Filosofi Pia Hounin mukaan vastoinkäyminen, järisyttävän suurikin, voi kääntyä voimavaraksi: "Huonotkin valinnat ovat tärkeitä"
Voisiko vastaus siihen, kuinka elää hyvää ja tarkoituksellista elämää, löytyä antiikin Kreikasta? Kyllä, uskoo filosofian ja taiteen tutkija Pia Houni. Hän ammentaa elämänviisautta niin antiikin kuin moderninkin ajan filosofien opeista.
Meikittömät kasvot, hiukset tiukasti kiinni. Päällä pitkä vaalea hame ja peittävä paita. Näin sonnustautuneena Pia Houni nousi taksiin ateenalaisen luostarin pihalta. Oli vuosi 2015. Taksin kuljettaja käyttäytyi asiallisesti, ja kuten Kreikassa on tapana, hän poimi kyytiin myös tienvarressa olleen pariskunnan.
Kesken matkan kuski pysähtyi, nousi autostaan ja käveli tien viereen. Pariskunta ja Pia katsoivat ensin toisiaan ja sitten kuskia, joka saapui takaisin autolle ojentaen Pialle poimimaansa kukkaa.
”Mies sanoi, että loistin niin, että hän meni aivan sekaisin”, Pia Houni kertoo.
Muisto liikuttaa vieläkin häntä.
”Koin, ettei mikään asia voi minua vaivata. Se oli käsittämätön eudaimoninen tunne.”
Aristoteleen luoma käsite eudaimonia käännetään usein onnellisuudeksi. Kyse on kuitenkin laajasta koko elämän lävistävästä tyytyväisyydestä.
”Eudaimoninen tila on hyvä. Vaikka kohtaisit minkälaisen vastoinkäymisen, se ei muuta sisäistä vakauttasi.”
Taide- ja teatterialan moniottelija Pia Houni on perehtynyt laajasti juuri antiikin filosofiaan, teatteriin ja taiteeseen. Hän ammentaa elämänviisautta yli 2 000 vuotta vanhoista opeista. Kirjansaan Sokraattinen mieli hän käsittelee maanläheisesti ikiaikaisia filosofisia hyvän elämän periaatteita.
Yksi niistä on ajoittainen yksinäisyyteen vetäytyminen. Silloin ihminen saa koottua ajatuksiaan ja löytää rauhaa ja tasapainoa.
”Jotkut asiat vaativat kypsyttelyä ja hienosäätöä”, Pia Houni sanoo.
Taannoisen luostarivierailun jälkeen Pia tunsi loistavansa, sillä arkisten rutiinien ja rukouksien täyttämät päivät ja luostarin hiljaisuus henkistivät, rauhoittivat ja kehittivät itsetuntemusta.
Maailman monimutkaisuus ja muutosten tahti haastavat nykyihmistä. Pia Hounilla on näkemystä siitä, miten jokainen meistä voisi vaalia mielenrauhaansa, löytää arvonsa ja tehdä hyviä valintoja.
Jossittelemaan ei kannata jäädä, koska silloin jumittuu paikoilleen.
Lapsuudessaan Savonlinnassa Pia Houni kasvoi ajattelemaan, että taide ja luovuus ovat osa elämää. Pia harrasti balettia, viulunsoittoa, näyttelemistä ja kuorolaulua. Myös lukeminen vei mukanaan.
Pia muistaa, kuinka hän hieman alle 10-vuotiaana käveli kirjaston hyllyjen välissä kirjapino käsivarsillaan. Siellä oli aina rauhallista, ja hän tunsi olonsa turvalliseksi. Lainaustiskillä Pia tunsi suurta ylpeyttä. Näin monta kirjaa! Virkailijat hymyilivät. Kaikki oli hyvin ja tasapainossa.
Kirjat edustivat Pialle maailmaa, jonka kautta hän pääsi toisiin todellisuuksiin.
”Ne pelastivat elämäni”, hän sanoo.
Kotona vanhempien välit olivat riitaisat. Vaikka mitään dramaattista ei tapahtunutkaan, Pia tunsi olonsa usein turvattomaksi. Samaan aikaan vanhemmat tukivat ainoaa lastaan. Kun tytär kahdeksanvuotiaana toivoi joululahjaksi kirjoituskonetta, sellainen paljastui paketista. Riemu oli suuri.
”Muistan, kuinka nakutin sitä koko joulun aivan innoissani.”
Myös kokeilunhalu ja monialaisuus innoittivat Piaa jo varhain.
”Harrastusteni kautta sain kokea yhteisöllisyyttä. Se oli riitaisan perheen ainokaiselle voimaannuttavaa.”
