"Muutos elämäntavoissa ei synny pakottamalla", ystävykset Rauno Korpi ja Pertti Tanhua sanovat
Ystävykset, valmentaja Rauno Korpi ja NLP-kouluttaja Pertti Tanhua, uskovat pehmeän muutoksen voimaan. He ovat oppineet kantapään kautta, että pakottamalla omia elämäntapoja ei voi muuttaa.
Pitäisi liikkua enemmän. Aloittaminen tuntuu vaikealta. Alun jälkeen seuraa repsahdus. Repsahduksen jälkeen tunnet syyllisyyttä. Soimaat kehnoa itsekuriasi ja heikkoa tahdonvoimaasi. Lopulta luovutat turhautuneena ja tunnet epäonnistuneesi. Tuntuuko tutulta?
Tällaiset tunnelmat ovat tuttuja myös Sinullakin on oikeus onnistua -kirjan kirjoittaneille Rauno Korvelle ja Pertti Tanhualle.
Pitkän uran jääkiekkovalmentajana tehnyt Rauno ja suggestoterapeuttina sekä NLP-valmentajana työskentelevä Pertti tietävät, miten kivinen tie muutoksen tekeminen voi olla, olipa kyse sitten painonhallinnasta, työtahdin säätelemisestä tai käyttäytymisestä ihmissuhteissa.
He molemmat ovat aiemmin pyrkineet muutokseen tiukan itsekurin, taistelemisen ja armottomuuden kautta.
Nyt ystävykset ja työtoverit kääntävät ajatuksen päälaelleen. Heidän kirjansa kertoo pehmeästä muutoksesta.
”Tämä ajattelutapa ei perustu itsekuriin, eikä tahdonvoimaan. Se tapahtuu mukavuusalueella – muutos tehdään lempeästi ja hyvällä mielellä. Kun metodin ajattelutavan sisäistää, ei voi enää repsahtaa sanan perinteisessä merkityksessä”, Rauno sanoo.
Ystävykset tuntevat toisensa 30 vuoden takaa. He tapasivat samoissa valmennusalan työtilaisuuksissa ja koulutuksissa.
Kirjan ydinajatus sai alkunsa viisi vuotta sitten yhteisistä keskusteluista. Pertti ja Rauno puhuivat toistensa kanssa usein siitä, miksi tavoitteiden saavuttaminen ja muutoksen tekeminen on niin vaikeaa.
Joka paikassa tuputetaan ohjeita painonhallinnasta. Silti vain murto-osa painoa pudottavista onnistuu tekemään pysyvän elämäntapamuutoksen.
”Kirja syntyi meidän omien kokemustemme ja haasteidemme kautta. Usein ajatellaan, että muutoksen aloittaminen on vaikeaa ja lopettaminen helppoa. Halusimme kääntää ajatuksen toisinpäin. Mitä jos elämäntapamuutoksen aloittaminen olisikin helppoa ja lopettaminen vaikeaa?” Pertti sanoo.
Hänen mielestään on tärkeää erottaa onnistumisen ja menestymisen käsitteet toisistaan. Menestymiseen liittyy Pertin mielestä kilpailu toisia vastaan. Onnistuminen taas on henkilökohtaista, eikä siihen liity vertailua muihin.
”Haluamme kannustaa ihmisiä onnistumaan. Esitämme onnistumiselle lempeät keinot.”
”Tunsin olevani epäonnistunut, kun en pystynyt pitämään tavoitteitani.”
Pehmeä muutos on Raunon ja Pertin mukaan vaihtoehto perinteiselle muutosajattelulle, jonka keskeisiä onnistumistekijöitä ovat tiukka itsekuri ja itsensä pakottaminen käänteen tekemiseen. He kutsuvat perinteistä ajattelutapaa kovaksi muutokseksi.
”Suuri osa kovan muutoksen yrityksistä jää kesken. Epäonnistumisten jälkeen alkaa syiden ja syyllisten etsintä. Syylliset löytyvät omasta itsestä, toisista ihmisistä tai elämäntilanteesta. Uusi yritys ei pääse alkamaan heti, vaan pettymykseen jäädään useimmiten kiinni”, Rauno kuvailee.
Kovassa muutoksessa tärkeintä on päämäärä eli halutun tuloksen saavuttaminen. Pehmeässä lähestymistavassa matka on tavoitteen saavuttamista tärkeämpää.
”Itse matka on onnistuminen: olet onnistunut, kun pysyt liikkeellä, etkä lopeta. Pehmeässä muutoksessa olet ikuinen onnistuja”, Pertti sanoo.
Palkitsemista ei tarvita, koska muutos tuntuu hyvältä koko ajan. Pertin mukaan ruuvia ei väännetä tiukemmalle, vaan sitä löysätään. Ehdottomuus vaihtuu joustavuudeksi ja pakottaminen sallivuudeksi.
Pehmeässä lähestymistavassa hyväksytään kaikki: menneet tekemiset ja tekemättä jättämiset, keho, ajatukset, luonteenpiirteet, ulkonäkö ja tunteet. Hyväksynnän piiriin kuuluvat myös arjen haasteet, sairaudet, väsymys ja toiset ihmiset.
