Patti Smithin elämässä on ollut rokkia, rakkauksia ja suuria suruja – näin hän muuttui työläistytöstä kansallisaarteeksi

Tämä on toinen vuosipäivämme, mustavalkoisen valokuvan alla oleva teksti kertoo. Syyskuussa 1969 otetussa kuvassa Patti Smith ja Robert Mapplethorpe poseeraavat yhden New Yorkin ikonisen maamerkin, Coney Islandin huvipuiston edessä. He ovat 22-vuotiaita ja alkumetreillä ystävyydessä, josta kehittyy tärkeä ihmissuhde.

Patti, 76, tunnetaan nykyisin rokkilegendana, jonka arkea ja muisteloita voi seurata Instagramissa tilillä thisispattismith. Siellä on esiintymislavalla ikuistettuja potretteja, selfieitä, maisemanäkymiä New Yorkista ja kuva hänestä ja taiteilijana uraa luoneesta Robertista vuoristoradan edessä.

Tilillä on reilusti yli miljoona seuraajaa, mikä ei ole ihme. Patti on paitsi liberaalisti ajattelevan Amerikan kansallisaarre myös kansainvälisesti katsottuna aikamme merkittävimpiä muusikoita. Lisäksi hän on tunnustettu runoilija ja kirjailija.

Pattin ja Robert Mapplethorpen sydänystävyys alkoi 1960-luvun lopussa New Yorkissa. 1971 heidät kuvattiin Chelsea Hotelissa.

Patti sai kamppailla saavuttaakseen asemansa. Patricia Lee Smith ei syntynyt 1946 kultalusikka suussaan vaan sodan taloudellisissa jälkimainingeissa ­kamppailevaan ­Amerikkaan. Chicagossa asuvan perheen isä Grant ahersi tehdastyöläisenä, äiti Beverly Ann kemikaliokaupan kassalla.

Vartuttuaan Patti ei halunnut kertoa vanhempiensa tuiki tavallisesta taustasta vaan väritti sitä mielikuvituksellaan. Näin äidistä sukeutui Pattin tarinoissa jazzlaulaja ja isästä mestaristeppaaja.

Pattin jälkeen perheeseen syntyi vielä kolme pikkusisarusta: Todd, Linda ja Kimberly. Pattin ollessa nelivuotias perhe muutti Keskilännestä itärannikolle: ensin Philadelphian lähelle, sitten New Jerseyyn.

Perheen elämä oli korutonta, sillä talossa ei ollut edes televisiota ja uskonnolliset vanhemmat keskittyivät vapaa-aikanaan perehtymään Raamattuun.

Pieni Patti pakeni kirjojen maailmaan ja samastui vahvasti Louisa M. Alcottin Pikku naisia -romaanin Jo’hun, joka haaveili kirjailijanurasta.

Vuosien vieriessä Patti löysi rokkimusiikin ja alkoi kuunnella muun muassa The Doorsia, Bob Dylania ja Jimi Hendrixiä. Kuvaamataidon opettaja johdatti hänet maalaustaiteen maailmaan.

Patti samastui etenkin italialaisen Amadeo Modiglianin maalausten laihoihin, teräväpiirteisiin naishahmoihin. Hän haaveili jopa ryhtyvänsä aikuisena jonkun suuren taiteilijan rakastajattareksi.

Pattin ihanne oli Modiglianin rakastettu, ranskalainen Jeanne Hébuterne, joka heittäytyi kuolemaan sydämensä valitun menehdyttyä aivokalvontulehdukseen 1920.

Synkät tarinat inspiroivat Pattia. Ranskalaisen Arthur Rimbaud’n tummasävyisten runojen ohella elämän pimeän puolen kokeneen Jean Genet’n teokset kuluivat Pattin käsissä. Ei ihme, sillä hänen astuttuaan aikuisuuden kynnykselle omakin elämä vaikutti synkältä.

Patti raatoi koulun ohella tehdastöissä leventääkseen perheen kapeaa leipää. Hän aloitti lukion jälkeen kuvaamataidon opettajan opinnot, mutta ne keskeytyivät, kun hän tuli raskaaksi 18-vuotiaana.

1960-luvun Yhdysvalloissa raskaudenkeskeytystä oli liki mahdotonta saada, joten Patti päätyi synnyttämään vauvansa ja luovutti lapsen saman tien adoptoitavaksi. Koettelemustensa jälkeen hän alkoi säästää rahaa niukasta tehdastyöläisen palkkapussistaan, kunnes kykeni ostamaan matkalipun ja astumaan kohti New Yorkia kiitävään junaan.