Ihmisen mieli on hänen oma vankilansa, on ranskalaisfilosofi Jean-Paul Sartren ajatus, joka jäi pyörimään Pian mieleen teini-iässä.
”Mietin, että vau, kukaan ei ollut koskaan lausunut mitään tällaista!”
Hyvä elämä alkoi Pialle näyttää joltakin, mikä ihmisen piti itse rohkeasti rakentaa.
Eksistentialistit, kuten Sartre, ajattelevat, että ihminen on vapaa valitsemaan, millainen hän on ja miten toimii, mutta hänen on kannettava vastuu valinnoistaan.
”Myös huonot valinnat voivat olla tärkeitä itsetuntemuksen kannalta”, Pia sanoo.
Valintoihin vaikuttavat olosuhteet ja tuuri, eikä valintoja ole aina helppoa tehdä, varsinkaan ryhmäpaineen alaisena. Sosiaalinen media, jotkin televisio-ohjelmat ja mainonta ruokkivat kuvitelmaa, että olisi olemassa jokin kaikille yhteinen hyvän elämän idylli.
Kun se ei toteudu, tuntuu pahalta ja ikään kuin itsessä olisi jotakin vikaa.
Me kaikki kamppailemme ympäristön asettamien odotusten kanssa. Ihailemme helposti niitä, jotka onnistuvat tavoitteissaan, ja huokailemme omaa saamattomuuttamme, kun lipsumme terveellisestä ruokavaliosta tai kuntoilusta.
Elämästä ei kuitenkaan kannattaisi tehdä kilvoittelua tai kamppailua. Pia neuvoo pohtimaan erilaisten tavoitteiden laatua.
”On eri asia pohtia laihduttamisen tavoitetta kuin ystävyyden haastetta.”
Joskus tavoitteen saavuttaminen on mahdotonta. Emme voi itse siihen vaikuttaa tai huomaamme, että mahdollisuutemme vaikuttaa ovat rajalliset. Ihmisen pitää pystyä myös luovuttamaan ja luopumaan.
”Luovuttaminen saattaa joissakin asioissa merkitä itsensä hyväksymistä.”
Jossittelemista Pia ei suosittele. Silloin voi jäädä ’vinkuroimaan’ eli jumittamaan paikalleen sen sijaan, että miettisi, jättääkö asian taakseen tai tekeekö perustellun valinnan.
Elämää pitää elää eteenpäin.
”Aina voi myös kokeilla. Harvat asiat syöksevät ihmistä tuhoon.”
Jossittelun lisäksi Pia pitää ongelmallisena sanaa ’ehkä’.
”Jos sitä huomaa toistavansa usein, asia tuskin koskaan tapahtuu.”
Hyvä elämä alkoi näyttää sellaiselta, mikä pitää itse rohkeasti rakentaa.
Nuorena aikuisena Pia Houni löysi taekwondon. Hän myös kilpaili lajissa ja voitti Euroopan mestaruuden vuonna 1992.
”Kamppailu-urheilu opetti minulle keskittymiskykyä ja kärsivällisyyttä sekä oman mieleni ja kehoni rajoja.”
Ohjatuissa kamppailutilanteissa hän pystyi turvallisesti haastamaan itseään. Pia ajattelee, että jokaisen kannattaa joskus kokeilla rajojaan, vaikka jonkin kyvyn tai pelon voittamisen suhteen.
”Rajat ovat mahdollisuuksia itsetuntemuksen kasvattamiseen.”
Itsetuntemus taas on tärkeää, jotta ihminen voi tavoitella hyvää ja merkityksellistä elämää.
”Kun tiedät, mitä pidät tärkeänä, mitä haluat ja tarvitset, mitä osaat ja miten reagoit erilaisissa tilanteissa, osaat tehdä oikeanlaisia valintoja.”
Itsetuntemustaan voi hänen mukaansa lisätä monin tavoin, kuten keskustelemalla toisten kanssa, kirjoittamalla päiväkirjaa tai kirjeitä, osallistumalla lukupiiriin, tutkimalla uniaan tai vaalimalla luovuuttaan. Viimeiseksi mainittu ei tarkoita välttämättä akvarelli- tai keramiikkakurssille osallistumista, vaan luovuutta arjessa, kokatessa, remontoidessa tai puutarhaa hoitaessa.
”Luovuus auttaa selviytymään karikoissa. Luovasti ajattelevalla on hyvät ongelmanratkaisukyvyt.”
