Annekalla, 43, valui pissa valtoimenaan jopa kun hän nousi tuolilta – jumpan sijaan virtsankarkailuun tarvittiin järeämpi hoitokeino
Anneka Kulla sai vuosia avuksi vain jumppaohjeita, vaikka pissa lirahteli pelkästään tuolilta noustessa. Avun toi leikkaus, ja nyt Anneka voi tanssia taas macarenaa lastensa kanssa.
Anneka Kulla, 43, nousi uima-altaasta varovaisin askelin. Vesi valui iholta vaaleaan kaakelilattiaan. Hetken aikaa Anneka seisoi paikoillaan – ja odotti. Mitään ei tapahtunut. Mitään ei lirahtanut housuihin.
Vielä kuusi vuotta aiemmin samassa paikassa virtsa karkasi valtoimenaan ja kasteli Annekan uimapuvun.
”Se oli tosi noloa ja kauhea kokemus. Siihen loppuivat uimahallissa uimiseni moniksi vuosiksi.”
Virtsankarkailu alkoi, kun Anneka vuonna 2019 oli juuri synnyttänyt ensimmäisen lapsensa. Käynnistetty synnytys oli ollut raskas: ponnistusvaihe kesti melkein kaksi tuntia.
Ensin Anneka ajatteli, että virtsankarkailu paranisi ajan kanssa. Niin hänelle vakuuteltiin neuvolassa. Niin myös toiset synnyttäneet naiset lohduttivat.
Aikaa kului, mutta virtsankarkailu jatkui.
”Oli raskasta kuulla, kun neuvolan henkilökunta, lääkärit ja fysioterapeutti sanoivat alentuvasti, että ’jumppaa vain niitä lantionpohjalihaksia’.”
Anneka meni fysioterapiaan, kun neuvolassa ohjeistettu lantionpohjanjumppa ei auttanut.
Fysioterapiasta Anneka sai kuitenkin taas ohjeet lantionpohjan lihasten jumppaamiseen. Tällä kertaa Anneka päätti antaa kaikkensa. Hän jumppasi imettäessä, kotitöiden lomassa, istuessa, makuuasennossa.
Jumpalla ei ollut kuitenkaan minkäänlaista vaikutusta. Käveleminen, aivastaminen ja nauraminen saivat virtsan karkaamaan, ja juoksemisesta sekä tanssimisesta Anneka pystyi vain haaveilemaan. Pelkkä tuolilta ylös nouseminenkin sai housut kastumaan.
”Join vain juuri sen verran vettä, että pärjäsin työpäivän. Kärsin aikamoisessa nestehukasta. Töistä kotiin tullessa minua heikotti, ja join vettä kaksin käsin. Kahvia pystyin juomaan vain tiettynä hetkenä päivästä.”
”Join vain juuri sen verran vettä, että pärjäsin työpäivän. Kärsin aikamoisessa nestehukasta.”
Muutama kuukausi synnytyksestä Anneka tunsi kipua vessakäynnillä ponnistaessa.
Annekalle tehtiin paksusuolentähystys, koska epäilyksenä oli tulehdus tai Crohnin tauti. Kaikkien yllätykseksi selvisi, että Annekalle muutama kuukausi synnytyksen jälkeen asennettu kierukka oli mennyt asennusvaiheessa kohdunseinämän läpi ja liikkunut lähelle paksusuolta.
”Lääkärin mukaan kohdunseinämä oli ollut liian pehmeä kierukkaa asentaessa. Kohtuni ei ollut ehtinyt palautua synnytyksestä.”
Anneka ja hänen miehensä Jarno halusivat pikku hiljaa alkaa yrittää saada toista lasta, ja siksikin kierukka piti poistaa.
Puolen vuoden kuluttua Anneka pääsi kierukanpoistoleikkaukseen, ja kipu loppui.
Virtsankarkailu kuitenkin jatkui. Anneka hakeutui taas lääkäriin, mutta hän tunsi taas, että lääkäri vähätteli vaivaa ja kehotti vain jumppaamaan lantionpohjanlihaksia.
