Nelli Matulan leipäreseptissä on vain 4 raaka-ainetta – lopputulos on sisältä ihanan pehmeä ja päältä rapsakka
Laulaja Nelli Matula on kauneudenpalvoja, joka kokkaa Édith Piafin tahtiin ja poimii yöllä kukintoja itsetehtyä siirappia varten.
”Rakkauteni ruuanlaittoon tulee lapsuudenkodista. Ruokaa on tehty sekä äitini että isäni puolella sukua intohimoisesti ja taidokkaasti. Tein läksyt keittiön pöydän ääressä samalla kun vanhemmat kokkasivat. Viikonloppu huipentui aina hienoon illalliseen.
Tykkäsin leipomisesta niin paljon, että opiskelin kirjoitusten jälkeen kondiittorin tutkinnon. Tällä hetkellä leivon lähinnä omaksi ja ystävien iloksi. Yksi lempiresepteistäni on helppo pataleipä, jota äiti teki jo, kun olin pieni.
Sisältä pehmeä ja kuoresta täydellisen rapsakka leipä on kuin artesaanileipomosta. Kun haluan leivästä kauniin, piirrän kanteen kuvioita, joiden päälle ripottelen viljanjyviä. Tarjoan uunituoreen leivän päällä meijerivoita, juustoja ja hilloja.
”Kun leivon kakun, muotoilen ja maalaan sokerimassasta syötäviä sokerililjoja sen koristeeksi. Ja kun tarjoan alkumaljat, valmistan ne proseccosta ja syreenin kukinnoista uuttamastani sokerisiirapista.”
Rakastan kauneutta. Olen elämäni jokaisella osa-alueella visuaalinen nysvääjä ja kiinnitän huomiota yksityiskohtiin.
Kun siivoan, siivoan hammasharjalla. Kun leivon kakun, muotoilen ja maalaan sokerimassasta syötäviä sokerililjoja sen koristeeksi. Ja kun tarjoan alkumaljat, valmistan ne proseccosta ja syreenin kukinnoista uuttamastani sokerisiirapista.
Kerään kukinnot kevätyönä, jolloin syreenissä on voimakkain tuoksu. Huumaavan keväisen drinkin voi tehdä koska vain, koska sokerisiirappi säilyy pakkasessa.
Ihailen kauniita kattauksia ja eleganttia muotoilua astioissa ja viinilaseissa. Jo lapsena minua viehättivät Stockmannin Herkku ja astiaosasto enemmän kuin leluosasto. Kiertelin niitä äidin kanssa.
Minusta on eleganttia, kun jokaiselle astialle on tietty tarkoitus ja esimerkiksi kastikkeelle ja keitetyille perunoille omat astiansa. Minulla on tällä hetkellä Arabian Arctica Resta -sarjan astiasto mutta toivottavasti tulevaisuudessa myös jokin muu.
Minulla on myös Riedelin New World Pinot Noir -laseja. Ne ovat niin seitinohuet, että lasia pidellessä pitää vähän jännittää peppukannikoita, ettei se mene rikki.
”Kaapissani on aina kermaviiliä ja ranch-dippijauhetta.”
Kokkaan nopeita ja ravitsevia ruokia arkisin. Saatan tehdä uunipaahdettuja ruokia, salaatteja ja marinoitua kanaa. En myöskään koskaan kyllästy tortilloihin – opiskeluaikoina en varmaan muuta syönytkään. Aamulla laitoin täytteeksi munakokkelia, chilikastiketta ja pinaattia. Lounaalla täytteenä oli falafelejä.
Viikonloppuherkkujani ovat lihapadat ja lasagne. Tosin ennen esiintymisiä välttelen pastaövereitä, koska keikkani ovat fyysisiä. Olen parhaassa vedossa, kun syön paljon kasviksia ja saan proteiinia.
Kaapissani on aina kermaviiliä ja ranch-dippijauhetta. Aiemmin lempinaposteltavani oli popcorn ja ranch-dippi. Nykyään kaapissani on laatikko, johon pilkon valmiiksi kukkakaalia, porkkanaa ja kurkkua. Napostelen niitä dipin kera pahimpaan nälkään ruokaa laittaessani.
Myös kirpeät karkit, oliivit ja cornichons-pikkukurkut ovat herkkujani. Pensasmustikoista pidän niin paljon, että keikkaraiderissani on niitä 500 gramman paketti.
Esiintyjänä vaadin keholtani paljon ja haluan antaa sille rakkautta yhtä paljon. Hemmottelen itseäni hyvällä ruualla, laitepilateksella ja riittävällä levolla.
”Annan mielelläni lahjaksi rakkaudella tekemiäni hilloja.”
Nautin suuresti päivistä, jolloin voin olla aamusta iltaan keittiössä. Silloin laitan päälle ihanan essuni ja kuuntelen kokatessa Édith Piafia, Ella Fitzgeraldia ja Nat King Colea.
Ihastuin lapsena Muumien kohtaukseen, jossa Muumimamman kellarin puiset hyllyt notkuvat itsesäilöttyjä hilloja. Ajattelin, että haluan aikuisena samanlaisen suloisen satupesän ja massiivisen kellarin, joka on täynnä marmeladeja ja hilloja.
Tavallaan sellaisen sainkin. Kellaria minulla ei vielä ole, mutta annan mielelläni lahjaksi rakkaudella tekemiäni hilloja.
Tykkään olla ihmisten kanssa mutta lataudun parhaiten olemalla yksin. Ruuanlaitto on parhaimmillaan meditatiivinen rituaali, joka lataa akkuja.”
Nellin pataleipä
• 8 dl puolikarkeita vehnäjauhoja
• 11/2–2 tl suolaa
• 1/4 tl kuivahiivaa
• 4 dl kylmää vettä
1. Sekoita kuivat aineet kulhossa. Lisää vesi ja sekoita taikina nopeasti tasaiseksi käsin tai puuhaarukalla. Älä vaivaa.
2. Peitä kulho kelmulla ja jätä huoneenlämpöön 12–18 tunniksi.
3. Levitä puhdas leivinliina työtasolle, ripottele liinalle jauhoja ja kaada taikina liinalle. Painele taikina tasaiseksi levyksi, jotta ilmakuplat poistuvat.
4. Kääntele taikinalevyn reunat keskustaan. Ripottele päälle jauhoja, kääri liina löyhästi taikinan ympäri. Anna kohota 2 tuntia.
5. Nosta kannellinen uuninkestävä pata tai kattila uuniin, säädä lämpö 225 asteeseen. Kun uuni on saavuttanut lämpötilan, ota pata ulos ja kumoa taikina siihen. Nosta kansi päälle ja pata uuniin. Kypsennä 30 minuuttia.
6. Ota kansi pois ja paista vielä 20 minuuttia.
7. Kumoa leipä ritilälle jäähtymään.
Vinkki! Voit käyttää vehnäjauhojen sijaan hiivaleipä- tai täysjyväjauhoja tai sämpylä- jauhoseosta. Voit korvata kolmasosan jauhoista ruis- tai grahamjauhoilla.
Haastattelu on julkaistu Eeva-lehdessä 2/2025.