Paperilla viisas, mutta omassa arjessaan ja ihmissuhteissaan aivan törppö. Sellaisia tapauksia löytyy entisaikojen filosofian ja hengellisten gurujen joukosta.
”Filosofialla pitäisi olla yhteys ihmisten elämään”, Pia Houni sanoo.
Kun hän tutustui antiikin filosofeihin ja heidän ajatuksistaan ammentavaan filosofian praktiikkaan, hän innostui.
Praktiikka tarjoaa välineitä, joilla viisauksia sovelletaan käytäntöön: keskustelutekniikkaa, yhdessä pohdiskelua ja näkökulman vaihtamista.
Piasta viisauden tehtävä on palvella hyvän elämän mahdollisuuksia. Viisauksia pitäisi elää todeksi.
Antiikin filosofeille hyvä elämä liittyi hyveiden mukaan elämiseen, itsensä kehittämiseen ja oman potentiaalin hyödyntämiseen.
Perinteisiä hyveitä, eli eettisiä ja arvokkaita elämän ohjenuoria, ovat viisauden lisäksi totuus, rohkeus, kohtuus, oikeamielisyys ja kauneus.
Antiikin filosofi Sokrates on Pialle rohkeuden esikuva.
”Hän viitoitti tietä itsenäisen ajattelun harjoittamiselle.”
Sokrateessa on Piasta myös kiinnostavaa androgyynisyyttä, ajattelua, joka ylittää sukupuolisuuden. Ja olihan filosofi inhimillinenkin. Turhamainen Sokrates ei esimerkiksi halunnut poistua kaupungista.
Itsetuntemus ei Piasta tarkoitakaan sitä, että omista puutteista – hetkinen, vaihdamme näkökulmaa: omista kehittämiskohteista – tulisi jatkuva itsesyytösten lähde.
”Itselle epämukavien piirteiden sietäminen on hyvä asia.”
Kaikessa ei voi olla täydellinen, mutta joissakin asioissa pystymme kehittymään, joskus paljonkin.
”Jos olet esimerkiksi kovin äkkipikainen, mikä aiheuttaa itsellesi ja läheisillesi harmia, voit oppia hillitsemään itseäsi.”
Tämä on itsetuntemuksen harjoittamista ja voi auttaa asettamaan tavoitteen, joka vie kohti hyvää elämää.
”Kun tiedostat, että sinussa on jokin häiritsevä piirre, voit alkaa kiinnittää huomiota siihen, havaita milloin ja miten se esiintyy, miten siihen suhtaudut ja miten muut ihmiset reagoivat.”
Uskon luovuuden ja järjen yhteisvoimaan.
Tiedän, etten tiedä.
Unelmoin elämää vaalivasta elämästä.
Pelkään naisiin kohdistuvaa väkivaltaa.
Luotan arjen hyviin asioihin.
Ihmettelen ihmisen pahuuden ja itsekkyyden taitoja.
Iloitsen pieniin yksityiskohtiin keskittymisestä.
Arvoilla ei ole merkitystä, jos ei toimi niiden mukaisesti. Arvojen noudattaminen kasvattaa itsearvostusta. Se on tärkeää hyvän elämän kannalta. Lisäksi ihminen kaipaa arvostusta muilta.
Platonin mukaan ihmisluontoa ohjaa järjen ja nautinnonhalun lisäksi kunnian puolustamiseen liittyvä kiihkeys, thymos.
”Jos jokin asia on itselle tärkeä ja siihen satsaa, silloin toivoo, että muutkin antaisivat sille tunnustusta.”
Arvostus on kuitenkin jotakin, mitä emme voi pakolla toisilta saada.
Pia kehottaa pohtimaan, ovatko esimerkiksi sosiaalisen median peukutukset aina arvostusta sekä mikä on arvostuksen ja ihailun tavoittelun ero.
Pia on tällä hetkellä innostunut Francis Fukuyaman Identiteetti-kirjasta. Fukuyamalta mieleen on jäänyt hyvä neuvo:
”Kun annat kerjäläiselle rahan, katso häntä silmiin. Silloin jaat hänen kanssaan tärkeän asian: me olemme molemmat ihmisiä ja arvostamme toisiamme ihmisinä.”
Inhimillisyys tuo mukanaan lisää hyvän elämän elementtejä. Inhimillisyys on myös edellytys rakkauden syntymiselle.
”Moni kärsimys johtuu inhimillisyyden puutteesta. Toivon, että osaisimme vaalia inhimillisyyttä suhteessa niin toisiimme kuin eläimiin ja luontoon.”
Uskonnoissa kerrotaan esimerkkejä inhimillisyydestä. Niissä opetetaan nöyrtymistä ja tilan antamista myös toisille.
