
Reetta Vanhanen irtisanoutui, koska hän koki, ettei hän enää kelvannut. Sitä seurasi tyhjyys
Reetta Vanhanen eheytyi kokonaiseksi ymmärrettyään, että tarve reippauteen ja jatkuvaan suorittamiseen oli peräisin lapsuuden traumoista. Nyt NLP-kouluttaja tietää, että raju pudotus ohjasi hänet oikealle polulle.
Reetta Vanhanen istui kotonaan Helsingin Tapaninvainiossa olohuoneen lattialla. Hän selasi vimmatusti puhelinluettelon keltaisia sivuja. Oli elokuu vuonna 2002, ja hän tunsi jääneensä täysin tyhjän päälle jouduttuaan 42-vuotiaana irtisanoutumaan työpaikastaan suuressa matkailualan yrityksessä.
Pomo antoi Reetan ymmärtää, etteivät hänen taitonsa riittäisi enää vaadittuihin työtehtäviin yrityksen laajentuessa kansainvälisille markkinoille. Se tarkoitti Reetalle, että hän ei kelpaa.
Ja nyt Reetta selasi puhelinluetteloa selvittääkseen, mihin ammatteihin hän voisi vielä tarttua.
”Romahdin kokonaan, koska koin, ettei minulla ollut enää mitään käyttöä. Ajattelin, ettei kukaan huoli minua töihin. Rukoilin luojaa antamaan minulle elämäni takaisin.”
Reetta oli työskennellyt jo parinkymmenen vuoden ajan matkailualalla. Oppaana, hotellissa ja viimeisimpänä suuressa matkatoimistossa vaativissa esimiestehtävissä.
Hän oli aina ajatellut tulevansa toimeen kaikenlaisten ihmisten kanssa. Mutta kun taloon saapui uusi johtaja, kemiat eivät millään kohdanneet. Uusi johtaja ei tuntunut pitävän hänestä. Pomon mielestä Reetta oli turhan iloinen ja hyväntuulinen, tuli aamuisin liian hilpeänä töihinkin.
Esimies tulkitsi sen teennäisyydeksi.
Todellisuudessa Reetta kantoi harteillaan voimakasta suorittamisen taakkaa ja uupumusta.
”Olen aina ollut hyvin työorientoitunut, ja rakensin identiteettini vahvasti tekemisen ja työn varaan. Tunsin oloni sitä merkityksellisemmäksi, mitä paremmin hommani tein.”

Sunnuntaisin Reetalla oli tapana mennä toimistolle valmistelemaan seuraavan ¬viikon työtehtäviä, jotta hän selviäisi niistä ensiluokkaisesti. Reetan kaksi poikaa olivat vielä pieniä, mutta hommat oli hoidettava vapaapäivinäkin. Reetta toisteli mantraa: ”Asiat tehdään tai itketään ja tehdään.”
Uusia tehtäviä vyöryi päälle, koska työyhteisössä oli hyvin tiedossa, että Reetta kyllä hoitaa kaiken. Se tuntui silloin hänestä hykerryttävän ihanalta. Kun työsuhde päättyi, tilalle tuli valtava tyhjyys.
”Tuntui, ettei minua ollut enää olemassa.”
Reetta masentui. Elämä menetti merkityksensä, ja mieleen tulvahti itsetuhoisiakin ajatuksia. Onneksi alakouluikäiset pojat saivat hänet tarraamaan kiinni elämään.
”Lapset pitivät minut elossa, koska ajattelin, että en voi lähteä ja jättää heitä.”
Lyhytterapia ja parin vuoden ajan kestänyt masennuslääkitys sekä oman itsen ja menneisyyden tutkiminen auttoivat Reettaa takaisin pinnalle. Samoin kuin runokirja nimeltä Siivet 42, jota hän ryhtyi kirjoittamaan vaikeina hetkinä.
Kun hiekkaan elämä sortuu.
Alla vahva peruskallio.
Maa äiti – Maa minä.
Ehjäksi tulen jälleen.

Elokuussa 2002 Puruveden rannalla kirjoittamassaan Minä-runossa Reetta näki jo pilkahduksen eheytymisen voimasta.