Patti oli päättänyt menestyä.

Patti Smith oli 29-vuotias tehdessään läpimurtonsa laulajana.

Äiti Beverly Ann seurasi tyttärensä keikkaa Hollywoodissa 1979.

Saavuttuaan Isoon Omenaan Patty suuntasi tuttavansa ovelle yöpaikan toivossa. Kynnyksellä kuitenkin seisoi vanhan kaverin sijaan asuntoon vasta muuttanut taiteilija nimeltä Robert Mapplethorpe.

Helläsydäminen Robert sääli Pattia ja päätti tarjota tälle yösijan. Tästä alkoi kahden lahjakkaan poikkeusyksilön poikkeuksellinen side, joka kesti aina vuoteen 1989, jolloin Robert menehtyi aidsiin.

Pattin ja Robertin suhde muistutti symbioosia. He kannustivat toisiaan, ja yhdessä heistä muotoutui legendoja: Pattista runoilijana ja muusikkona, Robertista kuvataiteilijana, joka tunnettiin hätkähdyttävän eroottisista valokuvistaan. Mikäli Robert ei olisi ollut homoseksuaali, kaksikosta olisi todennäköisesti kasvanut henkisen yhteytensä vuoksi vielä tiiviimpi pariskunta.

Duo sujahti nopeasti suurkaupungin boheemielämän sykkeeseen ja tutustui muihin taiteilijoihin. Leipänsä Patti sai työskentelemällä ensin lelukaupassa, sittemmin kirjapuodissa. Lisäksi hän laati lehtiin kritiikkejä rokki- ja popmusiikista.

Työn ohessa Patti kirjoitti runoja ja piti lausuntatilaisuuksia, jotka keräsivät muita boheemeja hänen kuulijoikseen. Yksi näistä oli näytelmäkirjailija Sam Shepard, josta tuli yksi kaikkien aikojen menestyneimmistä käsikirjoittajista Hollywoodissa. Hänen kanssaan Patti kävi läpi repivän rakkaussuhteen. Sen päätyttyä Patti löi hynttyyt yhteen muusikko Allen Lanierin kanssa.

Patti alkoi niittää mainetta runoilijana. Hänen ensimmäinen teoksensa, vihkonen nimeltä Kodak julkaistiin 1972. Samoihin aikoihin hän otti myös ensimmäiset askeleensa rokkilaulajana.

Käsikirjoittaja, näyttelijä Sam Shepard oli Pattin nuoruudenrakastettu. Rakkaus muuttui ystävyydeksi. Heidät nähtiin yhdessä gallerian avajaisissa 2010.

Muusikonura alkoi oikeastaan lausuntailloista: Patti luki runojaan ja ystävä Lenny Kaye säesti häntä. Vähitellen runot muovautuivat lauluksi, ja 1974 Patti levytti ensimmäisen singlensä.

Todellinen läpimurto tapahtui seuraavana vuonna, kun Pattin yhtye, Patti Smith Group, levytti albumin Horses. Sen sanoitukset vavisuttivat konservatiivista Amerikkaa. Esimerkiksi kappale Gloria alkaa siten, että Patti kertoo Jeesuksen kuolleen jonkun syntien vuoksi – muttei hänen.

Esikoisalbumin julkaisun jälkeen Patti keikkaili niin kotimaassa kuin muuallakin. Tukenaan hänellä oli muun muassa pikkuveljensä Todd, joka hoiti kiertuemanagerina suuren osan käytännön järjestelyistä.

Euroopan kiertueellaan 1976 Patti heitti keikan sekä Turussa että Helsingissä. Tällöin legenda mieltyi maahamme ja on vieraillut täällä myöhemminkin, viimeksi kesällä 2023. 2016 hän saarnasi lavalla raivokkaasti luonnon puolesta.

”Teillä on kaunis maa ja luonto, pitäkää niistä kiinni. Teillä on kaikkea ollaksenne rakastajia, runoilijoita, isiä ja äitejä”, hän julisti viime vierailullaan festariyleisölle Ilta-Sanomien mukaan.

Esikoisalbumin julkaisun jälkeinen rankka työtahti alkoi vaatia verojaan. Patti haki tasapainoa Raamattuun uppoutumisesta, mutta toisinaan hän turrutti väsymyksensä huumeilla.