Kaksi pakettia siteitä viikossa – päivin ja öin. Taistelua ja toivottomuutta. Siksi Annekan arki oli muuttunut. Hän häpesi virtsankarkailuaan niin paljon, ettei kehdannut ostaa siihen tarkoitettuja intiimisuojia, vaan käytti terveyssiteitä niiden sijaan.
Lakanoita ja vaatteita oli pestävä alituiseen. Alushousuja piti olla runsaasti.
Kampaajan työ satulatuolissa oli haastavaa. Istuminen onnistui, mutta kun Annekan piti nousta, paine kasvoi ja pissa lirahteli. Anneka oppi istumaan asiakkaan selän takana niin, että saattoi liikkua mahdollisimman vähän.
”Jos asiakas kertoi hauskan jutun, yritin nauraa hillitysti. Samalla toivoin, ettei kukaan huomannut, jos side ei pitänyt.”
Työpäivien jälkeen Anneka kiirehti kotiin vaihtamaan siteen ja hengitti hetken rauhassa. Elämä oli kutistunut pieneksi ja ahtaaksi.
Pelko ja häpeä kaiversivat Annekan mieltä, vaikka ulospäin Anneka näytti iloiselta ja pirteältä. Jatkuva pinnistely alkoi viedä voimia.
”Masennus alkoi nostaa päätään. Minulla oli koko ajan myös vähän likainen olo. Itsetuntoni kärsi.”
Virtsankarkailu vaikutti myös parisuhteeseen.
”Välttelin intiimiä kanssakäymistä, koska se oli sotkuista ja noloa. Onneksi minulla on maailman ihanin mies. Hän oli kärsivällinen ja vakuutti, ettei asia haittaa häntä.”
Eniten Annekaa suretti se, ettei hän pystynyt olemaan fyysisesti aktiivinen lapsensa kanssa.
”Ei ollut kiva sanoa, ettei äiti voi juosta hippaa tai leikkiä piilosta.”
”Itkin helpotuksesta. Joku vihdoin uskoi ja näki, että ongelma on oikea.”
Toinen lapsi syntyi 2022. Synnytys oli ensimmäistä nopeampi ja helpompi, ja Anneka sai taas sairaalasta lantionpohjanjumppaan ohjeita.
Tälläkään kertaa jumppaohjeet eivät auttaneet, ja Anneka pääsi tutkimuksiin Naistentautien poliklinikalle.
Kun lääkäri kehotti Annekaa ponnistamaan, virtsarakko petti alta. Gynekologisen tutkimuksen jälkeen lääkäri totesi, että tapaus on selvä. Annekalla oli virtsaputken takana kudosvaurio, joka oli tullut jo ensimmäisessä synnytyksessä.
”Itkin helpotuksesta. Joku vihdoin uskoi ja näki, että ongelma on oikea. Lihakseni olivat kunnossa, eikä vaurio ollut jumpattavissa kuntoon.”
Leikkaus oli ainoa vaihtoehto. Siihen pääsy vaati yllättävän paljon byrokratiaa. Annekan piti todistaa kirjallisesti, että virtsankarkailu haittaa riittävästi elämää.
”Vastasin lääkärissä oirekyselyyn. Vaatimus oli saada vähintään 75 pistettä. Olin niin uupunut, että vain itkin. Lääkäri joutui täyttämään paperin puolestani.”
Anneka sai kyselyssä 80 pistettä, ja virtsankarkailu todettiin selkeästi elämää haittaavaksi.
Leikkauksessa maaliskuussa 2024 Annekan virtsaputken tueksi asetettiin tukiverkko, joka kiinnitettiin häpyluuhun koukkuruuveilla.
Heti leikkauksen jälkeen Anneka tunsi olonsa kevyemmäksi. Verkko vaikuttaa virtsan kulkuun: pissa tulee hitaammin, ja jos Anneka esimerkiksi ponnistaa pissatessa liikaa, suihku keskeytyy. Hänen on myös täytynyt etsiä pöntöllä ollessa sopiva asento, jolla virtsarakon saa tyhjenemään.
