiinni ranskalaisten perunoiden friteeraamisesta kotona ilman lupaa.
Kiinnostuin ruuanlaitosta jo päiväkoti-ikäisenä, kun katselin äitini ja isäni siskon puuhia keittiössä. Molemmat ovat superhyviä kokkeja. Ruuanlaitto oli kivannäköistä tekemistä, ja nautin jo silloin olla ruuan lähellä.
Muistan, miten sain laittaa äidin valvonnassa ruokaa paistinpannulla. Söin itse tekemääni annosta ja katselin Pikku Kakkosta. Kerran jäin alakoululaisena kiinni ranskalaisten perunoiden friteeraamisesta kotona ilman lupaa. Sen jälkeen minut passitettiin iltapäiväkerhoon koulupäivien jälkeen eikä kotiin ollut asiaa, ennen kuin äitikin oli siellä.
Peruskoulun jälkeen kokkikoulu tuntui ainoalta vaihtoehdolta. Ensin siellä oli tylsää, mutta lopulta opin paljon nippelitietoa, päättäväisyyttä ja kestävyyttä. Ravintola-ala ei ole niitä helpoimpia.
Ruoka-aineista en voi sietää retiisejä, koska niihin liittyy ikävä muisto lapsuudesta. Lappasin retiisejä lautaselleni päiväkodissa. Luulin niitä suosikikseni punajuureksi, kunnes totuus valkeni. Silloin ne oli pakko syödä, mutta sittemmin retiisi ei ole maistunut.
Seuraavaksi haluaisin oppia leipomaan bao bunsit eli taiwanilaiset höyrysämpylät, jotka kypsennetään lopuksi höyryttämällä bambukorissa. Olisi kiva käydä myös sushikurssi ja kehittää sitäkin taitoa – vaikka en koskaan yllä samalle tasolle kuin japanilaiset mestarit.”
Saran kanelirullat
8 kpl
Kanelivoi ja rullat:
70 g suolaamatonta voita
50 g (noin 3/4 dl) fariini- tai ruokosokeria
1 tl kanelia
Lisäksi:
8 palaa paahtoleipää
2 kananmunaa
1/2 dl maitoa
1 tl vaniljauutetta
Paistamiseen:
voita
Pinnalle:
1/2 dl sokeria
1 tl kanelia
Lisäksi:
60 g mascarponejuustoa
20 g suolaamatonta voita
1 1/2 rkl tomusokeria
1. Mittaa kulhoon huoneenlämpöinen voi, sokeri ja kaneli. Sekoita tasaiseksi massaksi.
2. Leikkaa paahtoleivistä reunat pois. Kauli leivät oikein ohuiksi.
3. Levitä voi-sokeriseosta leiville ja kiedo viipaleet napakoiksi rulliksi.
4. Riko munat syvälle lautaselle. Vatkaa joukkoon maito ja vaniljauute.
5. Pyöräytä kanelirullat munamaidossa ja paista pannulla voissa miedolla lämmöllä.
6. Sekoita lautasella sokeri ja kaneli. Nosta rullat pois pannulta ja kierittele sokeri-kaneliseoksessa.
7. Vatkaa mascarpone, huoneenlämpöinen voi ja tomusokeri kuohkeaksi kuorrutteeksi.
8. Asettele rullat tarjoiluvadille ja pursota päälle mascarponeseosta tai tarjoa se erikseen pienistä dippikipoista.
Ruokatoimittaja Helena Saine-Laitisen viinisuositus
TREROSE VIN SANTO DI MONTEPULCIANO 2016 0,375 l, 24,99 e.
Kun haluat kruunata herkun herkulla, kaada lasiin laadukasta toscanalaista jälkiruokaviiniä. Runsasaromisesta ja samettisesta viinistä löytyy kuivattujen aprikoosien ja makean mausteisia makuja, mutta myös kivasti terhakkaa hapokkuutta.
Katso myös Meilläkotona.fi:n reseptit:
Resepti ja kuvausjärjestelyt Helena Saine-Laitinen
Juttu on julkaistu Eevassa 9/2023.
