Ravitsemusterapeutti Hanna Partanen peri surkeat geenit: "Yritän elää niin, etten sairastuisi varhain"
Lähestulkoon jumalallinen väliintulo vaikutti siihen, että Hanna Partanen päätyi opiskelemaan ravitsemustieteitä. Hänestä tuli koko kansan tuntema ravitsemusterapeutti. Liialta työnteolta Hannaa varjelee karvainen personal trainer.
Halu auttaa meitä voimaan paremmin. Se on yrittäjä Hanna Partasen, 45, missio. Partanen on Suomen tunnetuin ravitsemusterapeutti. Hän on työskennellyt laillistettuna ravitsemusterapeuttina lähes 20 vuotta. Työssään hän pitää potilasvastaanottoa, luennoi ja kouluttaa.
Partanen on mediassa suosittu asiantuntija ravitsemuskysymyksissä. Julkisuuteen hän nousi Olet mitä syöt -realitysarjan juontajana. Hän on myös kirjoittanut seitsemän kirjaa ravitsemuksesta. Syksyllä hän aloittaa uuden podcastin.
1. Miten kiinnostuit ravitsemustieteestä?
”Se oli sattumaa. Lukiossa minun oli hankalaa löytää sopivaa alaa. Olin pohtinut, hakisinko lääketieteelliseen, mutta pitkän fysiikan kurssit veivät elämäniloni. Katselin hyppytunnilla ajankuluksi Kuopion yliopiston opinto-opasta.
Huomasin, että yksi lääketieteellisen koulutusohjelmista oli kliininen ravitsemustiede. Pääsykokeessa oli samat kysymykset kuin lääketieteellisen kokeissa, mutta fysiikkaan ei tarvitsisi vastata. Se oli kuin jumalallinen väliintulo!
Ala kiinnosti, koska kyse on ennalta ehkäisevästä tieteenalasta. Olin aina ihmetellyt, miksi vain odotetaan, että ihminen sairastuu ennen kuin häntä hoidetaan.”
2. Miten urasi lähti käyntiin?
”Valmistuin vuonna 2004 terveystieteiden maisteriksi ja sain laillistetun ravitsemusterapeutin pätevyyden. Haaveenani oli, että pääsisin sivistämään suuria joukkoja siitä, mihin syömisessä kannattaa keskittyä. Reilu vuosi myöhemmin minut valittiin Olet mitä syöt -tosi-tv-sarjaan neuvomaan osallistujia elämäntaparemontissa.
Neuvottelin 25-vuotiaana englanniksi tuotantoyhtiön pääjehujen kanssa. Kysyin heiltä, miksi ohjelmassa tutkitaan kakkaa ja tehdään suolihuuhteluja, kun sellaiselle ei ollut tieteellistä perustetta. Formaattiin tehtiin muutoksia toimestani, mikä oli ennenkuulumatonta.
Ohjelma oli ensimmäisiä realityjä Suomessa ja aikansa kuva. Roolini tuntui ristiriitaiselta. Tein työtäni, mutta samalla piti olla täpäkkä täti. Kaikille ei käynyt selväksi, että en ollut oikeasti sellainen evil bitch, paha akka, vaikka olen itsekin rehellinen ja suorasanainen.
Kun myöhemmin pidin potilasvastaanottoa, respan tytöt nauroivat, että potilaat maksaessa kertoivat, että se olikin ihan mukava, ei niin ikävä kuin telkkarissa. Jotkut olivat taas pettyneitä, kun en neuvonutkaan niin tiukkasanaisesti kuin he olivat odottaneet.”
”Ihmettelin, miksi vain odotetaan, että ihminen sairastuu ennen kuin häntä hoidetaan.”Hanna Partanen
3. Mitä vaikutusta sarjalla oli?
”Ensimmäistä jaksoa katsoi reilu miljoona ihmistä, ja päädyin heittämällä julkisuuteen. En silti ajattele olevani julkkis, vaan media on väline viedä sanomaa eteenpäin.
