Eeva

Näyttelijä Fanni Noroila: ”Nyt queer-identiteettini on niin vahva, että voin tutkia romanijuuriani”

Näyttelijä Fanni Noroila: ”Nyt queer-identiteettini on niin vahva, että voin tutkia romanijuuriani”
Näyttelijä Fanni Noroila ei määrittele sukupuoltaan perinteisesti. Hän toivoo, että kaikki tulisivat nähdyiksi omana itsenään.
Teksti |
Kuvat |
Julkaistu: 17.10.2022

”Olen vapauttanut itsessäni kaikki sukupuolet”, Fanni Noroila sanoo. 29-vuotias näyttelijä-laulaja istuu helsinkiläisessä kahvilassa ja ojentelee jalkaansa, jossa vielä hiljattain oli kipsi.

Jalka murtui maaliskuussa näyttämöllä. Fanni esiintyi Kansallisteatterin tuoreen Hamlet-tulkinnan Ofeliana ja nousi roolin kautta koko kansan tietoisuuteen. Aiemmin hänet on tunnettu ennen kaikkea rapduo Sofan jäsenenä.

Viime vuonna Fanni kertoi Instagram-tilillään julkisesti, ettei tunne itseään naiseksi eikä mieheksi vaan on sukupuoleltaan jotain muuta. Hän pelkäsi, että ulostulosta olisi haittaa näyttelijän uralla, sillä rooleihin haetaan yleensä yksiselitteisesti miehiä tai naisia. Ainakin tähän mennessä ilmoitus on otettu hyvin vastaan.

Fanni Noroilan aistit ovat hyvin herkät. ”Minun on vaikeaa olla reagoimatta ympäristön ärsykkeisiin. Hälinässä pitää välillä keskittyä ajatusten kokoamiseen.”

Sosiaalisen median tileillään Fanni kertoo avoimesti myös masennuksestaan ja ulkopuolisuuden tunteistaan. Ne liittyvät pääasiassa siihen, että hän kuuluu moneen vähemmistöön.

Hän yritti pitkään sovittautua paitsi naisen myös heteron muottiin ja antoi vasta aikuisena itselleen luvan tunnustaa, ettei se tunnu omalta.

Miehisessä rap-maailmassa hän on joutunut nuoruudestaan asti kestämään monenlaista ulossulkemista, vähättelyä ja häirintää.

”Julkisuuteen on tullut vain hyvin pieni osa kaikista niistä pahoista jutuista, joita räppimaailmassa on tapahtunut ja tapahtuu edelleen.”

Myös työväenluokkainen tausta ja romanijuuret ovat aiheuttaneet Fannille häpeää, alemmuutta ja toiseuden tunnetta.

Opiskellessaan Teatterikorkeakoulussa hän tunsi, että häneltä puuttui sitä kulttuurista pääomaa, jota keskiluokkaisissa kulttuurikodeissa kasvaneet opiskelukaverit olivat ehtineet kerryttää.

Fannin isä on romani, mutta perhe ei ole elänyt romani- yhteisössä. Fanni on viime vuoteen asti häivyttänyt taustaansa pärjätäkseen.

”Nyt queer-identiteettini ja luokkatietoisuuteni ovat jo niin vahvoja, että voin tutkia romanijuuriani. Raivaan tilaa syvimpään, autenttisimpaan osaani askel kerrallaan.”

”Kipeät kokemukset poreilevat pinnan alla”

Viime aikoina Fanni on ollut suorastaan hengästyttävän kysytty.

Keväällä hän veti Hamlet-esitysten lisäksi Ofelia-klubeja Vallilan Kansallisteatterissa siihen asti, kun jalka murtui, teki Sofa-kollegansa Sonja Kuittisen kanssa tunnuskappaleen Tytöt tytöt tytöt -elokuvaan, tähditti Ylen Nylon Beat -duosta kertovassa Mä haluun olla Nylon -audiodraamassa Jonnan roolissa, esiintyi sivuroolissa Dance Brothers -sarjassa ja luki äänikirjoja. Kesä on täyttynyt keikoista ja uuden musiikin tekemisestä.

Fanni on hämmentynyt siitä, miten paljon nähdyksi ja tunnustetuksi tulemisen kokemuksia hän on viime aikoina saanut.

”Kipeät kokemukset poreilevat pinnan alla, mutta tunnen, että parantumisen prosessi on käynnissä.”