Annekasta se on pieni hinta siitä, ettei hänen enää tarvitse pelätä virtsankarkailua joka hetki. Heti ensitöikseen Anneka heitti pois kaikki vanhat alushousunsa ja osti tilalle uusia.
”Tuntui aikamoiselta seremonialta heittää karrelle palaneet pikkarit pois. Onnellisuudella ei ollut rajoja. Ostin kaupasta värikkäimmät pikkarit, mitä löysin”.
Leikkauksesta toipuminen oli yllättävän nopeaa. Anneka ei vain saanut nostaa mitään raskasta eikä hypätä trampoliinilla, ja kahden viikon kuluttua Anneka oli jo töissä.
Macarena-kappale soi nykyisin Annekan kotona usein. Hän valitsee lasten kanssa YouTubesta hassuja biisejä, ja sitten he antavat palaa.
Tanssiessa Anneka tuntee vapautta. Tuntuu hyvältä voida liikkua. Huolettomuus siitä, ettei virtsa karkaa, on maagista.
Isoimman hetkensä Anneka kuitenkin koki, kun tytär sanoi: ”Äiti, onpa kiva kun sulla ei ole enää vaippaa.” Se pisti itkun nousemaan Annekan kurkkuun, ja hän halasi lastaan lujasti.
”Sisälläni hajosin, mutta samalla olin onnellinen. Tajusin, että nyt voin taas olla sellainen äiti kuin haluan.”
Pienet arjen hetket kuten lenkkeily, juokseminen, uiminen ja lasten kanssa rymyäminen ovat parasta. Vain trampoliinilla pomppiminen on ainiaaksi kielletty. Pomppiessa paine voi kasvaa liian isoksi ja virtsaputken tueksi asennettu verkko voisi löystyä.
Anneka haluaa puhua avoimesti virtsankarkailusta. Hän tietää, että moni nainen kärsii hiljaa samasta vaivasta.
”Haluan rohkaista muita hakemaan apua ajoissa. Vaatikaa tutkimuksia, sillä apua on saatavissa.”
Annekan elämä muuttui leikkauksessa. Pelko on nyt poissa. Silti aivastaessa hän ristii joskus jalkansa vanhasta tottumuksesta.
”Kun katson peiliin, näen hymyilevän naisen, joka on saanut elämänsä takaisin.”
Ikääntyessä ja vaihdevuosien alkaessa tukiverkko saattaa löystyä. Mutta sitten vaihdetaan uusi, eikä siinä sen kummempaa.
Elämänlaatua heikentävä sairaus
Virtsankarkailun hoito valitaan sen tyypin mukaan.
• Ponnistusvirtsankarkailu on fyysisen rasituksen, ponnistuksen, yskäisyn tai aivastuksen yhteydessä tapahtuvaa virtsan karkaamista.
• Pakkovirtsankarkailuun liittyy samanaikainen voimakas virtsaamistarve. Sekamuotoinen on näiden kahden yhdistelmä.
• Ponnistus- ja sekamuotoinen virtsankarkailu ovat yleisiä synnytyksen jälkeen. Ne voivat johtua lantionpohjan lihasten ja tukikudosten venymisestä tai vaurioitumisesta synnytyksessä. Ylipaino, ummetus ja krooninen yskä altistavat niille.
• Virtsankarkailu diagnosoidaan lääkärin tekemän haastattelun avulla ja lantionpohjan tutkimuksella. Tarvittaessa otetaan virtsanäyte, virtsarakon tyhjennysmittaus tai yskäisytesti.
• Vaikeaan ponnistusvirtsankarkailuun on tehokas leikkaushoito.
• Emättimeen annosteltava estrogeenihoito lievittää pakkovirtsankarkailun oireita vaihdevuosi-iän saavuttaneilla. Vaivaan on myös lääkkeitä.
Lähde: Käypä hoito
Juttu on julkaistu Kauneus ja Terveys -lehdessä 11/2025.