Koska nimeni tuli tunnetuksi, ei markkinointiin tarvinnut panostaa. Se oli suuri etu. Sain toteuttaa ’terveyssaarnaajan’ työtä ja kulkea ympäri Suomea. Olen elämäni aikana pitänyt lähes tuhat luentoa ja koulutustilaisuutta ja esiintynyt kymmenille tuhansille ihmisille. Rakastan sitä, kun saan suuren joukon kerralla kuuntelemaan.
Kerran Varkaudessa eräs nainen tuli juttelemaan ja kiitti vinkeistä. Ohjelmassa oli ollut nainen, jolla oli ollut samat ongelmat kuin hänellä. Nainen oli seurannut telkkarissa antamiani ohjeita ja pudottanut melkein 30 kiloa vuodessa.
Tajusin, että jumankauta, viihdeohjelmallakin voi olla kansanterveydellistä merkitystä. Jos ihmiset samastuvat ohjelmassa mukana olleiden tilanteisiin ja motivoituvat oikeaan aikaan, voi se kohentaa terveyttä.”
4. Mitä olet työssäsi oivaltanut?
”Puhun työssäni enemmän muutoksesta kuin ruoasta. Samastun muutoksen vaikeuteen. Minua esimerkiksi ärsyttävät hammaslääkärien suosittelemat tikut ja langat. Aktivoidun käyttämään niitä aina vasta kaksi viikkoa ennen suuhygienistin vastaanottoa.
Suurin osa ihmisistä on laiskoja, herkunhimoisia nisäkkäitä, ja evoluutio selittääkin osin käytöstämme. Miksi liikkuisimme, jos ei ole pakko, koska on viisasta säästää energiaa? Lisäksi toimiimme vaikuttavat ne ympäristöt, joissa syömme ja liikumme. Ei ole ihme, että 70 prosenttia väestöstä on ylipainoisia ja liikkuu vähän.
Terveyttä valitettavasti arvostaa vasta sitten, kun sen menettää. Olenkin oivaltanut urani aikana, että tieto ei vielä luo muutosta. Pohdin usein, miten saisin kannustettua ihmisiä asioissa, jotka eivät tunnu miltään juuri nyt, mutta jos asiasta ei piittaa, seurauksena saattaa olla vaikka aivoverenvuoto.
En voi kuitenkaan luvata terveyttä, vain riskien vähenemistä.
Minulla on itselläni surkeat geenit. Mummoni sai 48-vuotiaana aivoverenvuodon ja vammautui, ja isäni puolella yli 60-vuotiaiksi eläneitä miehiä on vain muutama. Sukuhistoria on muuttanut omaakin perspektiiviäni. Yritän elää niin, etten sairastuisi varhain.”
”Tajusin, että jumankauta, viihdeohjelmallakin voi olla terveydellistä merkitystä.”Hanna Partanen
5. Mitä väärinkäsityksiä ammattiisi liittyy?
”Syöminen on herkkä osa identiteettiä. Vastaanotolla monella on häpeän kokemuksia, ja he pelkäävät, että paheksun heidän syömisiään. He kertovat nolona syövänsä esimerkiksi suklaata ja hämmästyvät, kun kerron, että minäkin äsken söin. Tykkään suklaasta, joten miksi en söisi.
En tiedä, miksi ihmiset ajattelevat, että me terapeutit olemme tiukkapipoisia tai syömme kuin fitnessmallit ennen kisakautta. Eihän kukaan kysy viiniä juovalta lääkäriltäkään, että eikös sinun pitäisi tietää alkoholin syöpäriski.
Kroppaanikin on kritisoitu. Sisuskaluiltani olen terve ja laboratorioarvot ovat huippuluokkaa. Reisieni selluliitti tai pieni selkämakkara ei vaikuta ammatillisiin taitoihini. Kisalavat ei kiinnosta, mutta kropan toiminnallisuus kylläkin.
