Somevaikuttaja Pinja Sanaksenaho, eli Pinkku Pinsku, piti seitsemän päivän ajan päiväkirjaa siitä, miten verkossa oleminen vaikuttaa hänen elämäänsä. Kokeilu sai Pinjan havahtumaan siihen, kuinka paljon hänen on pakko olla verkossa.

Kun Pinja Sanaksenaho oli 11-vuotias, hän päätti tehdä videon Youtubeen. Hän otti perheen kameran, asetti sen huoneeseensa ja käynnisti sen. Tausta oli hieman sotkuinen, mutta hän ei kiinnittänyt siihen huomiota. Hän oli show’n tähti, ja kaikki muu oli vähemmän tärkeää.

Kamera alkoi tallentaa. Pinja kertoi videolle, kuka hän oli, millainen hänen perheensä oli, millaisista asioista hän oli kiinnostunut, millaiset kynnet hänellä oli ja että hän luki parhaillaan Harry Potter -kirjaa.

Lopulta hän nimesi itsensä Pinkku Pinskuksi.

Pinja julkaisi videon nimellä Aloitusvlogi. Tuolloin hän ei tiennyt, että se merkitsi alkua tuottoisalle uralle tubettajana ja sosiaalisen median vaikuttajana. Ura on kestänyt nyt yli vuosikymmenen.

Kuka?

• Pinja Sanaksenaho, 21, on sosiaalisen median sisällöntuottaja, joka aloitti uransa 11-vuotiaana.
• Hänen Youtube-videoitaan on katsottu tähän mennessä yli 136 miljoonaa kertaa.
• Osallistui syksyllä 2023 Selviytyjät Suomi -ohjelmaan.
• Tammikuussa 2024 julkaisi Aurora-nimisen nuortenkirjan Sari Luhtasen kanssa.
• Vietti lokakuussa 2023 uransa 10-vuotisjuhlia, joiden kunniaksi järjesti Helsingin Valkoisessa salissa faneilleen ja läheisilleen bileet. Niissä esiintyivät muun muassa Benjamin ja Tinze.
• Käy kouluissa sekä keskustelutilaisuuksissa puhumassa nettikiusaamisesta.

Nykyään Pinja aloittaa päivänsä, kuten kuka tahansa 21-vuotias: tarkistamalla puhelimensa. Mutta hänellä on jotain, mitä kaikilla muilla 21-vuotiailla ei ole: someyhteisö, joka koostuu 294 000 seuraajasta ja jota tulee hoitaa ja ylläpitää päivittäin.

Kun Pinja avaa puhelimensa, hänellä on usein lukuisia uusia sähköposteja, Instagram-ilmoituksia ja Snapchat-viestejä, joihin vastata. Some on hänen työtään, ja jotta voi menestyä vaikuttajana, täytyy olla vuorovaikutuksessa yleisön kanssa.

Joinain päivinä Pinja viettää 8 tuntia puhelimellaan. Toisinaan puhelimen käyttö vähenee, mutta lähinnä siksi, että Pinja on enemmän tietokoneella.

Pinja tuntee välillä olonsa uupuneeksi ja syylliseksi sosiaalisen median käytöstään. Toisaalta hän saattaa tuntea jäävänsä jostain paitsi, kun hän ei julkaise sisältöä.

Chronically online on englanninkielinen termi (suom. kroonisesti verkossa), jota käytetään kuvaamaan henkilöä, joka viettää huomattavan paljon aikaa sosiaalisessa mediassa ja internetissä.

Internetin käytön seurauksena niiden, jotka ovat kroonisesti verkossa, tapa hahmottaa kulttuuria, kieltä ja käyttäytymistä voivat muuttua.

Määritelmä ei ole virallinen. Sitä käytetään verkon vapaamuotoisilla alustoilla, kuten englanninkielisellä Urban Dictionary -sivustolla.

Pinja Sanaksenahon työ on pitkälti verkossa, ja hänen ruutuaikansa on usein useita tunteja päivässä. Voisi siis sanoa, että hän on kroonisesti verkossa.

Minkälaista hänen elämänsä on?

eeva.fi pyysi Pinjaa pitämään viikon ajan päiväkirjaa verkossa olemisestaan ja pohtimaan samalla sitä, miten some vaikuttaa ystävyyteen, rakkauteen, tyyliin, sanastoon ja mielenterveyteen.

