Kauneus ja Terveys

Ferritiinin mittaus, kilpirauhasarvot ja D-vitamiinitaso – onko ilman lähetettä tehdyistä tutkimuksista hyötyä? Asiantuntija linjaa: ”Umpimähkäisten testien poikkeavat tulokset ovat usein vääriä hälytyksiä”

Ferritiinin mittaus, kilpirauhasarvot ja D-vitamiinitaso – onko ilman lähetettä tehdyistä tutkimuksista hyötyä? Asiantuntija linjaa: ”Umpimähkäisten testien poikkeavat tulokset ovat usein vääriä hälytyksiä”
Lääketieteellisiin kokeisiin pääsee helposti ilman lähetettä, mutta kannattaako niihin mennä? Joskus tulos aiheuttaa huolta mutta ei haittaa.
Teksti |
Kuvat |
Julkaistu: 10.3.2022

Pitäisikö minusta ottaa kokeita? Kysymys on tuttu Helsingin kaupungin työterveyshuollon lääkärille Jussi Mustoselle.

Hänen vastaanotolleen tulee päivittäin asiakkaita, jotka haluaisivat lääketieteellisiin tutkimuksiin esimerkiksi väsymyksen takia. Joskus terveyshuolien taustalla on läheisen tai julkisuuden henkilön sairaus, jonka pelätään osuneen omalle kohdalle.

Eniten Mustosen asiakkaat toivovat lähetteitä veri­kokeisiin, kuten pieneen verenkuvaan, joka antaa yleiskuvan verisoluista ja hemoglobiinista. Myös ferritiini- ja vitamiinitasojen mittauksiin sekä kilpirauhaskokeisiin halutaan hanakasti.

– Mielestäni lääketieteellisiä testejä ei kannata tehdä sattumanvaraisesti. Umpimähkäisten testien poikkeavat tulokset ovat usein vääriä hälytyksiä, sanoo Mustonen.

Joskus verikokeissa tai kuvauksessa saattaa sattumalta löytyä myös sellainen sairaus, jossa varhaisempi hoito on avuksi. Siitä, kuinka todennäköistä se on, ei ole Mustosen mukaan tutkittua tietoa.

Sattumalöydös voi askarruttaa

Kokeisiin voi mennä helposti ilman lähetettäkin. Yksityisissä laboratorioissa verestään voi tutkituttaa maksua vastaan lähes kaiken sen, mitä julkisellakin puolella.

Ongelmana on se, että ilman lähetettä ja lähettävän lääkärin konsultaatiota tulosten tulkinta jää helposti puutteelliseksi.

Tuloksissa saattaa olla sattumalöydöksiä, joilla ei ole yhteyttä mihinkään sairauteen tai edes oireisiin, mutta joiden selvittely edellyttää lisätutkimuksia ja jopa toimenpiteitä. Tällaisia ovat esimerkiksi poikkeavat veriarvot tai kuvauk­sissa näkyvät normaalit ikämuutokset.

Mustosen kokemuksen mukaan eniten lääke­tieteellisissä testeissä ilman lähetettä käyvät 25–50-vuotiaat naiset, jotka muutenkin käyttävät paljon terveyspalveluita.

– He tietenkin ajattelevat voivansa parantaa terveyttään testien avulla. Jos testeistä tiedettäisiin olevan hyötyä, otattaisin niitä itsestänikin vaikka joka kuukausi.

Omaehtoisen testaamisen ei ole todettu tutkimuksissa parantavan elintapoja.

Milloin magneettikuvaukseen?

Kehosta saadaan erittäin tarkkoja leike­kuvia magneettikuvauksella. Myös tähän tutkimukseen voi mennä yksityisesti ilman lähetettä. Sen hinta vaihtelee tyypillisesti 100–800 euron välillä riippuen siitä, mitä halutaan kuvata ja missä. Lääkärin lähetteellä magneetti­kuvaus tulee hieman halvemmaksi, koska Kela korvaa siitä osan.

Menetelmällä tutkitaan muun muassa aivoja, selkäydintä, niveliä, vatsaa ja verisuonia. Tutkimuksen avulla voidaan löytää esimerkiksi kasvaimia tai verisuonipullistumia.

Myös magneettikuvauksessa voi paljastua sellaista, mikä aiheuttaa huolta mutta ei haittaa. Välilevypullistuma ja polven nivelkierukan repeämä ovat yleisiä niin oireellisilla kuin oireettomilla aikuisilla. Pahimmillaan sattuma­löydös johtaa hoitoihin, joista ei ole hyötyä.

Magneettikuvauksessa käytetään magneettikenttiä, joten siihen ei liity säteilyaltistusta toisin kuin röntgen- ja tietokonetomografiakuvauksessa. Niihin pääsee vain lääkärin lähetteellä, sillä ionisoiva säteily lisää syöpäriskiä.

Ilman lääkärin lähetettä magneettitutkimukseen ei kannata kuitenkaan rynnätä. Jotta kuvauksesta on hyötyä, pitää tietää, mitä kuvauksella halutaan vahvistaa tai poissulkea. Se vaatii yleensä ammattilaisen, kuten lääkärin, osaamista. Kuvista voi antaa lausunnon radiologian erikoislääkäri.

Mustosen mukaan lääketieteellisiin tutkimuksiin kannattaa mennä silloin kun lääkäri suosittelee sitä.

– On tärkeää, että lääkäri osaa selittää, mitä hyötyjä ja mahdollisesti haittoja tutkimuksesta on. Hänen pitää myös kertoa, mitä tapahtuu, jos tutkimus jätetään tekemättä. Tämän keskustelun jälkeen potilaasta pitäisi tuntua siltä, että asia on kunnossa.

Työterveyslääkäri Jussi Mustonen.

Muista nämä, jos harkitset tutkimusta

1. Selvitä, auttaako se hoidossa

Kysy asiantuntijalta neuvoa testin tarpeellisuudesta. Vaikka testiä käytettäisiin yleisesti yhteen tarkoitukseen, sen merkitys toisessa yhteydessä voi olla olematon tai tuntematon.

2. Suhtaudu tuloksiin kriittisesti

Muutokset arvoissa voivat olla normaali­vaihtelua ja sattumaa. Viite­väli kuvastaa tulostasoa tiettävästi terveillä. Viiteväliin sopiva tulos ei tarkoita automaattisesti, että on terve, tai poikkeava tulos sairautta.

3. Älä tee itse diagnoosia

Kokeen perusteella ei kannata päätellä sairautta. Sairaus ei välttämättä näy testissä tai testi voi antaa terveelle väärän hälytyksen. Lääkäri osaa arvioida sairauden todennäköisyyden.

Hae apua

Jos haluat konkreettista apua oman terveydentilan selvittämiseen, ota yhteyttä perusterveydenhuoltoon. Ilman lääketieteen koulutusta on vaikea hankkia taustatietoa ja ymmärrystä eri testien ominaisuuksista. Maallikkojen lisäapuna on luotettavia verkkosivuja, kuten Terveyskirjasto.

Kommentoi +