”Olen introvertti ekstrovertti: tykkään olla sosiaalinen, mutta samaan aikaan tarvitsen latautumisaikaa itselleni. Usein se on kylppäri, johon vetäydyn tuntikausiksi. Hiljainen nysväämiminen ja hoivaaminen ovat terapeuttista ja lataavat minua.

Yksityiskohtainen pipertäminen on ollut minusta aina kiinnostavaa. Olen käsityöihminen – ompelen esimerkiksi osan keikkavaatteistani itse. Nuorempana saatoin olla kylppärissä neljä tuntia, kokeilla sekoboltsimeikkejä ja pestä sitten ne heti pois. Saatoin myös lakata kynsiä huolella piirtämällä niihin vaikkapa pieniä lintuparvia.

Nykyisin kauneudenhoito on meikkaamisen sijaan enemmänkin hiusten- ja ihonhoitoa. Kylpyhuonehetkinäni epiloin, teen kasvonaamion, pesen hiukset ja kuorin ihon. Keikoilla voimakas meikki on pidettävä kaikin keinoin kiinni hikoilevassa ihossa ja hiuksia kiharretaan paljon, joten vapaa-ajalla yritän korjata vahinkoja.”

”Tukkani on lähes aina nutturalla tai ponnarilla, jotta se pysyy poissa tieltä. Tykkään touhuta paljon kaikkea, ja vaikka olisin vasta pessyt hiukseni ja se näyttäisi kiiltävältä ja kivalta, pian laitan ne takaisin kiinni.

Laitan kasvoilleni kesät talvet viisikymppistä aurinkovoidetta. Päälle laitan meikkivoidetta, ja tykkään käyttää aurinkopuuteria – siitä tulee olo, että olen terve ja hereillä. Taivutan ripset ja laitan ripsiväriä. Minulla on joitakin vuosia vanha mik­roblading kulmakarvoissa, ja se helpottaa arkea.”

”Riippuu tuotteesta ja fiiliksestä, mitä ostan. Käytän usein markettisampoita, eivätkä kalliit, voimakkaasti hajustetut tuotteet kiinnosta minua. Mutta välillä haluan ostaa take away -kahvin ja mennä Stockmannille käyskentelemään. Silloin saatan ostaa 60 euron hiusnaamion tai jonkun muun luksustuotteen, enkä kadu yhtään.

Meikkivoide on ainut, johon panostan. Lancomen Teint Idole -meikkivoide on paras.”

”YouTubesta, joka on pääasiallisin viihteen muotoni – en edes omista telkkaria. Vuosi vuodelta tykkään yhä enemmän naisellisesta, klassisesta meikistä ja pukeutumistyylistä.”

”En ole ikinä ollut trendi-ihminen, joten olen ehkä välttynyt pahimmilta. Mutta yläkoulussa nypin kulmakarvani niin ohuiksi, että ne näyttivät siittiöiltä. En käyttänyt niissä mitään tuotteita, joten olivat sellaiset kaljut ja vitivalkeat. Äitini yritti sanoa, että on kaunista antaa omien paksujen kulmien kasvaa. Nyt katson kauhuissani, miten on trendikästä piirtää kulmat kajalilla.”

”Käytän puuterina talkkimaista kuivasampoota. En jaksa roudata montaa purkkia ympäri Suomea, ja nämä kaksi asiaa olen yhdistänyt. Asia kyllä hävettää suuresti. Toisaalta minulle on suotu syntymälahjana hyvä iho, joten olen päässyt kuin koira veräjästä, eikä vahinkoja ole syntynyt.”

”Olen käsitellyt perfektionismiani terapiassa, sillä minulla on tapana nähdä vain virheitä. Aiemmin ajattelin, että minun pitäisi olla laihempi, jotta olisin kaunis. Tyttöjen saunailloissa vertailin itseäni muihin.

Viimeisen vuoden, puolentoista aikana olen pystynyt näkemään itseni kauniina tällaisena kuin olen. On turha taistella luontoaan vastaan. Minulla ei ole pitkät, vaan lyhyet ja lihaksikkaat jalat – mutta hyvä peppu. Kauneusihanteet muuttuvat koko ajan nopeammin, ja olisi uuvuttavaa verrata itseään niihin.

Tiedän, että perfektionismini läikkyy someen, sillä tykkään tehdä asiat yksityiskohtaisesti. Se tulee aina olemaan osa minua, mutta siinä on myös kääntöpuolensa. Samalla tavoin kuin tein kynsiäni teininä, piiperrän nyt biisejäni. Tuntuisi teeskentelyltä, jos yrittäisin esittää somessa muuta.

Olenko sitten osallisena luomassa somen ulkonäköpaineita? Ajattelen kuitenkin, että luon työkseni illuusiota ja taikamaailmaa. Rakastan Beyoncéta ja Kardashianeita juuri näistä syistä. Heistä tulee tunne, että he eivät ole edes ihmisiä. Juuri se inspiroi minua poptähdissä. Ei sen kuulukaan olla todellista.”

Juttu on julkaistu Trendissä 9/2022.