”Kun itsensä kurittaminen vaihtuu hyväksynnäksi, ihminen saa käyttöönsä ne voimavarat, jotka ovat ennen kuuluneet sisäisen taistelun käymiseen.”
Rauno tietää, mitä on muutoksen puskeminen kovin keinoin. Häntä kutsuttiin jääkiekkopiireissä ”Tampereen Tihonoviksi”. Lempinimi viittaa yhteen kaikkien aikojen menestyneimmistä jääkiekkovalmentajista, venäläiseen Viktor Tihonoviin. Naapurimaan kollega käytti Raunon mukaan työssään kovia keinoja.
Samanlaiset keinot ja työtavat kuuluivat Tampereen Tapparan jääkiekkovalmentaja Rauno Korven repertuaariin.
”Olin tiukka valmentaja. Vaatimustasoni oli kova, ja keinona käytin usein pakottamista. 1970- ja 1980-luvuilla jääkiekkovalmennuksessa ei puhuttu ymmärtämisestä, osallistamisesta tai sitouttamisesta.”
Miesten ja naisten maajoukkueita luotsannut Rauno vannoi tuolloin taistelemisen ja tahdonvoiman nimeen. Kaikki lähti itsekurista.
”Sanavarastooni kuuluivat usein sanat pitää, täytyy ja on pakko.”
Työ hallitsi Raunon elämää vuosikymmeniä. Hän kuvailee olleensa työnarkomaani.
”Opettajavaimoni on hoitanut pääasiassa perheemme arjen asiat. Olen osallistunut lasteni kasvatukseen äärimmäisen vähän”, hän tunnustaa.
Raunon tyttäristä toinen on taitoluistelussa menestynyt Kiira Korpi, 32. Omaan uraansa täysillä keskittynyt Rauno kokee, ettei hän pystynyt tukemaan tytärtään kovin hyvin silloin, kun tämä kilpaili.
”Asenne ratkaisee” oli se neuvo, jota Rauno tarjosi tyttärelleen. Hän ei kuitenkaan koe olleensa kovin ankara isä.
”Ennemminkin olin poissaoleva kuin ankara. Näin uskoisin, että lapseni vastaisivat, jos heiltä asiaa kysyttäisiin.”
Rauno
Uskon armoon korkeimman voiman suunnasta.
Tiedän pyrkiväni tärkeisiin muutoksiin kasvussani.
Unelmoin ihmisten keskinäisestä rauhasta.
Pelkään matalaa ärsyyntymis-kynnystäni.
Luotan pehmeään muutokseen ja sovellan sitä elämässäni.
Ihmettelen ihmisen mieltä.
Iloitsen siitä, kun eläydyn luonnon ihmeellisyyksiin.01_otsikko_laatikko tähän
Kompassini,
Pertti
Uskon rauhan löytymisen mahdollisuuteen sekä ihmisen sisällä että ihmisten välillä.
Tiedän, kuinka vähän tiedän. Se tuntuu vapauttavalta.
Unelmoin siitä, että erilaiset ihmiset löytäisivät tien toistensa luo.
Pelkään ehdottomuutta.
Luotan siihen, että jokainen tapaamani ihminen on pohjimmiltaan hyvä.
Ihmettelen elämää kuin pieni lapsi.
Iloitsen siitä, että synnyin ihmiseksi, sillä ihmisenä voin tiedostaa olemassaolon ihmeen joka päivä.
Tiukka itsekuri ja kovan muutoksen keinot ovat tuttuja myös Pertille. Hän kamppaili vuosia ruokavalion, liikuntatottumusten ja tupakanpolton lopettamisen kanssa. Tarina oli tavallinen: Pertti aloitti elämän-tapamuutoksen kovilla tavoitteilla, kyllästyi, repsahti ja lopetti.
”Laihdutin lukuisia kertoja. Tunsin jatkuvasti olevani huono ja epäonnistunut, kun en pystynyt pitämään asettamiani tavoitteita.”
Pehmeän muutoksen keinojen avulla entisestä kaloreiden laskijasta on tullut ruokaan rennosti suhtautuva mies. Enää poikkeaminen ruokavaliosta ei aiheuta syyllisyyttä. Kun Pertti syö jotain, mitä ei ollut suunnitellut syövänsä, hän suhtautuu asiaan lempeydellä ja valitsee seuraavalla aterialla paremmin.
”Enää en koe, että olisin tehnyt jotain väärää, jos sorrun herkuttelemaan. En ala arvostella itseäni, sillä tiedän, ettei se vie minua eteenpäin.”
Nyt polulta poikkeamiset lasketaan osaksi prosessia. Koska matkanteko on päämäärää tärkeämpi, muutos pyritään tekemään mahdollisimman mukavaksi joka hetki.
”Kun tekeminen tuntuu pahalta, sen haluaa lopettaa. Kun tekeminen tuntuu hyvältä, sitä haluaa jatkaa. Tämä yksinkertainen ajatus on pohjana pehmeän muutoksen filosofiassa”, Pertti sanoo.
