Jäitkö yksin hankalien oireiden kanssa? Naisten terveysvaivojen vähättely pitkittää diagnoosin saamista ja aiheuttaa tarpeetonta kärsimystä
Naisten terveys
Jäitkö yksin hankalien oireiden kanssa? Naisten terveysvaivojen vähättely pitkittää diagnoosin saamista ja aiheuttaa tarpeetonta kärsimystä
Tuntuuko sinusta, ettei vaivojasi oteta vakavasti? Et ole yksin. Esimerkiksi gynekologisia sairauksia ei vieläkään tunnisteta tarpeeksi hyvin.
Teksti
|
Kuvat
Julkaistu 3.1.2023
Kauneus ja Terveys

Lääketiede on kautta aikojen sorsinut naiskehoa sillä seurauksella, ettei muun muassa gynekologisia sairauksia vieläkään tunnisteta. Diagnoosissa voi mennä pahimmillaan yhdeksän vuotta.

”Kuukautiskivut nyt vain kuuluvat naisen elämään” on yksi pahimmista lauseista, mitä sietämättömistä kivuista kärsivä nainen voi lääkärin suusta kuulla. ”Tai se on sellainen muoti-ilmiö” on valitettavan yleinen töksäytys, kun nainen valittaa vastaanotolla pohjatonta väsymystä tai aivosumua ja epäilee syyksi raudanpuutetta.

Monella naisella on kokemuksia oireiden vähättelystä tai luulosairaaksi leimaamisesta. Miksi?

Naisen kehoa pidettiin vuosisatojen ajan miehen pienikokoisena jäljennöksenä.

Vuosien kipuhelvetti turhaan

Vuosisatojen ajan kaikki lääkärit olivat miehiä ja naisten terveyttä ja kehoa tutkittiin mieslinssien läpi. Miehen kehoa pidettiin prototyyppinä ja naisen kehoa sen pienikokoisena jäljennöksenä.

Kiitos antiikin kreikkalaisten jopa munasarjojen ajateltiin olevan naispuoliset kivekset. Tai mietipä anatomia­kuvia, jollaisen olet varmasti nähnyt ainakin hierojasi huoneen seinällä – niinpä, mieshän se siinä.

Oulun yliopiston naistentautien professori Terhi Piltonen sanoo, että erityisesti gynekologisten vaivojen tunnistamisessa on ongelmia. Esimerkiksi endometrioosi on yleinen sairaus, jota esiintyy 10–15 prosentilla hedelmällisessä iässä olevista naisista, mutta silti sen diagnosoiminen kestää keskimäärin kuudesta yhdeksään vuotta. Se on pitkä aika kärsiä kuukautis-, virtsaamis-, ulostamis- ja yhdyntäkivuista.

Muita huonosti löydettyjä gynekologisia sairauk­sia ovat muun muassa PCOS eli munasarjojen ­monirakkulaoireyhtymä, vuotohäiriöt ja vulvodynia eli oireyhtymä, jossa esiintyy ulkosynnyttimien pitkäaikaista kipua ja kirvelyä.

”Näiden sairauksien ensisijaisen diagnosoinnin ja hoidon tulisi tapahtua perusterveydenhuollossa. Mikäli ­sairauksia ei tunnisteta, diagnoosit ja lääkehoidon aloittaminen pitkittyvät”, Piltonen kertoo.

Tutkimusten perusteella tiedetään, että gynekologiset sairaudet laskevat merkittävästi naisten elämänlaatua.

”Naisen yhdyntäkivut tai virtsankarkailu vaikuttavat myös puolisoon ja parisuhteeseen. Jatkuvista kivuista kärsiminen voi heijastua koko perheeseen.”

Gynekologiset sairaudet eivät aina kuulu työterveyshuollon piiriin, vaikka esimerkiksi hankalat vaihdevuosi­oireet voivat vaikuttaa heikentävästi naisten työkykyyn.

Naiset ovat olleet kautta aikojen aliedustettuina lääketieteellisissä tutkimuksissa. Naisen kehoa kaikkine vaihtelevine hormoneineen on pidetty hankalana tutkia.