Somea tutkinut kasvatuspsykologian tohtori Erika Maksniemi kommentoi havaintoja.

Päivä 1

Löytyykö verkosta ystäviä?

Internetin ja älypuhelimien avulla on mahdollista olla yhteydessä vaikka maailman toisella laidalla oleviin ihmisiin. Ne mahdollistavat ihmissuhteiden luomisen sellaisiin henkilöihin, joihin se ei olisi muuten mahdollista.

Pinjan mielestä somealustat, keskustelupalstat ja pelialustat voivat olla hyviä yhteydenpitokeinoja niille, joilla on puutteelliset sosiaaliset taidot tai joiden on muista syistä vaikea saada toista kautta ystäviä.

Videolla Pinja kertoo ensimmäisen päivän tunnelmista ja siitä, millä tavalla on kohdannut läheisimmät ystävänsä.

Kasvatuspsykologian tohtori Erika Maksniemi kertoo, että verkossa luodut ihmissuhteet ovat todella tavallisia.

”Meillä kaikilla on psykologinen perustarve tuntea yhteyttä muihin. Nykyään on normaalia, että jos kiinnostut aiheesta, voit luoda tai liittyä verkossa samanhenkisten ihmisten yhteisöihin. Tämä voi johtaa kasvokkain tapahtuviin kohtaamisiin tai ei, mutta silti pidät heitä ystävinä tai joinain, joiden kanssa sinulla on erityinen yhteys.”

Pinjalla on kaksi parasta ystävää, joista toisen hän on tavannut alle yksivuotiaana ja toisen kolmasluokkalaisena.

Vaikka Pinja tapaa ihmisiä lähes päivittäin työnsä vuoksi, hän pitää näitä varhaisessa vaiheessa syntyneitä ystäviään merkityksellisimpinä.

Pinjalle internet ei ole ollut olennainen uusien kestävien ystävyyssuhteiden luomisessa, mutta se auttaa ylläpitämään yhteyttä jo muodostettuihin suhteisiin. Kaikilla on kiireensä, mutta samalla he ovat vain yhden viestin päässä.

Päivä 2

Millaista on rakastuminen internet-aikakaudella?

Pinja ei löytänyt rakkautta elämäänsä puhelimen ruudulta, vaan juna-asemalta. Useampi vuosi sitten Pinja vietti aikaa koulun jälkeen ystäviensä kanssa, kun hän tapasi tulevan kumppaninsa. Ystävyys kasvoi rakkaudeksi, ja pari on edelleen yhdessä.

Pinja on huomannut, että treffikulttuuri eroaa hänen sukupolvensa ja edellisen sukupolven välillä.

”Nuoremmille ihmisille on helpompaa käyttää deittisovellusta tai lähettää suora viesti sosiaalisessa mediassa, se ei ole pahasta, vain erilaista”, sanoo Pinja.

Videolla Pinja kertoo, mitä ajattelee verkossa tapahtuvasta deittikulttuurista.

Deittisovellukset ja sosiaalinen media ovat helpottaneet jään murtamista, sanoo Erika Maksniemi. Lisäksi niiden avulla omantyylisten ihmisten löytäminen voi olla helpompaa.

”Algoritmit auttavat löytämään henkilön, joka vastaa etsimiäsi asioita ja sivuuttamaan ne, jotka eivät vastaa kriteereitäsi.”

Algoritmit ovat hyviä näyttämään asioita, joita haluaa nähdä, mutta ne luovat myös kuplia. Jos tapaa vain ihmisiä, jotka ovat ja ajattelevat kuin itse on ja ajattelee, erilaisuus voi tuntua suuremmalta.

”Sosiaalinen media on tavallaan paradoksi. Luulimme, että se auttaisi meitä olemaan yhteydessä kenen tahansa kanssa, mutta todellisuudessa se ei ole mahdollista algoritmikuplien vuoksi.”

Päivä 3

Slay! 💀

Internetillä on oma kielensä, joka vaihtelee riippuen siitä, millä alustalla ollaan. Internetin hakutuloksia listaavan Google Trends -palvelun mukaan suosituimmat kysymykset Suomessa vuonna 2023 liittyivät internet-slangin merkitykseen.