Monelle muutoksen paineet tulevat ulkopuoleltamme. Pehmeä muutos lähtee aina sisältä päin. Se kysyy, missä minä haluan onnistua.
Raunolla on kokemusta siitä, mitä tapahtuu, kun muutosta yrittää tehdä vailla sisäistä motivaatiota. Hän yritti vuosia päästä eroon alkoholin käytöstä.
Rauno yritti useimmiten sitä lupaamalla muille, että hän raitistuu. Pisimmillään hän oli kaksi vuotta raittiina vedonlyönnin seurauksena.
”Kun veto loppui, korkkasin konjakin ja olin taas vanhalla tiellä. Elämänmuutos tyssäsi, koska se perustui siihen, että halusin näyttää muille pystyväni olemaan raittiina. Pääsin eroon alkoholista vasta, kun minulla oli raitistumiseen oma halu.”
Rauno kuvailee raitistumiskamppailuaan tyypilliseksi kovan muutoksen malliksi. Tiukasta tavoitteesta seurasi repsahdus ja repsahduksesta syyllisyys.
”Taistelussa viinaa vastaan repsahdin monta kertaa, kun tahdonvoimani ja itsekurini pettivät. Häpeä ja syyllisyys nakersivat itsetuntoani. Peittelin, salasin ja valehtelin. Epäonnistuin sitä varmemmin, mitä kovemmin yritin.”
Kirjaansa Rauno ja Pertti ovat koonneetaskeleet pehmeään muutokseen. Se alkaa päätöksestä, ja sen on oltava lähtöisin omasta itsestä, ei toisten toiveista tai mielipiteistä. Päätöstä seuraa tavoite, jota lähdetään tavoittelemaan joustavasti ja hyvällä mielellä.
Seuraava askel on vaalia innostusta ja halua muutokseen. Kirjan kirjoittajien mukaan se toteutuu parhaiten silloin, kun pysytellään mukavuusalueella. Sen jälkeen tulevat kokeileminen ja säätäminen.
”Siinä missä jatkuva sääteleminen on yleensä totuttu näkemään rasittavana, pehmeässä muutoksessa se on yksi onnistumisen elementeistä. Ihminen voi säädellä esimerkiksi käyttäytymistään, mielikuviaan, syömisiään, juomisiaan ja työtahtiaan. Kaiken tämän voi tehdä hyvällä mielellä ilman stressiä”, Rauno kuvailee.
”Sisäinen rauha syntyy siitä, että lakkaa vaatimasta ja pakottamasta.”
Kaksikko suosittelee pehmeän muutoksen metodia kaikille niille, jotka kamppailevat pettymysten, repsahdusten, itsekurin ja tahdonvoiman noidankehässä. Se sopii heidän mukaansa muun muassa laihduttajille, tupakasta eroon haluaville, erilaisista riippuvuuksista kärsiville ja kaikille, jotka ovat epäonnistuneet kovan muutoksen suorituspaineissa.
”Tässä metodissa ei mitata, ei kiirehditä, eikä kilpailla”, Rauno Korpi sanoo.
Hän on huomannut, että pehmeä muutos toimii hyvin myös ihmissuhteissa.
”Olen luonteeltani äkkipikainen ja helposti ärsyyntyvä tyyppi. Hermostun välillä edelleen, mutta pehmeän muutoksen keinot ovat auttaneet minua tiedostamaan paremmin hetket, jolloin olen vaarassa menettää malttini.”
Myös Pertti Tanhuan mielestä pehmeällemuutokselle antautuminen parantaa ihmissuhteita ja koko elämänlaatua. Ajattelutavan ero entiseen itsekuria korostavaan elämäntapaan on niin valtava, että Pertti kuvailee pehmeää muutosta rauhan projektiksi.
”Sisäinen rauha syntyy siitä, että lakkaa vaatimasta ja pakottamasta, jättää itsensä rauhaan. Kun osaa olla itselle lempeä ja armollinen, on helpompi olla sitä myös muille.”
Rauno Korpi
on tamperelainen kirjailija, eläkeläinen ja jääkiekko- ja yritysvalmentaja. Hän valmensi Suomen jääkiekkomaajoukkuetta vuosina 1986–1987. Lisäksi hän on valmentanut Suomen naisten sekä nuorten maajoukkuetta.
Hänen perheeseensä kuuluu vaimo ja kolme aikuista lasta. Rauno harrastaa logoterapiaa, rautalankamusiikkia ja ihmisen mielen ihmettelyä.
Pertti Tanhua
on tamperelainen suggestoterapeuttija NLP-kouluttaja, jolla on pitkä kokemus erityisesti urheilijoiden ja työyhteisöjen valmentamisesta. Hän opiskelee Tampereen yliopistossa filosofiaa.
Pertin perheeseen kuuluu vaimo ja viisi aikuista lasta. Hän harrastaa käsin kirjoittamista ja ihmisen mielen ja käyttäytymisen tutkimista.
Juttu on julkaistu Voi hyvin -lehdessä 2/2021.