Sukupuoli voi vaikuttaa lääkitykseen ja diagnostisiin kriteereihin

Olisiko polttavaa kipua aiheuttavaan vulvodyniaan tai menopaussiin hikoilupuuskineen kehitetty tehokkaat lääkkeet ja hoitokeinot jo aikapäiviä sitten, jos ne olisivat miesten vaivoja? Ehkäpä.

Naiset ovat olleet kautta aikojen aliedustettuina lääketieteellisissä tutkimuksissa. Naisen kehoa kaikkine vaihtelevine hormoneineen on pidetty hankalana tutkia.

Nykyään tiedetään, että eri sukupuolet voivat reagoida lääkkeisiin eri tavoin. Jos vaikutuksia on tutkittu vain miehillä, naisten lääkitys voi olla riittämätöntä tai annokset liian suuria.

Sama pätee sairauksien diagnostisiin kriteereihin. Myös niiden tarkastelussa tulisi Piltosen mukaan huo­mioida sukupuoli.

Sydänoireet saatetaan sivuuttaa

Sepelvaltimotaudin tyyppioireena pidetään rintakipua. Sydänliiton ylilääkäri Anna-Mari ­Hekkalan mukaan naisilla raportoidaan kuitenkin moninaisempia oireita. Niitä voivat olla esimerkiksi hengenahdistus ja pakahduttava tuntemus rintakehällä, ylävatsalla tai lapojen välissä.

Jos näitä oireita ei tunnisteta, sepelvaltimotauti voi jäädä huomaamatta ja sydäninfarktin riski suurentua.

”Tutkimusten mukaan rintakipua esiintyy yhtä paljon naisilla ja miehillä, mutta naisilla esiintyy ­useammin myös ahdistusta, säteilykipua tai huimausta”, Hekkala sanoo.

Myös naisten ADHD-diagnooseihin on alettu kiinnittää huomiota, sillä on havaittu, että aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö voi oirehtia tytöillä ja naisilla eri tavalla kuin pojilla ja miehillä.

”Tyttöjen ADHD-diagnoosien määrä onkin noussut jyrkästi viime vuosina”, Piltonen sanoo.

Kuuntelu on taitolaji

Jos lääkäriltä ei saa apua, tukea tai ymmärrystä hankaliin, arkea haittaaviin oireeisiin, voi tuntua, ettei tullut kuuluksi vaan vähätellyksi. Samanlainen tunne voi syntyä, jos lääkärillä ei ole riittävästi tietoa omasta ­sairaudesta. Osa sairauksista on huonosti tunnettuja ja harvinaisia.

”Perusterveydenhuollossa ja yleislääkäreillä on työmaana ihmisen koko keho. On mahdotonta, että lääkärillä olisi täysi tuntemus kaikista vaivoista ja uusista tutkimuksista. Empatia ja taito kuunnella ovat toki osa lääkärin työtä. Kun työtä tekevät ihmiset eivätkä robotit, joukkoon mahtuu kuitenkin monenlaista persoonaa”, Piltonen sanoo.

Joskus potilaan perehtyneisyys tuo mukanaan vaateita, joita ei voida toteuttaa.

”Potilas saattaa toivoa hoitoa, joka ei ole Käypä hoito -suosituksen mukaisesti tehokasta tai asianmukaista. Esimerkiksi kirurgisia hoitoja puntaroidessa on aina mietittävä myös komplikaatioiden ja muiden riskien mahdollisuutta.”

Voit tehdä myös itse paljon saadaksesi hyvää hoitoa, mutta joskus kemiat eivät synkkaa. Silloin lääkäriä voi olla syytä vaihtaa.

Tomeran potilaan abc – auta itseäsi saamaan parempaa apua

1. Kirjaa oireet ylös

Lääkärin vastaanotto kestää lyhimmillään vain 15–20 minuuttia, eikä aikaa kannata käyttää muistin kaiveluun. Kun olet tehnyt hyvän esityön, keskustelulle ja kysymyksille jää enemmän aikaa. Myös kysymykset kannattaa miettiä valmiiksi.