Termit kuten NPC ja slay olivat varsin haettuja. NPC (eng. non-playable character) tarkoittaa pelimaailmassa sivuhenkilöä, jota tietokone ohjaa tai jolla ei voi itse pelata. Slay-sanaa käytetään usein kuvaamaan tilannetta, jossa joku hoitaa hommansa erinomaisesti.

Jos palveluita ja alustoja käyttää koko ajan, kielen muutokset voivat jäädä huomaamatta. Näin on käynyt myös Pinjalle.

Hän kertoo, ettei enää hahmota, mitkä termit vaativat valaisemista muille, koska ne ovat hänelle itselleen niin tuttuja. Vasta kun joku verkkokulttuuriin tottumaton kysyy jostain sanasta, sen poikkeuksellisuuden tajuaa.

Videolla Pinja kertoo, miten kommunikoi kavereidensa kanssa verkossa.

Internet-kulttuurin kieli on elävää, eikä se rajoitu pelkästään teksteihin. Keskusteluja ei käydä pelkästään sanoilla.

Pinja ja hänen ystävänsä voivat kommunikoida emojien, tarrojen, meemien ja lyhyiden videoiden avulla. Pääkallo-emojia käytetään, kun joku naurattaa kuoliaaksi. Ystävän hauskoista kuvista tehdään tarroja, joiden sisällön ymmärtää vain pieni ja rajattu porukka.

Tutkimukset osoittavat, että nuoret eivät ymmärrä lukemaansa tekstiä yhtä hyvin kuin aiemmat sukupolvet, kertoo Erika Maksniemi.

”Jos altistuu vain lyhyille teksteille ja videoille, se vaikuttaa siihen, kuinka hyvin pystyy lukemaan ja tuottamaan pitkiä tekstejä. Samalla nuorempi sukupolvi ymmärtää paljon nopeammin ja paremmin emojeita, meemejä ja videoita kuin vanhemmat sukupolvet”, hän kertoo ja muistuttaa:

”Molemmat ovat erilaisia taitoja, joita ei pitäisi leimata hyviksi tai huonoiksi.”

Päivä 4

Mitä tapahtui tylsistymiselle?

Pinja on vaikuttaja, jonka liikkeitä ihmiset seuraavat tarkasti. Samaan aikaan hän on itse muiden vaikuttajien mielipiteille altis. Tämä näkyy usein hänen kulutusvalinnoissaan.

Pinja kertoo ostaneensa joitain vaatteita lähinnä siksi, että ne ovat nousseet suosituiksi verkossa. Viime vuosina muotiin tulleet korsettimaiset topit ovat esimerkki tästä.

Viime vuosina vaikuttaja- ja mikrovaikuttajamarkkinointi on muuttunut sosiaalisessa mediassa yhä yleisimmäksi. Kampanjat tehoavat hyvin, koska ne perustuvat niin sanottuihin parasosiaalisiin yhteyksiin. Parasosiaalinen yhteys tarkoittaa luottamussuhdetta, jonka ihminen luo ruudulta seuraamaansa ihmiseen.

Kun ihmiseen luottaa, hänen neuvojaan kuuntelee tarkemmin.

Videolla Pinja kertoo, mistä hän saa inspiraatiota tyyliinsä ja muihin elämän osa-alueisiin ja miksi hän välillä nauttii tylsistymisestä.

Erika Maksniemen mukaan ennen internetiä inspiraatiota ja ideoita haettiin erityisesti aikakauslehdistä ja televisiosta.

Inspiraation ja uusien ideoiden etsiminen on internetistä todella helppoa. Tällä on käänteinen vaikutus. Koska internet tarjoaa koko ajan virikkeitä, ihmiset eivät enää tylsisty. Tylsistyminen on tutkitusti hyödyllistä aivoille. Se lisää sisältä kumpuavaa luovuutta.

Päivä 5

Pystymmekö enää keskittymään?

Erika Maksniemi kertoo, että valloilla olevan käsityksen mukaan sosiaalinen media laskee tuottavuuttamme. Asia ei kuitenkaan ole ihan mustavalkoinen.

Somessa oleminen ei ole itsessään epätuottavaa. Esimerkiksi Pinjan kohdalla somessa oleminen on täyttä työtä. Jos hän on päivän pois sosiaalisen median palveluista, se on sama asia kuin toimistotyöläinen ei menisi työpaikalle tai osallistuisi Teams-kokouksiin.

Videolla Pinja kertoo, millaista somenkäyttöä ilman haluaisi voida elää.