Terapeuttina en tuomitse vaan autan. Käytän lennokasta huumoria, olen rehellinen ja oma itseni. Jotkut eivät tykkää minusta, mutta hyväksyn sen. Onneksi persoonani resonoi monille ja saan hyvää palautetta.”
6. Mistä ammennat merkityksellisyyttä?
”Valtaosa potilaista tulee työterveyshuollosta. Heidän käyntiensä syynä on usein ylipaino, kakkostyypin diabetes, vatsaongelmat, keliakia tai kohonnut kolesteroli. Työni on merkityksellistä, koska pystyn auttamaan ihmisiä voimaan paremmin. Tapaan myös syömishäiriöpotilaita. Parhaassa tapauksessa autan pelastamaan hengen.
Monipuolisuus on työni suola. Otan vastaan potilaita, pidän luentoja ja kirjoitan kirjoja. Kyllästyisin nopeasti, jos tekisin vain yhtä asiaa.”
7. Mistä saat voimaa?
”Työn merkityksellisyys voi olla myös ansa. Olen työssäni joustava, mutta vuosien mittaan olen joutunut opettelemaan työmäärän rajaamista. Minusta ei ole auttajaksi, jos uuvun.
Minulla on ollut karvainen personal trainer vuodesta 2006. Tein tuolloin hulluna töitä ja ajoin 72 000 kilometriä autolla ja potilastyöt päälle. Tarvitsin koiran säännöllistyttämään elämää ja rajoittamaan hyvällä tavalla työntekoa. Koira pakottaa tulemaan kotiin ja tasapainottaa vuorokausirytmiä.”
”Olen perinyt surkeat geenit. Yritän elää niin, etten sairastuisi varhain.”Hanna Partanen
8. Miten olet oppinut olemaan armollinen itsellesi?
”Puhun armollisuudesta päivittäin. Potilaistani 70 prosenttia on ylipainoisia, jotka haluaisivat hallita painoaan. Käytän usein käsitettä joustava kontrollointi. Kaikki tietävät, että on oltava kontrollia, mutta myös jousto on tärkeää. Kaiken ei aina tarvitse olla täysjyvää. Kun on juhlat, syödään kakkua.
Koetan olla itsekin armollinen töideni suhteen. Vaikka välillä pohdin jälkikäteen, miten työasiat sujuvat, minun on luotettava siihen, että olen riittävän hyvä.”
9. Miten käsitys itsestäsi on muuttunut?
”Olen löytänyt vahvuuksia, joita en tiennyt minussa olevankaan. Potilastyön kannalta on hyvä, että osaan lukea ihmisiä ja olen helposti lähestyttävä. Minulla on vahva intuitio, ja se auttaa minua työssäni. Tämän ymmärtäminen on muuttanut käsitystä omasta itsestä ja kyvyistäni.”
”Evoluutio selittää käytöstämme: miksi liikkuisimme, jos ei ole pakko?Hanna Partanen
10. Mitä toivot tulevaisuudelta?
”Olen keski-ikäinen ja tyytyväinen siihen, missä olen. Haaveilen siitä, että Suomessa tehtäisiin uusi kansanterveyttä edistävä Pohjois-Karjala-projekti. Olisin ilolla mukana hankkeeseen liittyvässä televisio-ohjelmassa, jossa pääsisin käyttämään asiantuntemusta ja vaikuttamaan siihen, mitä ihmisille kerrotaan, ilman formaatin rajoituksia.
Haluan, että työlläni on vaikutusta, joten yritän tavoittaa isot joukot. Kirjani ovat tieteellistä asiaa kansanomaisessa muodossa. Samaa tavoittelen uudessa podcastissani, joka alkaa syksyllä.
Se on nimeltään Naisten vuoro, ja siinä olen yksi kolmesta ammattilaisesta keskustelemassa tärkeistä, etenkin keski-ikäisiä naisia koskettavista aiheista. Sekin on kansanterveystyötä, kaikkien saatavilla eikä maksumuurin takana.”
Lisätietoa: nutrifilia.fi
Facebook: Nutrifilia – Hanna Partanen
Instagram: hannan_viikon_valinta