Fanni vieroksuu menestystarinoita ja korostaa, ettei ole erityisen vahva ihminen.

”Voin olla niin vahva kuin nyt olen vain siksi, että minulla on omanhenkisten ihmisten yhteisö ympärilläni ja saan nojata muihin. Elän eräänlaisessa turvakuplassa.”

”Voin olla näin vahva vain siksi, että minulla on omanhenkinen yhteisö ympärilläni.”
Fanni Noroila

Ex-kumppaninsa, toimittaja Laura Haimilan kanssa Fanni pystyi puhumaan kaikesta, ja ystävät ja kollegat arvostavat häntä sellaisena kuin hän on. Lapsuudenperheeseensä Fannilla on hyvät välit, ja hän asuu yhdessä siskonsa ja kahden kissansa kanssa.

Joskus turvakupla toki puhkeaa ja paljastaa sen ulkopuolelle jäävän maailman ennakkoluulot.

”Kun esimerkiksi laitoin Tiktokiin videon, jossa kainalokarvani näkyivät, sain valtavasti vihaista palautetta. Kehostani puhuttiin alentavasti ja ällöten.”

Hengenheimolaisten antaman vertaistuen ansiosta Fanni kuitenkin kestää nykyään myös vihaisen palautteen ja uskaltaa viitata kintaalla tavoille, joilla tyttö- ja naisoletettujen olemista ja itseilmaisua yritetään rajoittaa.

Näitä teemoja Fanni pääsi tutkimaan myös roolissaan Ofeliana. Hän toteaa, että Ofelia on alkuperäisnäytelmässä ja sen useimmissa tulkinnoissa määritelty vain suhteessa mieshahmoihin. Hahmon päätehtävänä on ollut olla Hamletin rakkauden kohteena ja sitten kuolla.

”Pidän suurimpana onnistumisenani sitä, että löysin Ofeliasta ihmisen, tietoisen ja ajattelevan subjektin.”

Tytöt, tytöt, tytöt

Oman itsensä löytämisessä Fannille tärkeä virstanpylväs oli vuosi 2014, jolloin hän oli Sonja Kuittisen kanssa vaihto-oppilaana Tukholmassa.

”Se vuosi oli oikea aivoräjähdys. Feministinen keskustelu oli Ruotsissa paljon pidemmällä kuin Suomessa. Kun Suomessa tuona vuonna äänestettiin tasa-arvoisesta avioliittolaista, ruotsalaiskaverimme olivat äimistyneitä, että nyt vasta, missä keskiajalla te olette eläneet.”

Fanni ja Sonja seurasivat tarkkaan ruotsalaisen, naisten perustaman Femtastic-rapkollektiivin tekemisiä ja imivät ahnaasti vaikutteita. Vuonna 2018 Fanni ja Sonja kutsuttiin suomalaiseen rapkollektiiviin D.r.e.a.m.g.i.r.l.siin. Sen perustivat dj:t Taika Mannila ja Lina Schiffer, ja mukana oli Sofan lisäksi muitakin kovassa nousukiidossa olleita rap-artisteja, kuten Yeboyah, Adikia ja F.

”Siihen asti olin ajatellut, etten varmaan ole tarpeeksi hyvä, koska en koskaan saanut takaisin sitä energiaa, jonka esimerkiksi keikoilla annoin. D.r.e.a.m.g.i.r.l.sin myötä tajusin, etten ehkä olekaan huono ja tyhmä vaan vika on rakenteissa. Kokoonpano oli niin iso buusti, että porskutan vieläkin sen antamalla energialla.”

Tyttöys on ”jotain ihanan fluidia ja herkkää”

Ja mä meen mihin meen ja teen just niin ku haluun. Ja mä oon kuka oon aina, sitä en tuu koskaan katuun. Tytöt tekee ihan mitä lystää.

Sofan keväällä julkaistu Tytöt on tarttuva voimabiisi. Vaikka Fanni ei tunne itseään naiseksi, hänestä on aivan luonnollista puhua itsestään tyttönä.

”Tyttöys tuntuu olemuksen määreenä joustavammalta ja ilmavammalta kuin naiseus, joka kuulostaa lopulliselta. Tyttö-sana pitää sisällään liikkeen, kehittymisen, muutoksen ja kasvamisen.”

