Nina Tapiolla ja Hanna-Riikka Siitosella oli yhteinen rutiini, joka palauttaa edesmenneen ystävän Ninan mieleen vieläkin: ”Välillämme oli aivan erityinen yhteys”
Sydänystävä Hanna-Riikka Siitosen kuolema jätti Nina Tapioon musertavan ikävän. Enää suru ei ryöpsähtele hallitsemattomasti, hän sanoo uudessa Voi hyvin -lehdessä.
Tämänkö sitten menit ostamaan”, tokaisi tuttu kirvesmies, kun astui Nina Tapion eteiseen Helsingissä keväällä 2020. 1940-luvulla rakennetun omakotitalon nurkat repsottivat. Pihakin oli varsin rouheassa kunnossa. Edessä oli valtava remontti.
Nina oli ostanut talon yksin. Talokauppoja oli edeltänyt ero aviomiehestä, nuorimman lapsen isästä. Heti talon hankinnan jälkeen iski koronapandemia, joka vei Ninalta kaikki keikat. Remontti piti aloittaa työttömyyskorvauksen turvin.
Avioeron lisäksi elämässä oli muutakin surua. Pari vuotta aiemmin Ninan sydänystävä ja kollega Hanna-Riikka Siitonen oli kuollut kilpirauhassyöpään. Ikävä puristi rintaa.
”Olen kiitollinen, että sain kokea tällaisen ystävyyden. Kaikille ei osu vastaavaa kohdalle koskaan.”
Hanna-Riikan kuolemasta on nyt kulunut yli seitsemän vuotta.
Kun Nina Tapio ja Hanna-Riikka Siitonen kiersivät esiintymässä ympäri Suomea, hotelleissa ikkunaa lähempänä oleva sänky oli aina Ninan, lähempänä vessaa oleva Hanna-Riikan.
Järjestys tulee Ninan mieleen joka kerta, kun hän astuu sisään hotellihuoneeseen.
Ikävä on kova, mutta kaipaus on muuttanut vuosien varrella muotoaan.
”Enää suru ei ryöpsähtele holtittomasti. Mutta ei se myöskään ole minnekään kadonnut, eikä sen tarvitsekaan. Olen kiitollinen, että sain kokea tällaisen ystävyyden. Kaikille ei osu vastaavaa kohdalle koskaan.”
Usein Nina miettii, että olisipa ihana taas laulaa yhdessä Hanna-Riikan kanssa. Sitä hän kaipaa ihan hirveästi. Kun he lauloivat yhdessä, he osasivat aistia, että kohta toiselta unohtuisi joku sana. Ja kun näin sitten kävi, molempia nauratti.
”Välillämme oli aivan erityinen yhteys.”
Nina havahtuu usein ajan kulumiseen ystäväänsä muistellessaan. Miten paljon hänelle onkaan tapahtunut ystävän poismenon jälkeen: parisuhde- ja asumiskuviot ovat menneet uusiksi, lapset kasvaneet isoiksi, kaksi vanhinta on jo aikuisia.
”Hanna-Riikan henki elää yhä mukana kaikissa hetkissä.”
Luit tiivistelmän jutusta, joka on julkaistu Voi hyvin -lehdessä 2/2026. Haastattelussa Nina kertoo, millaisissa hetkissä Hanna-Riikka tuntuu elävän mukana hetkissä. Hän kertoo myös, mistä 1970-luvun lapsuuden perinnöstä hän pyristelee nyt irti, mitä hän on oppinut terapiassa ja minkä periaatteensa hän kumosi uuden parisuhteen edessä.
Kommentit