Valmistaudu vastaamaan ainakin seuraaviin kysymyksiin: millaisia oireet ovat, milloin ne alkoivat, kuinka usein niitä on ja kuinka haittaavia ne ovat. Kirjoita vastaukset muistiin paperille tai puhelimen muistioon. Kirjoita myös käyttämiesi lääkkeiden nimet, vahvuudet ja annokset.

Gynekologisten oireiden kohdalla vuotojen merkkaaminen kalenteriin auttaa lääkäriä ymmärtämään vuotohäiriöitä ja arvioimaan kiertojesi säännöllisyyttä. Tähän tarkoitukseen on kehitelty useita maksuttomia ja maksullisia sovelluksia, jotka on helppo ladata puhelimelle.

2. Ole avoin

Konkreettiset esimerkit auttavat lääkäriä ymmärtämään sinua paremmin. Jos sinulla on esimerkiksi vuotohäiriöitä, mieti etukäteen, miten kuvailet oireita ja niiden vaikutusta arkeesi.

Vaivoja voi kuvaille lääkärille esimerkiksi näin: Joudun vaihtamaan siteen kahden tunnin välein ja yöllä turvaudun aikuisten vaippoihin. Nukun huonosti enkä pysty keskittymään töissä, koska jännitän, että vuoto tulee yli.

Vaivoja ei tarvitse hävetä. Esimerkiksi ilmavaivoista tai peräpukamista puhuminen voi tuntua kiusalliselta, mutta yritä silti olla avoin. Lääkäri pystyy auttamaan sitä paremmin, mitä todenmukaisemman oirekuvauksen hän saa.

3. Malta mielesi

Jos vaivasi on hankala tai oireet moninaisia, varaa suosiolla pidempi aika.

Varaudu myös siihen, että ensimmäisellä kerralla lääkäri yrittää vasta hahmottaa kokonaiskuvaa, etkä välttämättä saa diagnoosia. Saatat myös joutua jatkotutkimuksiin.

Jos olet googlannut oireitasi, voit tuoda omat epäilyksesi ja arviosi esiin. Muista kuitenkin, että verkossa on paljon myös puutteellista ja virheellistä tietoa. Lääkärit ja hoitajat ovat ammattilaisia, ja heidän työtään on luoda näkemys sinun tilanteestasi.

4. Vaadi selkeyttä

Kysy ja kyseenalaista, jos jokin mietityttää. Pyydä lääkäriä selittämään, miksi päädyttiin juuri tähän hoitokokeiluun tai näihin lääkkeisiin. Lääkärien ­kirjoittamat käyntikuvaukset ja lyhenteet voivat olla maallikolle hankalia. Pyydä, että hän avaa niitä sinulle.

5. Äänestä jaloilla

Jos et ole tyytyväinen saamaasi hoitoon tai olet kokenut epäasiallista käytöstä, keskustele ensin lääkärin kanssa. Pyydä esimerkiksi soittoaikaa.

Jos keskustelu ei tuota hedelmää, voit ottaa yhteyttä potilasasiamieheen, joka on nimetty kaikille julkisille ja yksityisille terveydenhuollon yksiköille. Potilasasiamies neuvoo asian selvittelyssä ja tarvittaessa kantelun tekemisessä.

Joskus kemiat eivät synkkaa. Silloin lääkäriä voi olla syytä vaihtaa. Voit valita, millä kotikuntasi terveys­asemalla asioit. Voit kuitenkin olla vain yhden tervey­saseman asiakas.

Jos terveysasemia on vain yksi ja haluat vaihtaa omalääkäriä, sinun on tehtävä vapaamuotoinen pyyntö perusteluineen terveysasemalle.

Työkyky voi vaarantua

Englantilainen tietokirjailija Caroline Criado Perez listaa kirjassaan Näkymättömät naiset tutkimusfaktoja naisten sorsimisesta lääketieteessä. PMS eli kuukautisia edeltävä oireyhtymä vaikuttaa 90 prosenttiin naisista, mutta erektiohäiriöitä on tutkittu viisi kertaa enemmän.