”Poltin paljon maria”, hän tunnusti 1995 Philadelphia City Paperille entisiä aikoja muistellessaan.

Pattin esiintyminen muuttui koko ajan vimmaisemmaksi. Tammikuussa 1977 hän esiintyi bändinsä kanssa Floridan Tampassa ja päätyi kieppumaan kuin transsissa ympäri lavaa. Tanssi katkesi laulajan kompastumiseen ja putoamiseen neljän metrin korkeudesta.

Onnettomuus vahingoitti pahasti Pattin niskaa ja aiheutti pitkän toipumisjakson. Sen aikana Patti palasi takaisin runojen kirjoittamiseen.

Tragedian jälkeen hänen elämänsä sai uuden suunnan. Suhde muusikko Alleniin oli pitkään virunut henkitoreissaan, joten kun hänet esiteltiin MC5-yhtyeen kitaristi Fred ”Sonic” Smithille, Pattin sydämen läpi iski salama.

Pari rakastui toisiinsa selkäydintä myöten, ja heistä tuli erottamattomat. Pattin seuraava, 1979 ilmestynyt albumi Wave olikin puhdas rakkaudentunnustus Fredille, etenkin raita nimeltä Frederick.

Levyn kanteen Robert Mapplethorpe ikuisti täysin uudenlaisen Pattin. Entinen uhmakkuus ja androgyynisyys loistivat poissaolollaan. Sen sijaan kuvassa oli pehmeyttä, rakkautta ja tasapainoa huokuva artisti.

Patti ja Fred avioituivat pienimuotoisesti Detroitissa, jonne he perustivat kodin. Patti keskittyi perhe-elämään. Esikoispoika Jackson syntyi 1983, pikkusisar Jesse pari vuotta myöhemmin.

Aviomies Fred ”Sonic” Smithin kuolema oli Pattille valtava tragegia.

Patti keikalla tammikuussa 1990.

Onni ei kestänyt ikuisesti. Läheisen ystävän Robert Mapplethorpen kuolema vuonna 1989 repi Pattin sydämen vereslihalle. Pahempaa oli kuitenkin tiedossa.

Marraskuussa 1995 rakas aviomies Fred menehtyi yllättäen ­sydänkohtaukseen. Patti oli pois tolaltaan ja aiemminkin hänen tukipilarinaan toiminut pikkuveli Todd matkusti Detroitiin sisarensa tueksi. Pian myös Todd oli poissa, sillä hän menehtyi halvauskohtaukseen kuukausi Fredin kuoleman jälkeen.

Menetysten jälkeen Patti alkoi koota itseään sirpale kerrallaan. Hän viihtyi nyt paremmin New Yorkissa kuin Detroitissa, jossa häntä vainosivat murheelliset muistot.

Osan surustaan Patti purki sanoittamiseen. 1996 julkaistu Gone Again -levy on kuin rakastava muistokirjoitus Fredille, joskin osa kappaleista purkaa kaunistelemattomasti Pattin tuskaa.

Hän lähti taas kiertueelle. Euroopassa keikkaillessaan Patti muisteli yleisölle usein veljeään Toddia, joka rakasti Lontoota.

Sittemmin Patti on purkanut menneisyyttään muun muassa kirjoittamiseen. 2010 julkaistiin hänen muistelmateoksensa Just Kids, jossa hän kertoo nuoruutensa New Yorkista ja ihmissuhteistaan. Teos sai arvostetun National Book Awards -palkinnon.

Tytär Jesse Paris Smith on seurannut äitinsä jalanjälkiä muusikkona ja lauluntekijänä.

Poika Jackson Smith on luonut uraa kitaristina.

Patti on pitäytynyt periaatteen ihmisenä. Hän ei väsy puhumaan ihmisoikeuksien, aids-potilaiden aseman parantamisen ja vihreiden arvojen puolesta. Feminismi on aina pysynyt hänen sydämenasianaan.

Lohtua Patti ammentaa Raamatun ohella Dalai Laman opetuksista. Lisäksi muusikkoina työskentelevät lapset ja muisto Fredin rakkaudesta pitävät kiinni ­elämässä.

76-vuotias Patti ei ole eläköitynyt vaan keikkailee edelleen. Tänä vuonna hän esiintyi muun muassa Helsingissä.

Patti nähtiin viime vuonna televisiossa Jimmy Fallonin juontamassa The Tonight Showssa.

Juttu on julkaistu Eevassa 11/2023.