Jotkut tavat käyttää sosiaalista mediaa voivat toki vaikuttaa siihen, kuinka hyvin pystyy keskittymään. Tapoja voi kuitenkin muuttaa.

Erika Maksniemi havaitsi väitöskirjassaan, että teini-ikäiset voivat hallita puhelimen käyttöään paremmin kuin lapset, koska he ovat jo kehittäneet itseohjautuvia taitoja. Taitoja on mahdollista opetella.

”Sanomme jatkuvasti, että teknologia viivästyttää nukkumaanmenoaikaa ja saa meidät nukkumaan huonosti, mutta en usko, että se on niin mustavalkoista. Voimme myös käyttää teknologiaa rauhoittavasti ja rentouttavasti.”

Päivä 6

Mikä versio itsestäni olen internetissä?

Moni on eri somealustoilla hieman erilainen versio itsestään. Tätä kutsutaan valikoivaksi itse-esittelyksi. Pinjan tapauksessa Pinkku Pinsku on kasvot, joita hän käyttää useimmin eri paikoissa. Hän kokee olevansa pitkälti sama ihminen muulloinkin.

Visuaaliset alustat, joissa luodaan sosiaalisia verkostoja, antavat mahdollisuuden muokata sitä, millä tavalla esiintyy toisille ihmisille. Tämä ei ole välttämättä huono asia, vaan osa inhimillistä luontoa: halua tulla hyväksytyiksi.

Pinja on ymmärtänyt, että kun hänen videonsa eivät menesty odotetulla tavalla, se ei todennäköisesti johdu hänestä tai hänen luomastaan sisällöstä, vaan siitä, miten algoritmi toimii.

Silti esimerkiksi hänen saamansa palaute vaikuttaa mielialaan. Kun hän saa hyvää palautetta, hän tuntee kiitollisuutta. Toisaalta yksi kurja kommentti voi laskea mielialaa.

Videolla Pinja kertoo, miten sosiaalinen media vaikuttaa hänen mielenterveyteensä.

Erika Maksniemen mukaan sosiaalinen media ja sen sisällöt eivät automaattisesti aiheuta ongelmia. Sisältöihin eri tavoilla kytkeytyminen voi kuitenkin lisätä vaikeuksia.

”On virheellistä sanoa, että sosiaalinen media itsessään voimistaa masennusta tai altistaa tarkkaavaisuushäiriöille. Suurin ongelma on algoritmi, joka voi muokkautua tietyllä tavalla, jos ihmisellä on ennestään taipumus esimerkiksi masennukseen.”

Päivä 7

Syyllistyminen ei kannata.

On Pinjan päiväkirjaviikon viimeinen päivä. Hänen on tarkoitus viettää se ilman internetiä, koska hänellä on vapaapäivä, mutta suunnitelmiin tulee muutos. Hänen onkin pakko tehdä töitä. Se ei onnistu ilman nettiä.

Edellinen kerta, kun Pinja oli kokonaan verkon tavoittamattomissa, oli kun hän osallistui Selviytyjät-ohjelmaan. Se oli hänen mielestään mukavaa.

Pinja tuntee pelkoa ja syyllisyyttä siitä, ettei pysty irrottautumaan verkosta. Kokeiluviikon aikana hän hoksasi, kuinka sidoksissa on verkkoon pitkälti työnsä takia.

Videolla Pinja kertoo tunnelmistaan viikon jälkeen sekä siitä, millaista on olla ilman sosiaalista mediaa ja teknologiaa.

Erika Maksniemellä on Pinjalle lohdun sanoja. Hänen mukaansa on yleistä tuntea, että täytyy olla jatkuvasti saatavilla ja pelätä jäävänsä jostain paitsi, jos ei ole. Samaan aikaan syyllisyys siitä, että ei pysty ”kirjautumaan ulos”, on vieläkin kielteisempää. Miksi tuntea syyllisyyttä asiasta, joka ei ole omissa käsissäsi?

”En usko, että kukaan voi olla enää 100-prosenttisesti offline. Meillä on profiileja, joilla maksetaan veroja, hoidetaan virallisia asioita, haetaan töitä. Meillä on sähköpostit ja älypuhelimet”, hän luettelee.

Sen sijaan, että yrittää väkisin irrottautua palveluista, tärkeää olisi miettiä, miten löytää tasapainon.