Päätös oli vaikea, ja se oli tehtävä nopeasti.

Joulukuussa 2019 Sanna Marinilla oli pari päivää aikaa miettiä, lähtisikö tavoittelemaan pääministerin tehtäviä postikohun vuoksi eroamaan joutuneen Antti Rinteen jälkeen.

”Se oli kova paikka Antille ja meille kaikille muillekin”, Sanna muistelee. Ulkona pohjoistuuli vihmoo pääministerin virka-asunnon Kesärannan merenrantamaisemia. Sisällä vanhassa 1800-luvun puuhuvilassa on lämmintä.

”Olin seurannut myrskyn keskellä tilannetta puolueen varapuheenjohtajana ja liikenneministerinä ja pyrkinyt olemaan Antin tukena. Samalla näin, miten raskaita pääministerin tehtävät ovat. Työ vaatii kaikilta läheisiltäkin uskomattoman paljon.”

Ratkaisussa auttoi lopulta juuri perheen tuki.

”Mieheni sanoi, että me pärjäämme ja olemme tukenasi. Teet sen, mitä tarvitsee.”

Kun Sanna Marin aloitti pääministerinä 10. joulukuuta 2019, hänen ja Markus Räikkösen Emma-tytär oli alle kaksivuotias.

Valinnasta oli kulunut vain muutama kuukausi, kun maailman yli vyöryi koronapandemia, jota kukaan ei osannut odottaa. Nuoren pääministerin paineensietokyky joutui heti koetukselle. Hallitusviisikko piti televisiossa tiheään tahtiin tiedotustilaisuuksiaan, joita koko Suomi seurasi. Tartuntojen pahimmin vaivaama Uusimaa eristettiin kolmeksi viikoksi muusta maasta.

Koronapandemian hoito on hallinnut Sanna Marinin koko pääministerikautta, eikä loppua näy.

”Emme näe tulevaisuuteen emmekä tiedä, miten pandemia jatkaa kulkuaan. Joudumme sietämään epävarmuutta ja tekemään parhaamme aina niillä tiedoilla, joita sillä hetkellä on.”

Monet muutkin asiat tulivat heti alussa yllätyksenä – esimerkiksi se, miten paljon suomalaisnaisten johtama hallitus kiinnosti kansainvälistä mediaa.

”En osannut varautua siihen huomioon, jonka valintaani ja koko hallitusviisikkoon kohdistui. Haastatteluihin meni aikaa, mutta minusta oli tärkeää, että Suomi näkyy maailmalla. Eihän Suomea liikaa tunneta. On hyvä päästä kertomaan, millainen maa ja yhteiskunta Suomi on.”

Voguen ja lukuisten muiden laajojen lehtijuttujen ohella Forbes, BBC ja Time nostivat Sanna Marinin omille vaikuttajanaisten listoilleen. Ulkomailta tulleita haastattelupyyntöjä on edelleen jonoksi asti. Niihin vastataan vähitellen, kun sopivia hetkiä löytyy.

Pääministerin työssä ei ole aikatauluja.

”Aina on oltava valmis työskentelemään. Vapaa-ajalla, lomalla, yömyöhällä. Kaikki muu väistyy työn edestä”, Sanna sanoo.

Pääministerin pöydälle tulevat asiat ovat riitaisia. Jos asiat ratkeaisivat helposti ennen sitä, ne olisi jo hoidettu.

”Rakastan työtäni, koska haluan olla muuttamassa maailmaa.”

Asioihin keskittyvä ja suoraviivainen. Niin Sanna Marin kuvailee itseään. Hänen on ollut vaikea ymmärtää, etteivät kaikki toimikaan samoin. Siinä on ollut opettelemista.

”Kerron oman näkemykseni suoraan, mutta se ei tarkoita, että pitäisin siitä tiukasti kiinni. Jos on neuvoteltava, niin sitten neuvotellaan.”

Sanna Marin toteaa, että osa ihmisistä toimii tunnepohjaisemmin.

”Hekin tietenkin ajavat politiikassa asioita, mutta heidän kantansa muodostamiseen vaikuttavat joskus muutkin seikat kuin itse asiaan liittyvät argumentit.”

Pääministeri on joutunut laventamaan sosiaalisia taitojaan.

”On pitänyt oppia lukemaan ihmisiä, ja varmasti joudun sitä vielä tulevaisuudessakin opettelemaan. Ei ole oikeaa tai väärää tapaa toimia. On vain erilaisia tapoja, ja toista pitää aina pyrkiä ymmärtämään.”

Päivänpolitiikassa syntyy aika ajoin kohuja, joilla on tapana paisua.

”Kohut ruokkivat itse itseään. Kun ensimmäinen vyöry tulee, se on vain kestettävä, sillä tilannetta on usein vielä silloin vaikea saada hallintaan. Kun pahin on ohi, joku ehkä sen jälkeen jo kuunteleekin. Yleensä kohut syntyvät asioista, jotka eivät kansankunnan näkökulmasta ole edes isoja tai merkityksellisiä.”

Niihin päiviin hänellä on oma selviytymisstrategiansa.

”Jos tuntuu pahalta, hengitän syvään, lähden lenkille ja nukun yön yli ennen kuin reagoin tai teen mitään. Otan hengähdystaukoa ja yritän päästää irti omista ensimmäiseksi pintaan nousseista tunteistani. Se auttaa katsomaan asioita uudessa valossa.”