Tyttöys merkitsee Fannille ilmaisukeinojen palettia, jota kaikkien sukupuolien edustajat voivat käyttää. ”Toivon kaikille laajempia mahdollisuuksia tutkia ja ilmaista sukupuolisuuttaan.”

Fannin mielestä tyttöys on ”jotain ihanan fluidia ja herkkää”.

”Siihen liittyvät tunteet, tunnetaidot, suloisuus, hellyys, yhdessä oleminen, itsestään nauttiminen, hassuttelu, värit ja ilo, mutta myös kyky kohdata muita kuin kivoja ja kevyitä tunteita. Tyttöporukoissa voidaan itkeä toisen olkaa vasten ja puhua ihan kaikesta.”

Kuka ja millainen olen?

Fanni Noroila painottaa, että kaikille on tärkeää nähdä mediassa, taiteessa ja julkisissa viroissa itsensä kaltaisia ihmisiä. Silloin jokainen voi tunnistaa itsensä ja tuntea kuuluvansa yhteiskuntaan.”

”Minä itse olin pitkään näkymätön sekä muille että itselleni, koska en nähnyt missään itseni kaltaisia ihmisiä enkä siksi hahmottanut, kuka ja millainen olen.”

”Olin näkymätön sekä muille että itselleni, koska en nähnyt missään itseni kaltaisia ihmisiä.”
Fanni Noroila

Sometileillään ja haastatteluissaan Fanni puhuu avoimesti siitä, miten kuuluminen moneen eri vähemmistöön vaikuttaa hänen arkeensa. Hän toivoo voivansa antaa kaltaisilleen kokemuksia siitä, että he tulevat nähdyiksi. Niitä hän itse on ammentanut muun muassa artistinimellä Mercedes esiintyvän räppärin Linda-Maria Roineen tuotannosta sekä Elina Izarra Ollikaisen näytelmästä Musta, mustempi, romani.

”Ne ovat omalta osaltaan muistuttaneet, että minun kaltaisilleni voi olla monenlaisia polkuja. Vasta viime vuosina olen alkanut surra sitä, että olen joutunut luopumaan osasta omaa itseäni ja omaa historiaani.”

”Mekin ansaitsisimme anteeksipyynnön Suomen valtiolta”

Fanni Noroila toivoo, että Black Lives Matter -liikkeen synnyttämä keskustelu etenisi Suomessa mustien amerikkalaisten tilanteen kauhistelusta siihen, miten kaltoin täällä kohdellaan romaneja ja muita omia vähemmistöjä.

Vielä viime aikoinakin romaneja on etnisesti profiloitu ja syrjitty työelämässä ja julkisissa tiloissa. Viime vuonna julkisuuteen nousi tapaus, jossa kaupan vartija hyökkäsi väkivaltaisesti romaninaisen kimppuun, koska oletti tämän varastavan kaupasta.

Fannin mielestä romanit tarvitsisivat samanlaisen totuus- ja sovintokomission kuin saamelaisilla.

”Mekin ansaitsisimme anteeksipyynnön Suomen valtiolta. Koko romaniyhteisöllä on vuosisatojen sorron ja syrjinnän aiheuttamia traumoja.”

”Olen osa sinnikkäiden, kekseliäiden, mutkattomien, intohimoisten ja taiteellisten ihmisten jatkumoa.”

Tällä hetkellä Fanni kantaa suurta huolta Ukrainan paperittomista romaneista, joita on noin 30 000. Esimerkiksi Unkarin ja Puolan rajavalvojat eivät ole päästäneet heitä rajan yli, vaikka kansainvälisen oikeuden mukaan rajojen yli pitää sodan aikana päästä myös ilman dokumentteja.

Omalla kohdallaan Fanni on oppinut pitämään romanijuuria voimavarana. Hän on ylpeä siitä, että on osa kansaa, jonka selviytyminen ei ole ollut itsestäänselvyys.

”Romanit eivät olisi selvinneet vainoista, jos eivät olisi puhaltaneet yhteen hiileen. Olen osa sinnikkäiden, kekseliäiden, mutkattomien, intohimoisten ja taiteellisten ihmisten jatkumoa.”

Ja siitä Fanni haluaa nyt puhua, jotta tulevaisuudessa romanitytötkin saisivat tehdä, mitä lystäävät.

Artikkeli on julkaistu Eevassa 8/2022.

Kommentoi +