”Sanojen kautta korjasin itseäni. Ajatukseni ja kirjoittaminen olivat keino purkaa kokemuksiani.”
Mutta vielä tuolloin Reetta ei tiennyt, että kipeä kokemus poikisi kokonaan uuden uran ja kaikki koettu muodostuisi voimavaraksi tälle suunnalle.
Muutamaa vuotta aiemmin Reetta oli palkittu työpaikallaan kovasta uurastuksesta. Lahjaksi hänelle tarjottiin matkaa Yhdysvaltoihin, mutta sen sijaan hän pyysi päästä Suomessa järjestettyyn NLP-koulutukseen.
Sen lupaus tarjota lisää ymmärrystä erilaisten ihmisten johtamiseen ja motivoimiseen kiehtoi, samoin kun mahdollisuus saada työkaluja kehnosti toimineisiin vuorovaikutustilanteisiin.
Lopulta epäluuloinen esimies suostui Reetan pyyntöön vannotettuaan ensin, ettei tämä vain ”hurahtaisi” ja lähtisi oppiensa kanssa omille teilleen.
”Olin käynyt erilaisissa mielenhallinnan koulutuksissa, mutta aavistelin heti, että tämä menisi jollakin tavalla vielä syvemmälle kuin mikään muu aiemmin.”
Ja niin kävi.
”NLP toi minulle suuren ymmärryksen itsestäni, taidoistani ja taustastani. Tulin yhä enemmän tietoiseksi omista arvoistani ja uskomuksistani: miksi olin rakentanut identiteettini niin vahvasti aikaansaamisteni ja kehujen ympärille.”
Yhdysvalloissa 1970-luvulla kehitetty ajattelutekniikka tempaisi Reetan mukaansa. NLP antoi heti uusia työkaluja ymmärtää erilaisia ihmisiä, saavuttaa tavoitteita, hallita tunnekokemuksia ja stressiä.
Reetta oppi, että kirjainyhdistelmä NLP tulee sanoista Neuro-Linguistic Programming. Suomeksi se tarkoittaa neurolingvististä ohjelmointia. Neuro viittaa ajatteluun ja tiedon käsittelyyn, lingvistinen puhuttuun kieleen ja sisäiseen puheeseen.
Programming puolestaan liittyy ihmisen toimintamalleihin, ajattelun rakenteisiin ja sitä kautta käyttäytymiseen. Ne voivat olla elämää edistäviä tai sitä rajoittavia, ja niitä voidaan muuttaa NLP:n tarjoamilla menetelmillä. Yksi NLP:n perusajatuksista on, että ihmisen kokemuksilla on rakenne ja sitä muuttamalla kokemuskin voi muuttua.
Tiedän, että riitän.
Unelmoin tasapainoisesta ja hyvästä elämästä.
Pelkään hylätyksi tulemista.
Luotanelämään, ihmiseen ja rakkauden voimaan.
Ihmettelen ihmisen kykyä ja pyrkimystä selvitä elämän vaikeista tilanteista.
Iloitsen elämästä, perheestäni ja siitä, että ympärilläni on hyviä ihmisiä.
NLP:n tarkoitus on siis auttaa ihmistä ymmärtämään itseään ja toisia paremmin erilaisten tekniikoiden avulla.
”Keho ja mieli toimivat koko ajan yhdessä. Ajattelumme heijastuu kehoon ja ajatukset vaikuttavat hyvinvointiimme. Ne heijastuvat myös kohtaamisiin ja siihen, miten motivoidumme tekemään jotain asiaa”, Reetta kertoo.
Itselleen saattaa tiedostamattaan työstää koko päiväksi raskaan ja ikävän olon, jos heti herättyään surkuttelee kaatosadetta ja murehtii, miten raskas ja kiireinen päivä edessä onkaan. Silloin ihminen tietämättään ohjelmoi kehonsa stressitilaan.
Mutta sen sijaan voikin aloittaa aamun pohtimalla, mitähän mielenkiintoista tänään tapahtuu.