Kun pääministeri tuli koronakriisin kiivaimman hoidon keskeltä kotiin, Kesärannassa äitiä oli odottamassa parivuotias Emma.

”Hän on iloinen ja valoisan ihana lapsi. Hänen maailmansa oli jotain ihan muuta. Kun hänen kanssaan oli hetken, asiat menivät oikeisiin mittasuhteisiinsa.”

Aviopuoliso Markus Räikkönen on aiemmin todennut, että jos Sanna Marin on vihainen, kotona on erityisen siistiä, koska hän purkaa turhautumistaan kotitöihin.

”Meidän koti on aina siisti”, Sanna kuittaa.

”Mieheni joutuu kyllä joskus kuuntelemaan, kun kerron asioista. En kuitenkaan pura turhautumisiani tai suuttumisiani perheenjäseniini vaan fyysiseen tekemiseen. Käyn ulkona, siivoan, pesen pyykkiä. Olisi kohtuutonta purkautua läheisille, koska he joutuvat muutenkin kestämään niin paljon.”

Perheen elämässä ei ole säännöllistä rytmiä eikä yhteisiä tekemisiä voida suunnitella ennakkoon.

”Meidän arkemme on suunniteltava aina siitä lähtökohdasta, etten olekaan läsnä aina silloin kuin pitäisi olla.”

Sanna Marin ja Markus Räikkönen olivat 18-vuotiaita, kun he tapasivat toisensa tamperelaisessa, Emma-nimisessä ravintolassa.

”Olemme kasvaneet ja kokeneet siitä lähtien kaiken yhdessä. Tämä on nyt meidän elämäämme. Markus joutuu huolehtimaan kotona paljon arjen pyörityksestä ja lapsen viemisistä, koska en koskaan tiedä, milloin joudun töihin.”

”Luultavasti tunnen tilanteestamme enemmän huonoa omaatuntoa kuin hän tuskailee oman osansa vaikeutta.”

Pääministerilläkin on joskus vapaapäiviä. Haastattelua edeltävään viikonvaihteeseen niitä on mahtunut poikkeuksellisesti jopa kaksi.

”Kävimme perheen kanssa kävelyllä, leikkipuistossa ja kahvilassa. Touhusimme Emman kanssa kaikenlaista.”

Lenkeilläkin tuli juostua ja käveltyä niin, että pohkeet ovat kipeät. Edeltävä työviikko oli ollut kiireinen, ja aktiiviranneke paljasti, että joinakin palaveripäivinä askelia tuli vain parin kilometrin edessä. Sitä oli kompensoitava tavallista pidemmällä lenkillä.

Pääministerin työssä inhimillisesti raskainta on ollut yksityisyyden menetys. Turvamiehet seuraavat kaikkialle, ja missä ikinä liikkuukaan, on julkisen tarkkailun kohteena.

”En usko, että siihen ikinä tottuu, mutta ajattelen, että se kuuluu työn luonteeseen ja se on vain kestettävä. On hyvin hankalaa elää normaalia elämää.”

Median lisäksi myös tavalliset ihmiset seuraavat, mitä pääministeri tekee.

”Kun liikun julkisilla paikoilla. ihmiset ottavat kännykkäkuvia ja jakavat niitä eteenpäin sosiaaliseen mediaan ja lehdistölle.”

Omaa elämäänsä hän ei aio silti hylätä työn vuoksi.

”Tämä aika on saanut arvostamaan kaikkea hyvin tavallista, kuten harrastuksia tai kahvilakäyntejä tai ystävien tapaamisia ulkona. Arkisia ja yksinkertaisia asioita, joita kaipasi, kun yhteiskunta jouduttiin kriisin vuoksi sulkemaan.”

Toisaalta Sanna Marin avaa joskus itsekin yksityiselämänsä hetkiä sosiaalisessa mediassa. Instagram-tilinsä kuvissa hän nautiskelee puistossa kesähelteistä urheilutoppi yllään ja kannustaa Huuhkajia. Syksyllä hän leipoi Instagramin tarinoissa fetapiirakkaa, josta tuli pieni hitti.

Sosiaalisen median esiintymisistä on vedetty päätelmiä siitä, kuinka hän poliitikkona rakentaa imagoaan.

”On ollut vähän huvittavaakin seurata niitä analyysejä. Olen pääministeri, mutta olen myös Sanna, joka elää 36-vuotiaan naisen tavallista elämää. En mene edellisten pääministerien muottiin, ja sitä on joidenkin vaikea hyväksyä. En ole mies, jolla on tumma puku, kravatti ja vakava ilme.”

Sosiaalisen median keskusteluissa on ehditty ihmetellä muun muassa sitä, ehtiikö Sanna juurikaan nukkua, kun ehtii tehdä kaikkea: hoitaa pääministerin työt, olla perheen kanssa, kuntoilla, siivota, leipoa fetapiirakoita. Hän korostaa, ettei halua aiheuttaa muille naisille paineita.

”Jokainen tekee kuten itse haluaa. Jos ei jaksa siivota, se on ok. Vaikka teen itse paljon töitä ja työpäivät venyvät, näen, että tyttäremme voi hyvin. Ei ole vain yhtä tapaa toimia. Itselleen pitää olla armollinen.”

Artikkeli on julkaistu Eevassa 12/2021.

Lue myös: 3 asiaa, jotka Sanna Marinin kuvien kohu opetti