Psykiatri Ben Furman kertoo, kuinka saavuttaa elämässä todellisia muutoksia: ”Joskus on lähdettävä liikkeelle hyvin pienistä asioista"
Haluatko edetä elämässäsi ja tavoitella todellisia muutoksia? Se on mahdollista. Näin ajattelee psykiatri Ben Furman, joka vastaa uudessa sarjassamme mieltä askarruttaviin kysymyksiin.
Psykiatri Ben Furman on tunnettu ratkaisujen etsijänä. Hän ei usko pitkiin terapioihin eikä etenkään siihen, että mieltä painavat ongelmat ratkeaisivat menneitä märehtimällä.
Voi hyvin -lehden juttusarjassa hän vastaa mieltä askarruttaviin kysymyksiin ratkaisukeskeisen terapian näkökulmasta. Hän haluaa suunnata katseen tulevaisuuteen ja kurkottaa kohti positiivista ajattelua. Furman kannustaa ihmistä ratkaisemaan ongelmansa.
”Ratkaisukeskeistä terapiaa on oikeutetusti arvosteltu, sillä se antaa virheellisen viitteen siitä, että ihmiselle annettaisiin valmiita ratkaisuja. Näinhän ei kuitenkaan ole. Oikeampi ilmaisu voisi olla voimaannuttaminen”, hän sanoo.
”Ajatuksena on, että ihminen itse keksii keinoja, joilla hän voi voittaa vaikeutensa. Terapeutti toimii silloin ohjaajana ja voimaannuttavien kysymysten esittäjänä.”
Ratkaisujen hakua Furman kutsuu lypsämiseksi. Pyrkimys on, että tulevaisuusvisio on hyvin yksityiskohtainen. Mielikuvan on oltava kuitenkin tarpeeksi realistinen, jotta se voidaan toteuttaa.
Keskeisiä kysymyksiä ovat esimerkiksi toiveet tavoitteista ja muutoksista. Miten ja mihin suuntaan ihminen haluaisi elämänsä muuttuvan? Ajatuksena on koko ajan se, että elämä todella muuttuu parempaan suuntaan.
”Aina ratkaisujen hakeminen ei ole helppoa, olipa kysymys parisuhteesta tai koululuokasta. Siksi kehityksen seuraaminen on tärkeää.”
”Joskus on lähdettävä liikkeelle hyvin pienistä asioista, babystepeistä, joissa pohditaan vaikkapa sitä, mitä muuta ihminen voisi tehdä kotiin tultuaan kuin lysähtää päivästä toiseen sohvalle.”
Mikä voisi olla vaihtoehto? Ehkä kukkien kastelu? Usein pienikin positiivinen kehitys pois vanhasta lamaannuttavasta tavasta voi olla ratkaisevaa.
”Vasta-ajatuksen avulla huolista irrottautuminen voi olla helpompaa.”Ben Furman
Tottumuksia ei ole helppo muuttaa, mutta Furmanin mielestä ihmiset siinäkin välillä onnistuvat. Mitä tehdä silloin, kun mieli palauttaa meidät kesken yö- unien vaikeisiin menneisiin muistoihin?
”Murehtimisen sijaan voi kehittää vasta-ajatuksia. Niiden avulla huolista irrottautuminen voi olla helpompaa.”
Katkeran ajatuksen tilalle on hyvä luoda korvaava ajatus. Sellainen on ihmiselle hyödyllinen. Esimerkiksi hankalassa erotilanteessa voi kehittää ajatuksen, että en anna sitä nautintoa hänelle, että hän tietää minun kärsivän.
”Murheita keräävä voi ajatella kuten ruotsalaiset usein sanovat ’den dagen den sorgen’ eli jokaisella päivällä on vain oma murheensa. Voi olla, että heti tulee onnellisempi olo.”
Furmanin mielestä ihminen kaipaa erityisesti tässä ajassa lohdullista ja voimaannuttavaa puhetta.
”Miksi-alkuiset kysymykset olisi syytä unohtaa. Kaiveluun johtava kysymyksenasettelu ei vie positiiviseen suuntaan”, hän sanoo ja jatkaa:
”Elämme raskasta aikaa. On sotaa ja huolta ympäristöstä, läheisten hyvinvoinnista. Kun pidämme huolta itsestämme ja toisistamme, siinä voi oppia kääntämään ajatuksiaan uuteen asentoon.”
”Ihmistä energisoi jo sen kuvittelu, että elämä voisi olla parempaa.”Ben Furman
Furman uskoo toimintaan ja käsillä tekemiseen. Hän on itsekin taitava nikkaroija ja korjaa ompelukoneella omia vaatteitaan.
”Pitää olla aktiviteetteja, joista saadaan onnistumisen kokemuksia. Joku tanssii, toinen laulaa kuorossa, kolmas kirjoittaa runoja. Ne kaikki ovat hyviä selviytymiskeinoja.”
”Voi olla poliittisesti aktiivinen tai liittyä Elokapinaan. Käsillä tekeminen on neurologisesti tärkeää, siksi aivotutkijatkin suosittelevat sitä.”
Myös mielikuvilla on eheyttävä vaikutus.
”Harjoituksissa unelmoidaan siitä, miten asiat voisivat olla. Jokainen kertoo, miten hyvin menee, vaikka todellisuudessa niin ei ehkä olisikaan. Ihmistä energisoi jo sen kuvittelu, että elämä voisi olla parempaa.”
Furman kertoo, että harjoituksen jälkeen posket hehkuvat innosta punaisena.
”Mahtava tunnelma luo kasvualustan edistysaskeleille. Mielikuvilla ja mielikuvituksella on valtava merkitys.”
”Sehän tiedetään urheilijoiden harjoituksista. He käyttävät mielikuvaharjoitusta onnistumiseen. Ennen puhuttiin itsesuggestiosta, nykyisin käytetään affirmaatiota.”
”Voimme itsekin tietoisesti vaikuttaa henkiseen hyvinvointiimme.”Ben Furman
Juuri nyt Furmanin mielen päällä ovat koulut ja oppilaat. Hänen uusin kirjansa Ratkaisuja koulutyön arkeen ilmestyy syksyllä. Viime keväänä hän koulutti nuoriso-ohjaajia Itävallassa.
”Opetan ja valmennan nuoriso-ohjaajia, joiden työstä kouluissa on ollut hyvää kokemusta. Kun oppilaita aktivoidaan, kiusaaminen ei heti tule mieleen. Jokaiselle etsitään tekemistä ja ideoita koulutyön arkeen.”
”Neuvon, miten yhdessä opitaan sosiaalisia ja ryhmätyötaitoja, kuuntelemista ja keskustelutaitoja.”
Yleisohjeena Furman kannustaa mielen vaikeuksista kärsiviä hakemaan apua.
”Kannattaa kimpaantua, etsiä fyysistä ja henkistä tukea toisista ihmisistä. Kaltaisten löytäminen ja vertaistuki ovat tärkeitä tukijalkoja. Silloin ihminen edistyy ja jaksaa yrittää. Yksin ei kannata jäädä.”