”Tai jos päivän tulevat tehtävät ahdistavat, ajatuksen voi suunnata siihen, miten asiat ratkeavat tänään. Kuinka monta kertaa tänään voin levähtää, vaikka vain hetkeksi työpäivän aikana? Silloin mieleen ja kehoon alkaa virrata aivan erilaista energiaa ja samalla olo muuttuu.”
Reetta muistuttaa, ettei NLP kuitenkaan ole pelkästään positiivisuuden väline, vaikka monet niin luulevat.
”Kaikkia sattuu joskus. Jos kipeät asiat laittaa syrjään, ne jäävät käsittelemättä. Surullisen tai ahdistavan asian täytyy tulla nähdyksi, kuulluksi ja ymmärretyksi.”
Usein jo asian jakaminen toisen kanssa voi auttaa.
”Kuten kaikki kehon lihaksetkin vahvistuvat ja voimaantuvat harjoittelun myötä, niin tapahtuu myös mielelle.”
Mieltään voi harjoittaa puhumalla itselleen lempeästi, kuin parhaalle ystävälleen. Itselleen hyvää oloa tuottavia sanoja kannattaa toistaa usein, jo heti aamusta ja pitkin päivää.
”Surullisen tai ahdistavan asian täytyy tulla nähdyksija kuulluksi.”Reetta Vanhanen
Jos mielen sopukoissa on piilossa kipeitä, käsittelemättömiä asioita ja ¬ajatuksia, ne voivat alkaa oireilla niin, että ihminen kokee elämänsä olevan jollain lailla raskasta tai jumissa.
Kipupisteille tai negatiivisille ajatusmalleille ei kuitenkaan voi tehdä mitään, jos niitä ei tiedosta. Silloin elämässä ja arjessa mieltä saattaa painaa esimerkiksi huono ja syyllinen olo. Kun syy tunteiden taustalta aukeaa, asioihin voi puuttua.
”NLP:ssä on paljon harjoitteita, joiden avulla voi käsitellä ja vapautua syyllisyyden ja riittämättömyyden tunteista. Menneisyyttään ei voi muuttaa, mutta jokainen voi katsoa sitä tämän päivän taitojen, kokemusten ja voimavarojen kanssa. Näin näkökulma ja kokemus asiasta muuttuvat.”
Oman tarinansa voi siis ikään kuin kirjoittaa uudelleen.
”Minulle masennuskokemus ja siitä selviäminen ovat tuoneet valtavasti ymmärrystä sekä syvyyttä. Haluan myös auttaa niitä, jotka ovat samassa tilanteessa kuin minä olin joskus. Masennuksesta voi selvitä jopa entistä vahvempana ja oman herkkyytensä tunnistaen.”

Uusi suunta alkoi hiljalleen kirkastua Reetalle jo puoli vuotta työsuhteen päättymisen jälkeen. Hän perusti yrityksen ja ryhtyi vetämään firmoille henkilöstökoulutuksia ja hyvinvointiin tähtääviä valmennuksia. Vuosien varrella yritystoiminta laajeni myös matkailuun, mutta ennen pitkää Reetta palasi tekemään pelkästään henkilövalmennusta.
Nyt hän pyörittää kolmatta yritystään kouluttaen NLP:tä kaikille avoimissa ¬ryhmissä sekä yrityksille erikseen räätälöidyissä valmennuksissa ja myös kahden kesken.
”Kohtaan paljon ihmisiä, jotka kipuilevat elämässään. Ihmisiä, joiden elämä jollain tavalla ei ole tyydyttävää ja jotka hakevat siihen muutosta ja välineitä toteuttaakseen oman näköistään elämää.”
Tällaisissa tilanteissa Reetta kehottaa ihmisiä olemaan ensisijaisesti läsnä itselleen.
Yksi keino on meditoida säännöllisesti eli harjoittaa läsnäoloa. Reetta itse ¬meditoi kahdesti päivässä, joskus useamminkin. Lisäksi apua voi saada siitä, että listaa asiat, joihin elämässä käyttää aikaansa, rahaansa ja energiaansa.