Pia on huomannut, että uskonnot ja filosofiat puhuvat osin samoista asioista hyvän elämän ohjenuorina: rehellisyydestä, itsehillinnästä, kohtuudesta ja myötätunnosta.
Pialla on karjalaiset sukujuuret, ortodoksisuus näkyi hänen arjessaan jo lapsena. Hän on myös opiskellut ortodoksista teologiaa ja asunut Valamossa.
”Uskonto on minulle mahdollisuus pysähtyä ja miettiä henkisiä asioita.”
Luostariin hän vetäytyy yleensä viikoksi pariksi, joskus vain päiviksi. Rakas luostari on Kreikassa.
”Kreikka on kolmijalka elämässäni. Siellä on teatterin historiaa, länsimaisen filosofian juuret ja ortodoksisuus.”
Tervehdys, mitäs vastoinkäymisiä olet viime aikoina kohdannut? Näin Pia Houni aloitti taannoin puhelut ystävälleen.
Kyse oli kokeilusta: Voisiko elämään väistämättä kuuluviin vastoinkäymisiin suhtautua enemmän huumorilla? Tuntuisivatko ne silloin niin pahalta?
”Oivalsin, että huumori on hyvä selviytymiskeino vastoinkäymisissä.”
Ystävyyden hyve on Pialle tärkeä. Hän ei pidä mitään ystävyyttä itsestäänselvyytenä tai annettuna.
”Minulle on tärkeää, että olen aidosti kiinnostunut toisesta ihmisestä. Seuraan ystävieni vaiheita. Se on minulle rakasta.”
Ristiriidoilta ei ihmissuhteissa voi välttyä. Silloin Pia pyrkii keskustelemaan ja antaa toiselle aikaa ja tilaa.
”Olen uskollinen ystävä. Kun on kärsivällinen, ihmissuhde voi löytää uuden kohtaamispinnan.”
Isolta tuntuva ongelma saattaa lähteä purkautumaan pienestä oivalluksesta.
”Yksinkertainen voima voi olla katseen suunnan vaihtamisessa. Sen sijaan, että harmittelisi, kuinka huonosti jokin asia on tai mitä puuttuu, voi huomata, mitä hyvää tai kivaa vaikkapa ihmissuhteessa on.”
”Itselle epämukavien piirteiden sietäminen on hyvä asia.”Pia Houni
Maltti on valttia. Pia on omaksunut antiikin stoalaisilta filosofeilta taidon olla reagoimatta nopeasti uuteen tilanteeseen. Salamaratkaisuilla saattaa tehdä enemmän haittaa kuin hyvää.
Stoalaiset filosofit pyrkivät erottamaan asiat, jotka ovat vallassamme, niistä, joihin emme voi vaikuttaa. Esimerkiksi oman kehon muuttumiselle ikääntyessä ei mahda mitään. Toisaalta eri ikävaiheissa voi keskittää aikaansa ja energiaansa eri tavoin.
Ihmisen tulisi hyväksyä tosiasiat, käyttää suhteellisuudentajuaan ja tarkastella asioita monesta eri näkökulmasta.
Pia tietää kokemuksesta, että joskus vastoinkäyminen, järisyttävän suurikin, voi kääntyä voimavaraksi, jopa onnellisuuden kokemukseksi.
”Kun löytää sen kohdan, jossa voi päästää irti, avautuu tila, maisema, joka vahvistuu. Se voi tuottaa hyvää.”
Pian ydinsanoma on selvä: elämä on kokonaisuutena mahtava mahdollisuus.
Pia Houni
on teatteritaiteen tohtori, dosentti, kasvatustieteen maisteri, filosofian kandidaatti ja filosofian praktikko, joka on opiskellut myös kreikan kieltä ja ortodoksista teologiaa.
Hän on toiminuttutkijana, professorina ja taidelaitosten johdossa. Nyt Pia työskentelee kansainvälisessä nuorten mielenterveyttä edistävässä Mind at Work -projektissa sekä esitystaidetta järjestävän Mad House Helsingin toiminnanjohtajana.
Pia myös ohjaa filosofisia kursseja ja keskusteluja. Kirja Sokraattinen mieli (Basam Books 2021) käsittelee arkielämän filosofiaa.
Pian perheeseen kuuluu aikuinen tytär sekä bolognese-koirat Usva ja Hilla.
Lisätietoa: www.piahouni.fi
Kuvauspaikka: Arkadia International Bookshop, Töölö.
Jutu on julkaistu Voi hyvin -lehdessä 10/2021.