Erektiohäiriöihin on olemassa lukuisia lääkkeitä, kun taas PMS-vaivoihin on tarjolla muutama valmiste, jotka tuovat apua vain hieman yli puolelle naisista.

”Aiemmin on ajateltu, ettei naisten terveyteen kannata satsata rahaa, koska naisilla ei ole varaa hyödyntää palveluita ja ostaa lääkkeitä. Nykyäänhän tilanne on aivan toinen. Naisilla on omat rahat, he ovat kiinnostuneita terveydestään ja käyttävät rahaa hyvinvointiin”, Piltonen kertoo.

Tutkimusrahaa ohjataan hanakimmin sairauksiin, jotka koskettavat koko väestöä, kuten syöpä- ja sydänsairauksiin. Myös lastentauteja tutkitaan verrattain paljon. Kaksivuotinen Naisten Terveystutkimus 1986 selvittää gynekologisten oireiden yhteyttä naisten terveyteen ja hyvinvointiin. Piltonen on sen päätutkija.

Tutkimukseen osallistui yli 1  900 naista, jotka olivat 33–35-vuo­tiaita. Tuloksia aletaan käydä läpi alku­vuodesta.

”Tietoa kaivataan kipeästi, jotta meillä on jatkossa lukuja, joilla perustella naisten terveydenhuoltoon käytettävien resurssien tarvetta. Meillä on huolestuttavia tuloksia siitä, että esimerkiksi PCOS, endometrioosi ja virtsankarkailu heikentävät merkittävästi työkykyä. Ihmisen työnkuvaa voidaan muuttaa vaikkapa selkäsairauden vuoksi, ja saman tulisi toteutua myös gynekologisten oireiden takia.”

Kaikki gynekologiset näytteenotot ja toimenpiteet voidaan tehdä humautuksessa eli kevytnukutuksessa.

Tuskaa gynellä? Sinulla on oikeus vaatia riittävää kivunlievitystä

Selvitimme, millaisia kokemuksia naisilla on gyneko­logikäynneistä. Verkko­ky­selyyn vastasi 639 ihmistä. Heistä 60 prosenttia oli kokenut kipua gynekologissa tutkimuksissa tai toimenpiteissä.

Jos gynekologiset toimenpiteet pelottavat tai niistä on kivuliaita kokemuksia, urogynekologian erikoislääkäri Anna Terho kehottaa kertomaan siitä vastaanotolla ja pyytämään kivunlievitystä.

”Papa-näyte tai kohdun limakalvosta otettava pipelle-näyte saattaa olla jollekin todella kivulias toimenpide, kun taas toisella ilmekään ei värähdä”, Terho sanoo.

Tämän vuoksi kaikkien potilaiden rutiininomainen lääkitseminen ja puuduttaminen ei ole järkevää. Se ei silti tarkoita, etteikö konsteja olisi.

Terhon mukaan kohdun limakalvoja voidaan puuduttaa geeleillä ja suihkeilla ja kohdunkaulalle voidaan pistää paikallispuudute. Usein potilaita ohjataan etukäteen ottamaan tulehdus­kipulääkettä suun kautta.

Myös voimakkaampia suun kautta, suonensisäisesti tai hengitysteitse annettavia kipulääkkeitä voidaan ­käyttää.

”Erikoissairaanhoidossa ja yksityisvastaanotoilla puudutteet ovat arkikäytössä. Perusterveydenhuollossa neulapuudutukset voivat olla harvinaisempia, mutta sielläkin pystytään antamaan geeli- ja suihkepuudutteita”, Terho kertoo.

Kaikki gynekologiset näytteenotot ja toimenpiteet voidaan tehdä humautuksessa eli kevytnukutuksessa. Se voidaan tehdä myös julkisella puolella, jos tutkiminen ei muuten onnistu.

Artikkeli on julkaistu Kauneus ja Terveys -lehdessä 15/2022.

Kommentoi +