Sen jälkeen voi kirjata ylös omat arvonsa ja pohtia, onko niiden välillä tasapainoa – vai olisiko muutoksiin tarvetta ja miten ne olisivat mahdollisia.
”Lopuksi voi kuvitella, miltä tuntuisi silloin, kun tekeminen ja arvot olisivat tasapainossa. Minkälaista elämä silloin olisi? Mikä jäisi pois? Mitä tulisi lisää?”
”Monella on voimakas eheytymisen kaipuu. Kehuja tarvitaan paljon.”Reetta Vanhanen
Reetta on huomannut työssään, että monien elämää leimaa voimakas eheytymisen ja läsnäolon kaipuu.
”Ihminen ei voi eheytyä, jos ei ole ensin ollut rikki. Ja eheytyminen alkaa siitä, kun syntyy tunne, että riitän ja kelpaan, rikkinäisenäkin ja erityisesti juuri silloin.”
Hän muistuttaa, että eheytyäkseen ¬ihminen tarvitsee positiivista ja kannustavaa palautetta identiteetin tasolla. Jos kehuja satelee vain suorituksista, ne vahvistavat tekemisen ja käyttäytymisen malleja ihmisessä menemättä kuitenkaan syvemmälle identiteettiin.
Tärkeää on muistaa myös itse antaa palautetta läheisilleen heidän omasta persoonastaan. Lastaan tai puolisoaan voi esimerkiksi kehua heidän luonteenpiirteistään ja ihanuudestaan sen sijaan, että ylistäisi vain suorituksia työelämässä, koulussa tai harrastuksissa.
Paljon Reetalta haetaan vastauksia kysymyksiin: Kuka minä olen? Miten voisin paremmin?
”Identiteetti on kaiken perusta ja ilman sitä ihminen on hukassa. Ehjä identiteetti muodostuu myös siitä, että tulet hyväksytyksi sellaisena kuin olet. Meillä kaikilla on perustarve tulla nähdyksi, kuulluksi ja rakastetuksi.”
Reetta aloittaa usein kohtaamiset asiakkaidensa kanssa kysymällä toiselta, mitä tämä todella haluaa tässä hetkessä elämäänsä.
”Luottamuksen ja sallivuuden ilmapiirissä ihmiset rupeavat avautumaan. On tärkeää, että joku kuulee myös pelot ja kannattelee.”

Erityisen tärkeänä Reetta pitää sitä, että jokainen olisi valmis vastaanottamaan läsnäoloa ja rakkautta. Eräässä harjoituksessa hän ohjaa asiakkaitaan sanomaan omalle sisäiselle lapselleen lauseen, joka herkistää monet: ”Olet rakas ja tärkeä – lupaan, että en koskaan hylkää sinua vaan kuljen aina rinnallasi.”
Kun ihminen pääsee kosketukseen sisäisen lapsensa kanssa, moni kuvailee tunnetta kotiin tulemisen kaltaiseksi, turvalliseksi tilaksi. Juuri rakkaus onkin Reetan lempiteema. Sitä hän kokee jatkuvasti aikuisten poikiensa äitinä sekä yli 30 vuotta kestäneessä avioliitossaan. Suomalainen mies asuu Lontoossa työnsä vuoksi, ja Reetta asuu ja tekee töitä niin Helsingissä kuin Lontoossa.
”Emme ehkä olisi enää pariskunta ilman NLP:tä. Olen saanut siitä välineitä paitsi parisuhteeseen myös siihen, että voin tukea aikuisia poikiani elämään niin kuin heidän sydämensä kutsuu.”
Reetan mielestä pitkässä parisuhteessa on erityisen tärkeää kertoa toiselle, mitä kaikkea hänessä arvostaa.
”Pienillä teoilla ja läsnäololla on elämässä suuri merkitys. Ei ole lainkaan huono ¬ajatus sanoa ääneen se, mitä hyvää huomaat puolisossasi, hänen luonteenpiirteissään ja teoissaan.”
Reetta muistuttaa, että rakkautta voi osua kohdalle joka päivä, ihan uusissakin kohtaamisissa.
”Rakkaus rajataan mielestäni liian tiukkoihin raameihin. Rakkautta on kaikkialla monissa kohtaamisissa ja eri muodoissa. Ihminen ei koskaan lakkaa haluamasta kuulla olevansa ihana juuri sellaisena kuin on. On tärkeää tietää olevansa täydellinen ja rakastettu.”
Sitä hän olisi myös itse kaivannut pienenä tyttönä enemmän.
”Jos haluaa muutosta, on hyvä aloittaa siitä, että on läsnä itselleen.”Reetta Vanhanen
Työskennellessään NLP:n parissa Reetta ryhtyi tutkailemaan myös omia ajatusmallejaan syvemmin. Samalla hän oivalsi, että kipeät kokemukset lapsuudesta vaikuttivat vahvasti siihen, miksi hänestä tuli aikuisena turhan reipas ylisuorittaja ja työnarkomaani. Reetan isä oli tuurijuoppo, ja kotona pienen tytön olo oli turvaton. Vanhemmille ei jäänyt ongelmiensa keskellä aikaa lapsilleen.
”Lapsuudessani tulin tiettyjen tunteidenosalta näkymättömäksi. Tulin hyväksytyksivain silloin, kun olin iloinen. Itkuni itkin yksin ja pelot pelkäsin yksin. Kipuilen vieläkin hylätyksi tulemisen kokemuksen kanssa. Olen elänyt koko ikäni sen pelon kanssa, että minusta ei tykätä, jos näytän kaikki tunteeni.”
Reetalle rakas mummo sanoi joskus, että maailmassa ei ole mitään sellaista, mistä meidän Retu ei selviä. Vaikka ajatus on hyvä ja kannustava, myöhemmin Reetta on ymmärtänyt, ettei kaikessa tarvitse pärjätä yksin.
”Paljon puhutaan siitä, että pitäisi olla rohkea. Mutta miksi ihmeessä? Olen oppinut, että pitää pyytää apua, jos sitä tarvitsee tai ei itse osaa.”
Jälkikäteen ajateltuna Reetta tietää, että taipumus tehdä itsensä näkyväksi työn kautta oli tuhoisaa.
”Romahdus on parasta mitä minulle on tapahtunut. Siitä alkoi kuoriutuminen ja kasvaminen minuksi. Olen valtavan kiitollinen kokemastani, ilman sitä en olisi löytänyt tälle tielle tutkimaan ihmisen mieltä ja eheytymistä.”
Nyt hän hyödyntää oivalluksiaan työssään. Reetta uskoo, että jokaisella ihmisellä on oma tehtävänsä tässä maailmassa, sieluun koodattu missio. Hänelle se selkiytyi erityisesti rankkojen aikojen jälkeen.
”Kokemusteni ansiosta osaan myös kannatella muita ihmisiä, kun heillä on vaikeaa. Kuka tahansa voi lukea NLP-taitoja kirjoista, mutta minun lahjani on se, että autan ihmisiä tulemaan nähdyiksi läsnäoloni kautta ja kuljen mukana heidän rinnallaan.”
Hän muistuttaa, että eheytyminen ei tarkoita sitä, että ihminen olisi valmis.
”Rakastan olla keskeneräinen. Se mahdollistaa oppimisen ja tekee ¬elämästä mahdottoman mielenkiintoisen. Eheytymisen kokemus tulee siitä, kun on ympärillä ihmisiä ja tulee hyväksytyksi ja rakastetuksi aitona itsenään.”
Se on oivallus, josta kertoo Reetan kirjoittama runo Olen:
Olen. Se riittää. Hyvä näin!
Sinun kanssasi. Sinua ilman.
Ilman alla yksin, kaksin.
Jo kaksinkin. Tässä ja poissa.
Olen auki ja kiinni.
Olen.

Reetta Vanhanen
on senior NLP-kouluttaja, henkilöstövalmentaja ja yrittäjä.
Hän on naimisissa ja hänellä on miehensä kanssa kaksi aikuista poikaa. Reetta asuu Helsingissä ja Lontoossa.
Juttu on julkaistu Voi hyvin -lehdessä 3/2020.